Mari Rantanen

Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää edustajia hyvästä keskustelusta. On varmaan hyvä tässä kohtaa tähdentää, että totta tosiaan tällä poliisireservillä ei ole tarkoitus paikata poliisimiesten määrää, vaan nimenomaisesti poliiseista on pidettävä kiinni nyt ja jatkossakin. Tämän reservin käyttö on tarkoitettu vain sellaisiin poikkeuksellisiin pitkäkestoisiin tilanteisiin, joissa käyttökynnys on korkea. Eli tällä ei voi poliisin resursseja paikkoa, ja toivotaan, että näin ei tule olemaan jatkossakaan. Nimittäin siihen tätä ei ole tarkoitettu. Sitten ehkä totean muutamia asioita. Kuten täällä on todettu useammassa puheenvuorossa, niin tästä reservistä on puhuttu varsin kauan. On ollut jopa yrityksiä tällainen säätää, mutta yritys kaatui silloin aikanaan tänne eduskuntaan. Mielestäni tässä on pyritty hakemaan sellainen malli, joka ei aiheuta sitä ongelmaa, onko meillä siviilejä lyhyellä koulutuksella esimerkiksi aseenkantoluvilla tuolla kaduillamme. Tässä on haettu nimenomaisesti poliisiopiskelijoita, jotka ovat kouluun päästyänsä testattuja. Heidän soveltuvuutensa ja kykeneväisyytensä tehtävään on katsottu, ja heitä on jo tässä kohtaa koeteltu myöskin opinnoissa. Poliisiammattikorkeakoulu tulee muokkaamaan tätä toteutussuunnitelmaa siten, että me pystymme hyödyntämään Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita mahdollisimman pian, mikä täällä lainsäädännössä on todettu. Itse asiassa tältä osin siirrytään pikkasen ehkä jopa taaksepäin, koska ennen Poliisiammattikorkeakoulu-uudistustakin poliisiopiskelijat olivat reservissä, joten siinä mielessä vanhasta mallista otettiin tähän. Sen lisäksi pidän tärkeänä sitä, että pystytään hyödyntämään eläköityneitä poliiseja sekä niitä poliiseja, jotka eivät tee poliisin työtä mutta voivat nyt sitten ilmoittautua tällaiseen reserviin. Meillä on paljon ammattitaitoisia eläköityneitä poliiseja, jotka ovat varmasti kykeneväisiä jos eivät aivan etulinjaan hankalaan tilanteeseen, niin kuitenkin vapauttamaan poliiseja. Siinä mielessä tämä poikkeaa näistä aiemmista esityksistä. Kuten täällä todettiin, tätä täydennyspoliisijärjestelmää ei ole käytetty kertaakaan, mutta ymmärrykseni mukaan sitä ei kovin onnistuneena ajatuksena ole ylipäätänsä pidetty. Nyt tässä kohtaa voisi ajatella, että emme repäise ihmisiä aivan hatusta tänne poliisin avuksi, vaan nimenomaisesti he ovat tältä osin jo testattuja ja katsottuja. Sitten näihin poliisin toimitilaverkostoihin: Pidän erittäin huonona, että tässä salissa puhutaan vastoin totuutta. Hallitus ei ensinnäkään ole aikomassa sulkea 21:tä poliisiasemaa. Kukaan ei ole sulkemassa 21:tä poliisiasemaa. Täällä puhutaan, että täällä lakkautetaan, täällä suljetaan ja palveluita lakkautetaan — se ei pidä paikkaansa. Toivon, että tällaista viestiä ei tästä salista ulos mene. Poliisi ei ole lähdössä miltään paikkakunnalta. Nyt kysymys on kuitenkin siitä, että me joudutaan myös poliisin toimitilaverkostoa tarkastelemaan, ja tämä työ on nyt vasta alussa. Meidän pitää katsoa ensinnäkin hallitusohjelmankin mukaisesti terveelliset ja turvalliset työskentelytilat meidän poliiseille. He eivät voi olla missään homeisissa luukuissa. Sitten toinen asia on se, että nämä seinät eivät tuo mitään turvallisuutta. Turvallisuuden alueelle tuovat ne poliisit ja heidän suorituskykynsä. Jos meillä on epätarkoituksenmukaisia toimitiloja, niin kyllä niitä pitää voida tässä maassa tarkastella, mutta se ei tarkoita sitä, että poliisi olisi mistään poistumassa. Sitten sanon — arvoisa puhemies, olen ylittänyt vähän aikani — ihan tähän loppuun vielä sen, että myös meidän poliisin osalta tässä koko yhteiskunnassa julkisen talouden tilassa me olemme sen faktan edessä, että meidän täytyy katsoa, millä tavoin me käytämme viisaiten meidän veronmaksajien rahaa. Silloin pitää pystyä myös arvioimaan sitä, ovatko nyt nämä seinät ne, mihin kannattaa panostaa. Sanon senkin, että esimerkiksi valtionhallinnossa on pyritty nyt katsomaan viranomaisten yhteiskäyttötiloja. Loviisasta on erinomainen esimerkki, jossa on samassa pelastusasema, paloasema ja jossa on myös poliisin toimipiste. En voi ymmärtää sitä, miksi esimerkiksi tämänkaltaiset ratkaisut eivät kelpaa, vaan mieluummin pidettäisiin ihmisiä jopa huonokuntoisissa toimitiloissa sen sijaan, että katsotaan, että ne ovat tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset ja joka tapauksessa varmistavat sen, [Puhemies koputtaa] että operatiivinen toiminta joka puolella Suomea säilyy.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain, Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ja poliisilain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta. Arvoisa puhemies, suomeksi sanottuna kysymys on poliisin reservistä. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Itämeren alueen jännitteet ovat kasvaneet, ja erilaisten hybridiuhkien myötä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtynyt. Sisäisen turvallisuuden alueella poliisia tarvitaan entistä useammin. Lakiesitys sisältää säännökset poliisin reservin perustamisesta ja käyttöönotosta poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa: normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja puolustustilalaissa tarkoitetussa puolustustilassa. Poliisin reservin käyttökynnys olisi erittäin korkea. Lakiesitys sisältää poliisin reservistä erillisenä kysymyksenä poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee poliisin reservin perustamista ja käyttöönottoa. Lakiehdotuksella ei muuteta poliisin toimivaltuuksia. Kysymys poliisin reservistä on ollut pitkään vireillä, sillä toimintaympäristön jatkuvat muutokset heijastuvat suoraan sisäisen turvallisuuden alueelle. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden perinteinen jako on poistunut, ja niitä koskevat uhat limittyvät yhä laajemmin yhteen. Niin sanotut hybridiuhat realisoituvat monesti ensivaiheessa sisäisen turvallisuuden viranomaisten sektorilla. Näiden uhkien realisoituessa poliisi on monessa tapauksessa se toimivaltainen viranomainen, joka antaa operatiivisen vasteen ja hoitaa tilanteen pitkittyessä esimerkiksi kohteiden ja alueiden suojauksen ja eristämisen. Poliisin rajalliset voimavarat käyvät kuitenkin riittämättömiksi sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi poikkeavan laaja resurssitarve esiintyy samanaikaisesti eri puolilla Suomea tai on luonteeltaan pitkäkestoista. Hallituksen esityksen lähtökohta eroaa merkittävästi aikaisemmista hankkeista ja esityksistä. Lakiehdotuksen mukaan poliisin reservi muodostuisi poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista ja poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisina. Tähän jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat muualla kuin poliisihallinnossa työskentelevät henkilöt, poliisihallinnossa muussa kuin poliisin virassa työskentelevät poliisikoulutuksen saaneet henkilöt sekä eläköityneet poliisit. Poliisin reserviin ilmoittautuminen olisi vapaaehtoista. Reservin koko olisi arviolta 400—500 henkilöä. Poliisin reservin käyttöönotto on sidottu normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja puolustustilaan. Käyttöönotto edellyttää, että se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Lähtökohtaisesti poliisi pyrkii vastaamaan omin voimavaroin vakaviinkin häiriötilanteisiin. Poliisin resurssi myös riittää normaalioloihin. Mikäli poliisin voimavarat eivät riitä ja Puolustusvoimilta tai Rajavartiolaitokselta saatava virka-apu ei riittäisi tai olisi saatavilla, poliisin reservi voidaan ottaa käyttöön. Poliisin reservin käyttöönotto on siten viimesijainen keino poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Sisäministeri tekisi päätöksen poliisin reservin käyttöönotosta poliisiylijohtajan esityksestä. Häiriötilanteen päättyessä sisäministeri tekisi päätöksen poliisin reservin käytön päättämisestä. Poliisin reservin perustaminen ei aiheuta poliisille merkittäviä lisäkustannuksia. Kuluja liittyy muun muassa reservin perustamiseen ja hallinnointiin, koulutukseen ja varustukseen. Valtioneuvosto päättää reservin käyttökuluista normaaliin tapaan osana talousarvio- ja JTS-päätöksentekoa. Samanlainen rahoitusjärjestely on voimassa Rajavartiolaitoksen reservin osalta. Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä määritellään normaaliolojen vakavat häiriötilanteet, kun taas poikkeusolojen ja puolustustilan määritelmät sisältyvät jo lainsäädäntöihin. Tyypillistä normaaliolojen vakaville häiriötilanteille on niiden laaja-alaisuus, vakavuus, poikkeuksellisuus ja uhkan kohdentuminen merkittäviin yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten yhteiskunnan kriittisten toimintojen, valtioelinten tai laajojen ihmisjoukkojen turvallisuuden ylläpitoon. Reservipoliisi tulee osaksi poliisin organisaatiota. Esityksen tarkoituksena on, että reservipoliisi toimisi määräaikaisessa poliisin virkasuhteessa ja virkavastuulla. Poliisiopiskelijat nimitettäisiin aina nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen, kun taas poliisin tutkinnon suorittaneen henkilön osalta harkinnassa otetaan huomioon nykyinen osaaminen ja koulutustaso. Tämä tarkoittaa tapauskohtaista harkintaa siitä, osoitetaanko henkilö laajasti itsenäistä harkintavaltaa sisältäviin poliisin tehtäviin ja vai vakinaista poliisia avustaviin tehtäviin. Reservipoliisin tehtävät olisivat poliisin tehtäviä, ja reservipoliisi voisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Poliisiopiskelijat toimisivat kuitenkin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn poliisimiehen välittömässä valvonnassa ja reaaliaikaisella johdolla. Reservipoliisi olisi siten lähtökohtaisesti käytettävissä kaikkiin poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaisiin tehtäviin osaamisensa ja koulutustasonsa mukaisesti. Reservipoliisia kuitenkin käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa, eikä reservipoliisi välttämättä tai kaikilta osin sovellu suoraan erityistilanteen edellyttämään tehtävään. Sen vuoksi reservipoliisin nimittämisessä ja käytössä otetaan huomioon reservipoliisin käytettävyys tehtäviin, joista voidaan siirtää vakinaista henkilöstöä erityistilanteen edellyttämiin tehtäviin. Reservipoliisin koulutus ja osaaminen on erittäin keskeinen osa toimivaa reserviä. Esityksessä on kiinnitetty tähän erityistä huomiota. Poliisiopiskelijoiden vähimmäiskoulutusvaatimusten sisällöstä ja laajuudesta on otettu yksityiskohtaiset säännökset lakiehdotukseen. Ne sisältävät perus- ja ihmisoikeuksia, poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia sekä operatiivisen toiminnan perusteita koskevat kokonaisuudet. Koulutuksen minimitaso on yli kymmenkertainen esimerkiksi vartijoilta edellytettävään koulutukseen nähden. Vähimmäiskoulutus on 45 opintopistettä, mikä merkitsee 1 215 tunnin opintoja. Poliisiopiskelijat saavat myös reservipoliisina toimiessaan opintoihin sisältyvää harjoittelua vastaavaa työkokemusta, minkä vuoksi reservitehtävissä toimiminen luetaan täysimääräisesti hyväksi osana opintoihin kuuluvaa harjoittelua. On myös tärkeää korostaa, että poliisin reservin voimankäyttökoulutus on tarkasti säädeltyä, ja esityksessä Poliisihallitukselle onkin annettu erityinen vastuu varmistaa osaamisen ajantasaisuus vuosittain toteutettavan täydennyskoulutuksen ja esitykseen sisältyvien koulutusvaatimusten kautta. Esityksen mukainen poliisin reservi tulee kiinteäksi osaksi poliisiorganisaatiota ja sen valmiuden sääntelymekanismia. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää poliisin reservistä erillisenä kysymyksenä poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Esityksen tavoitteena on antaa riittävän työkokemuksen ja opiskeluvalmiuden omaaville poliisimiehille mahdollisuus suorittaa poliisialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto edellyttämättä heiltä ensin ammattikorkeakoulututkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista. Tämä sääntely vastaa ammattikorkeakoululain mukaista sääntelyä. Tavoitteena on lyhentää poliisipäällystön tehtäviin valmentavien opintojen suorittamiseen kuluvaa aikaa tinkimättä kuitenkaan poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon laajuudesta ja turvata poliisin koulutusresurssin tehokas käyttö ja päällystötehtäviin koulutettujen henkilöiden saatavuus. Hakukelpoisuuden muutos vapauttaa vuosittain noin 20 henkilötyövuotta koulutuksesta operatiiviseen poliisitoimintaan. Esityksellä on näin välitön yhteys myös poliisin tuottavuusohjelmatyöhön, ja muutoksen voidaan toteutuessaan arvioida tuottavan poliisin operatiiviselle toiminnalle noin yhden miljoonan euron kustannushyödyt. Arvoisa puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1.1.2027. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskeva muutos tulisi voimaan kuitenkin mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle kysymyksestä. Ukraina totta tosiaan tarvitsee apuamme, jota olemme koko tämän neljä vuotta heille antaneet ja tulemme antamaan jatkossakin juuri niin kauan kuin on tarve. Sisäministeriö koordinoi näitä avustuksia, mitä tulee tänne siviilipuolelle. Sinne on useita satoja rekka-autollisia viety meiltä apua. Itse asiassa kutsuimmekin nyt tähän energiasektorin tarpeeseen yrityksiäkin mukaan, jotta voisimme saada kerättyä lahjoituksia. Sisäministeriön kautta voimme nämä kyseiset energia- ja lämmitysapuun lahjoitetut tuotteet ja tavarat viedä Ukrainaan. Itse asiassa kiitos tästä kysymyksestä — voin tässä yhteydessä nyt esittää tätä kutsua myös maamme yrityskentälle, jos myös he haluavat osallistua tähän lahjoitustoimintaan. Mutta apu jatkuu meiltä sisäministeriöstä edelleen aktiivisesti siviiliväestön auttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Totta, kuten edustaja Räsänen tässä kuvasi, hallitusohjelmassa jo tunnistettiin nuoriso- ja jengirikollisuus vakavaksi ongelmaksi, johon haluttiin tehdä erilaisia toimenpiteitä. Tähänhän tarvitaan koko yhteiskunta mukaan, ja sen vuoksi tässä on tehty nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaohjelma, joka koskettaa kaikkia sektoreita. Moniviranomaisyhteistyö on erittäin tärkeätä, samoin kuin Ankkuri-toiminta silloin, kun puhutaan nuorisorikollisuudesta. Poliisin resursseja on lisätty, poliisimiesten määrää lisätään, toimivaltuuksia lisätään, tiedonvaihtoa lisätään. Poliisilla on myöskin, kuten totesitte, koulupoliisitoimintaa, pelipoliisitoimintaa. Sitten me teemme tietysti rikoslain puolella muutoksia, lastensuojelulain puolella muutoksia. Lisäksi pyrimme välttämään Ruotsin tietä tekemällä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan, kotoutumispolitiikkaan. No, sitten on kysymys siitä, pitäisikö vielä jotakin tehdä: Mielestäni kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut Ruotsissa, mitä on tapahtunut Tanskassa, minkälaisia toimenpiteitä siellä on tehty. Kyllä nämä ainakin arvioitavaksi tulevat, pitäisikö meidän vielä ottaa seuraavia askeleita eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Meidän turvallisuusympäristö ja rikosympäristö muuttuvat todella nopealla aikataululla, ja niin kuin tiedetään hyvin, järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy, ja erityisesti meidän tietoverkkorikollisuus on koko ajan kasvava asia. Siinä mielessä on syytäkin, että meidän viranomaisten toimivaltuudet ovat kunnossa, niitä on riittävästi ja että me pysyttäisiin tämän rikollisuuden perässä. Yleensä paras olisi, että lainsäätäjä olisi yhden askeleen edellä, mutta tahtoopa yleensä olla niin, että olemme kaksi askelta perässä. Siinä mielessä tätä kokonaisuutta on tästä näkökulmasta katsottava. Ja kuten tässä edustaja Lehtinen hyvin kuvasi, niin näin on, että viime syksynä voimaan tullut lainsäädäntö tuotti Rajavartiolaitokselle ja Tullille tämän saman toimivaltuuden, joka nyt tuodaan poliisille, joka on siis tietenkin suomalaisen rikostorjunnan ykkösviranomainen, ja siinä on tietysti Rajavartiolaitoksella ja Tullilla myös oma osuutensa. Ehkä totean lyhyesti, että luonnollisesti olisi kaikista paras, kun nämä kolme viranomaista ja heidän toimivaltuudet säädettäisiin aina samaan aikaan. Se on se optimitilanne, mutta tässä ei onneksi ole kovin pitkää viivettä ollut, ja näin ollen saatiin tämä toimivaltuus nyt poliisille. Totean ehkä vielä sen, että luonnollisesti saattaa näyttää, että tällä kaudella näitä toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ja muuta tulee paljon, mutta siellä on kyllä valitettavasti jonkun verran lainsäädäntövelkaa, jota me pyrimme nyt hallituksessa kuromaan umpeen niin, että meidän viranomaiset sen lisäksi, että he ovat tietenkin ammattitaitoisia, tarvitsevat työkalut tehtäviensä tekemiseksi, ja se tarkoittaa silloin käytännössä, kun me puhumme sisäisen turvallisuuden viranomaisista, toimivaltuuksia, joita nyt pyritään säätämään heille tähän maailmanaikaan, tähän turvallisuusympäristöön ja tähän rikollisuusympäristöön sopivaksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa rikostorjunnan toimivuutta erityisesti verkossa tapahtuvassa ja nopeasti muuttuvassa rikollisuudessa sekä vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa. Muutos on luonteeltaan täsmentävä ja yhdenmukaistava. Tämä esitys osaltaan parantaa rikostorjunnan tilaa ja varmistaa, että salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on mahdollisimman samansisältöistä viranomaisilla. Esityksen perusydin on selkeä: yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamista koskeva sääntely yhdenmukaistetaan poliisin salaisen tiedonhankinnan ja salaisten pakkokeinojen välillä ja samalla sovitetaan yhteen sitä, mitä Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa jo säädettiin 1.9.2025 voimaan tulleessa kokonaisuudessa. Taustalla on eduskuntakäsittelyssä havaittu epäyhtenäisyydestä johtuva kehittämistarve. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia täsmennettiin. Kun niitä täsmennettiin, kävi ilmi, että poliisin osalta yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentaminen ei kaikilta osin ollut yhtä selkeästi ja seikkaperäisesti säännelty, vaikka viranomaisten yhteistyö ja työnjako edellyttävät mahdollisimman yhdenmukaista ja ennakoitavaa säätelyä. Esityksessä ei laajenneta peitetoiminnan perusedellytyksiä eikä lisätä uusia rikoslajeja, joissa keinoa voisi käyttää. Kyse on siitä, että kun peitetoiminta on jo lain mukaan käynnissä, säädetään nykyistä täsmällisemmin, millä edellytyksillä sitä voidaan välittömästi laajentaa samaan rikoskokonaisuuteen liittyvään toiseen tekoon tai toiseen henkilöön silloin, kun tilanteen luonne edellyttää välitöntä reagointia ja myöhemmin ei välttämättä enää ole mahdollisuutta tiedonhankintaan. Hallintovaliokunta on aiemmissa PTR-viranomaisten toimivaltuuksia koskevissa kannanotoissaan pitänyt perusteltuna, että salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on tältä osin mahdollisimman samansisältöistä. Samoin valiokunta on todennut, että esitutkintaviranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen yhdenmukainen sääntely on keskeistä toimivan viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Hallitus varmistaa, että turvallisuusviranomaisilla on yhdenmukaiset, riittävät ja ajantasaiset mahdollisuudet ylläpitää valtakunnan ja suomalaisten turvallisuutta. Hallitus katsoo, että esityksellä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan verkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentamista koskevaa sääntelyä ja tuetaan tehokasta rikostorjuntaa samalla, kun päätöksenteko ja valvonta sidotaan täsmällisiin lain reunaehtoihin. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! On tietenkin niin, että tällä hallituskaudella, jos katsotaan punaisia lankoja, mitä täällä sisäministeriössä tehdään, niin yksi on tietenkin viranomaisten resurssit, toinen on toimivaltuudet ja kolmas on tiedonvaihto, joita tässä turvallisuusympäristössä tarvitaan. Itse asiassa meidän täytyy katsoa, että lainsäädäntö on sillä tasolla, että meidän viranomaiset, poliisi tietenkin rikostorjunnan ykkösviranomaisena etunenässä, omaavat myöskin nämä välineet. Tässä hallituksen esityksessä on juurikin tästä kysymys, eli että tiedonvaihtoa pystytään lisäämään. Muistan, että viime hallituskaudella tässä talossa ja erityisesti hallintovaliokunnassa useampaan otteeseen käytiin läpi sitä, että meillä on tiedonvaihdon esteitä viranomaisten välillä. Niitä varmasti itse asiassa jää nyt tämänkin esityksen jälkeen, mutta tässä on kuitenkin alku siihen, että pyritään poistamaan näitä tiedonvaihdon esteitä. Otan tästä esityksestä muutaman ihan käytännön esimerkin. Jos meillä on ollut vaikkapa kadonnut henkilö, niin aikaisemminhan poliisi on ryhtynyt tätä henkilöä etsimään, mutta poliisi ei ole saanut sairaalasta tietoa, onko henkilö sairaalahoidossa vai ei. Ja jos ajatellaan ihan inhimillisesti, että kun omaiset etsivät omaistansa ja poliisi pyrkii selvittämään, missä tämä henkilö on, niin tämä tietenkin vähentää huomattavasti inhimillistä kärsimystä myöskin niiden henkilöiden osalta, jotka rakasta omaistansa etsivät. Totean vielä sen, että tässä on tarkoitus lisätä myös hallinnollista rikostorjuntaa, ja nimenomaan tämä koskettelee sinne järjestäytyneen rikollisuuden osalta. Siinä mielessä laki tällaisenaankin on hyvin tarpeellinen, mutta tokikin tätä työtä täytyy koko yhteiskunnan osalta vielä jatkaa ja huolehtia siitä, että myös opetus- ja terveydenhuollon puolelta voidaan luovuttaa tietoa meidän poliisiviranomaisille päin, ja se on tietysti tärkeä palanen tässä kokonaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia poliisilakiin ja poliisin henkilötietolakiin sekä kahdeksaan muuhun lakiin. Muutoksia ehdotetaan poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevaan sääntelyyn. Vastaavia muutoksia ehdotetaan tarvittavilta osin myös Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien vastaavaan sääntelyyn. Ehdotus perustuu hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa ja lisää poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Hallitusohjelman mukaan myös kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan näitä tavoitteita. Poliisin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävällä tavalla. Tämä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Rikollisuus on yhä kansainvälisempää ja digitaalisempaa. Esimerkiksi tietoverkkorikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus ovat lisääntyneet, samoin katujengirikollisuus ja nuorisorikollisuus. Muun muassa näihin ilmiöihin vastaaminen edellyttää viranomaisilta tiivistä yhteistyötä ja tehokasta tiedonvaihtoa. Nykyinen lainsäädäntö ei ole pysynyt muutoksen mukana. Tiedonvaihtosäännökset ovat useassa tilanteessa osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että poliisi ei ole voinut luovuttaa salassa pidettäviä tietoja oma-aloitteisesti toiselle viranomaiselle. Toisaalta poliisi ei ole aina saanut tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemiaan tietoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia sekä tietojen luovuttamista että tietojen saantia koskevaan sääntelyyn. Tiedonluovutussääntelyä muutettaisiin selkeämmäksi, vähennettäisiin tulkinnallisia epäselvyyksiä, ja tapauskohtainen harkinta lisääntyisi. Jatkossa sääntelyssä mahdollistettaisiin selkeästi tietojen luovuttaminen sekä omasta aloitteesta että pyynnöstä. Nykyinen sääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi etenkin oma-aloitteisen tiedonluovuttamisen osalta. Muutoksilla vahvistettaisiin poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoa muun muassa hallinnollisen rikostorjunnan tarkoituksessa. Hallinnollinen torjunta on tärkeä keino puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiin. Tietoja voitaisiin nykyistä sääntelyä vastaavasti luovuttaa viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavan yhteisön lisäksi myös yksityisille tahoille laissa säädetyin edellytyksin. Uutena tulisi nimenomainen säännös tietojen luovuttamisesta kriittiseen infrastruktuuriin liittyville toimijoille. Tiedonvaihto kriittisten toimijoiden kanssa edesauttaa kriittisten kohteiden suojaamista ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämistä. Vastaavat tietojen luovuttamiseen liittyvät muutokset tehtäisiin myös Rajavartiolaitoksen ja Tullin sääntelyyn. Puolustusvoimien sääntelyyn lisättäisiin nimenomainen oikeus luovuttaa tietoja kriittiseen infrastruktuuriin liittyville toimijoille. Arvoisa puhemies! Myös tietojen saantiin yksityiseltä taholta ehdotetaan muutoksia. Poliisilla olisi oikeus saada tietoja pelkän rikoksen estämisen ja selvittämisen sijasta rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Uusi muotoilu vastaisi poliisille säädettyjä tehtäviä. Säännöstä laajennettaisiin kattamaan henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjuminen sekä pidätettäväksi, vangittavaksi tai kiinniotettavaksi määrätyn etsintäkuulutetun tavoittaminen. Lisäksi selkeytettäisiin ja ajantasaistettaisiin poliisin oikeutta saada tietoja viestinnän välittäjiltä ja tietoyhteiskunnan palveluntarjoajilta. Tiedonsaantioikeudella ei jatkossakaan voisi kiertää säännöksiä televalvonnasta tai telekuuntelusta. Vastaavat muutokset tehtäisiin tarvittavilta osin Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille. Poliisilakiin tulisi myös uusi säännös poliisin mahdollisuudesta asettaa uhkasakko tiedonsaannin tehosteeksi, ja vastaava mahdollisuus on jo nykyisin Rajavartiolaitoksella ja Tullilla. Arvoisa puhemies! Poliisilakiin lisättäisiin myös uusi pykälä poliisin oikeudesta saada pyynnöstä henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säännöksen nojalla ei voisi saada diagnoositietoja, tietoa hoitotoimenpiteistä tai muitakaan terveydentilaa koskevia tietoja. Tietoja ei tämän säännöksen nojalla voisi myöskään luovuttaa sosiaali- ja terveydenhuollosta oma-aloitteisesti. Tietoja voisi edelleen saada kuitenkin muun sääntelyn nojalla. Tietojen saanti olisi sidottu välttämättömyyteen, ja tietoja voisi saada vain laissa tarkasti määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Näitä olisivat esimerkiksi tiettyjen rikosten paljastaminen ja selvittäminen sekä kadonneen henkilön etsiminen. Nykyisen sääntelyn nojalla poliisi ei ole saanut tietoa esimerkiksi pahoinpitelystä epäillyn henkilöllisyydestä, jos teko on tapahtunut sairaalassa. Myös kadonneen henkilön etsinnässä tieto siitä, onko henkilö sairaalassa, voi olla keskeistä. Silti tällaisen tiedon saanti on ollut epävarmaa. Rajavartiolaitokselle ja Tullille ehdotetaan vastaavaa sääntelyä, mutta tiedonsaantioikeus olisi poliisin tiedonsaantioikeutta selvästi rajatumpi. Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen muutosten lisäksi Maahanmuuttovirastolle tulisi tiedonsaantioikeus tietyistä etsintäkuulutuksista ja velvollisuus luovuttaa poliisille tieto etsintäkuulutetun läsnäolosta Maahanmuuttoviraston toimitiloissa. Lisäksi sääntelystä kumottaisiin yleislain kanssa päällekkäistä sääntelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tiedonluovutustapaa koskevaa sääntelyä kumottaisiin. Tiedonluovuttamistavoista säädetään lähtökohtaisesti tiedonhankintalaissa ja julkisuuslaissa. Lisäksi sääntelyyn tehtäisiin muita pienempiä ja teknisempiä muutoksia. Arvoisa puhemies! Sääntelyssä on haettu tasapainoa tehokkaan rikostorjunnan ja yksityiselämän suojan välillä. Esityksen tavoitteena on, että lainsäädäntö mahdollistaisi tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Sääntelyn tulisi vastata paremmin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksia. Selkeämpi ja ajantasainen sääntely lisäisi oikeusvarmuutta sekä tehostaisi rikostorjuntaa ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Näillä toimilla pyritään turvaamaan osaltaan sitä, että Suomi säilyy turvallisena maana myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Aloitan yleisesti sillä, että vaikka totta tosiaan meidän julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea ja haastava, niin silti on kyetty kuitenkin pitämään kiinni turvallisuustyöstä ja jopa turvallisuuspanostuksista, ja se on tietysti äärimmäisen tärkeää tässä tilanteessa niin tänään kuin jatkossakin. Mutta sitten, aivan niin kuin täällä todettiin, kyllä sisäministeriön hallinnonalakin joutuu näihin talkoisiin osallistumaan, mutta se, mistä olen hyvin tyytyväinen, on se, että emme aivan samalla tasolla kuin monen muun ministeriön hallinnonala. Pidän tätä valintaa koko hallitukselta erittäin, erittäin viisaana, sillä tässä tilanteessa on syytäkin huolehtia siitä, että meidän turvallisuutemme kaikilta osin kyetään ylläpitämään. Täällä kysyttiin rajasta ja siitä, miten rajalla menee. No, kuten voitte havaita, niin rajatilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta toki me emme huomisesta tiedä, ja sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että meidän Rajavartiolaitoksella on riittävä määrä välineistöä, riittävä määrä henkilöstöä, riittävä määrä teknologiaa, ja sen lisäksi he tarvitsevat myös toimivaltuuksia. Niitä on päivitettävä koko ajan tähän tilanteeseen sopivaksi, ja meillä on lähtenyt lausuntokierrokselle muun muassa Rajavartiolaitoksen varautumislainsäädäntö, jossa nimenomaisesti siinäkin haetaan heille lisää toimivaltuuksia. Panostukset rajaturvallisuuteen kaikilta osin ovat tarpeellisia, ovat tänään ja ovat varmasti myös tulevaisuudessa. Sitten poliisista on kysytty täällä hyvinkin paljon. Aloitan ehkä tästä huumausaineasiasta, joka täällä nousi useammassa puheenvuorossa esiin. Poliisi tekee tietenkin huumausaineiden torjuntaa kaikin mahdollisin keinoin, mitä poliisille kuuluu. Se on tietysti selvää, ja oikeastaan tässä edustaja Kontula varsin hyvin totesi — ja olemme täysin samaa mieltä siitä — että kun huumausaineongelma tulee poliisin syliin, niin me olemme silloin ihan valtavasti myöhässä. Pitäisi päästä siihen, että ensinnäkin tässä maassa täytyisi asenteet huumausaineita kohtaan palauttaa takaisin sinne kielteiseen suuntaan, täysin kielteiseen, [Petri Honkonen: Hyvä!] eikä niin, että me täällä jopa eduskunnassa asti höpisemme huumausaineiden laillistamisesta. Tämä on nyt tietenkin ihan ensimmäinen asia, mitä pitäisi tässä yhteydessä tehdä. No, sitten on tietysti tukku muita toimia, mutta jotenkin ajattelisin itse, että varsinkin kun me puhutaan nuorista ihmisistä, niin eivät he löydy ensimmäiseksi Helsingin kaduilta käyttämässä alfa-PVP-huumetta tai amfetamiinia, vaan siinä on tapahtunut paljon asioita. Itse ajattelisin, että näihin pitäisi päästä paljon, paljon aikaisemmin käsiksi, eikä niin, että meillä poliisi on sitten se ensimmäinen viranomainen, joka heitä kohtaa. [Eduskunnasta: Täysin samaa mieltä!] Tämä tietysti vaatii hyvinkin poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta sen voin teille taata ja vakuuttaa, että poliisi ja muut viranomaiset yhdessä tekevät kaiken sen, mitä vain voivat, ja pyrkivät muun muassa siihen, että näitä aineita saadaan kaduilta pois. Se on tietysti äärimmäisen tärkeää, mutta niin kauan kuin on kysyntää, on myös tarjontaa, ja se tässäkin asiassa valitettavasti toimii. Mutta ehkä olette huomanneet, että poliisi ja Tulli ovat toimineet erittäin tehokkaasti takavarikoimalla huumausaineita tänä vuonna varsin ennätyksellisiä määriä. Mitä sitten tulee tähän alfa-PVP:hen, niin totean sen, mikä täällä jo itse asiassa sanottiin, että se on vain yksi vaarallisista huumausaineista. Amfetamiini on meillä edelleen käytetyin aine, pois lukien pääkaupunkiseutu, jossa kokaiini löytyy jätevesitutkimuksista ykkösenä. Sitten maahanmuuttokysymyksistä kysyttiin muun muassa sitä, minkälaisia EU-toimia on tulossa. No, ensinnäkin me tehdään tietysti kansallisesti hallitusohjelman mukaisesti hyvinkin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on enemmän kuin tarpeen tässä maassa, jossa tällaista tiukentavaa politiikkaa ei ole pitkään aikaan tehty. Tähän samaan porukkaan on tullut myöskin EU ja suurin osa EU-maista. Nythän viime viikolla sisäministerit hyväksyivät omassa neuvostossaan kolme lainsäädäntöaloitetta. Yksi näistä on turvalliset kolmannet maat, toinen on turvalliset alkuperämaat ja kolmas on paluuasetus, jotka sieltä hyväksyttiin. Näiden tarkoitus on nimenomaisesti se, että turvapaikkapaktin lisäksi — joka siis on tämmöinen yhteinen hallintajärjestelmä — olisi yhteiset säännöt, ja nyt nämä hyväksytyt mahdollistavat nopeammat maasta poistamiset, ne mahdollistavat turvapaikkaprosessit kolmannessa maassa, ne mahdollistavat paluukeskukset kolmansiin maihin. Näin ollen voidaan sanoa, että kyllä pikemminkin suunta on samanlainen kuin Suomen hallituksella. Ilolla olen kyllä huomannut sen, että jos 2,5 vuotta sitten, 2023, kun hallituksemme aloitti, saatoimme olla vähän etupellossa EU-maidenkin joukossa, tällä hetkellä olemme kyllä kaikki menossa samaan suuntaan. Euroopan unionista on tulossa myöskin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on sinänsä erinomaisen iloinen asia ja paljon kaivattu asia. No, sitten vielä yritän tähän saada muutaman asian mahtumaan. Täällä on kysytty sopimuspalokunnista, ovatko sopimuspalokunnat tärkeitä. Kyllä, kaikki pelastustoimen palvelut ovat aivan keskeisiä sisäisen turvallisuuden palveluita ja viranomaisia, mutta niin ovat myös sopimuspalokunnat. Suomalainen järjestelmä hyvin pitkälti nojaa siihen, että meillä on toimivat sopimuspalokunnat. Nämä asiat ovat tietysti hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kysymyksiä, kun puhutaan näistä sopimuksista. Silloin meidän täytyy myöskin kunnioittaa sitä, että mikäli heillä on olemassa alueellansa sellaisia, vaikkapa pieniä sopimuspalokuntia, jotka eivät pysty tuottamaan sitä palvelua, josta he ovat pelastuslaitoksen kanssa sopineet, niin en minä ainakaan osaa siitä mennä moittimaan, miksi tätä sitten lakkautetaan. Luulen, että tässäkin tietysti pyritään käyttämään rahat mahdollisimman tehokkaasti. Kukaan ei ole sitä mieltä, että meidän pitäisi tästä järjestelmästä luopua, mutta selvää on se, että kaiken rahankäytön varmasti on tällä hetkellä oltava järkevää. Sitten ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, vielä tässä kohtaa näihin koto-asioihin. Minä jaksan hämmästellä sitä, että täällä haluttaisiin jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, eli että kotoutumista mitattaisiin siihen käytetyllä rahalla eikä niillä tuloksilla. Voin sanoa, että tässä maassa ei ole aiemmin edes mitattu kotoutumista. Nyt sitä mitataan, ja meidän tarkoituksemme on nimenomaisesti muuttaa järjestelmää niin, että siinä keskitytään kielikoulutukseen ja yhteiskunnan järjestelmän ymmärtämiseen ja meidän arvojen ja sääntöjen tuntemiseen ja niiden kunnioittamiseen. Se on se tie, jolla ihminen voi päästä työhön, ja Suomeen kotoudutaan työllä. Ei ole tarkoituskaan, että maahanmuuttajaihmiset ovat koto-palvelun asiakkaina, jossa on kaiken maailman papanoiden keräämistä tulitikkuaskeihin. Tarkoitus on se, että he oppivat suomen kielen, osaavat suomalaisen yhteiskunnan ja sitä kautta työllistyvät eivätkä roiku sosiaaliturvan kanssa vuosikausia. [Perussuomalaisista: Juuri näin!] Tarkoitus on siis juuri se, minkä olisi pitänyt olla aina koto-palveluiden tavoitteena. Mutta niin kuin me tiedämme, aiemmin tätä ei ole mitattu, ei ole katsottu tarpeelliseksi, että he saavat sellaiset eväät, joilla he pääsevät oman elämänsä alkuun ja pystyvät itse hankkimaan oman toimeentulonsa, vaan meillä on lähdetty siitä, että katsotaan, että koto on onnistunut silloin, kun siihen käytetään mahdollisimman paljon rahaa. Näinhän ei todellakaan ole, ja voin todeta, että myöskään tulokset eivät puhu sen puolesta, että kannattaisi edes jatkaa samalla järjestelmällä kuin aiemmin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puhun tässä kahdesta pääluokasta. En tiedä, ennätänkö viiteen minuuttiin, mutta yritän tehdä parhaani. Eli puhun tässä sekä sisäministeriön pääluokasta että työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa lisäyksistä sisäministeriön pääluokkaan: puolitoista miljoonaa ampumaratoihin ja 70 000 euroa eläinpoliisikokeiluun Turun seudulla. Lisäyksellä ampumaradoille tuetaan suomalaista maanpuolustusta, varautumista ja harrastustoimintaa laaja-alaisesti koko maassa. Sisäministeriön pääluokkaan ei esitetty talousarviossa uusia vuoden 2026 määrärahakehyksen ylittäviä harkinnanvaraisia lisäyksiä. Tästä huolimatta hallinnonalan viranomaisten määrärahataso kasvaa kehyksen mukaisilla lisäyksillä merkittävästi kuluvaan vuoteen verrattuna, kun teknisluonteisia vähennyksiä ei oteta huomioon. Hallitusohjelmassa tehtyjä panostuksia sisäiseen ja kansalliseen turvallisuuteen sekä maahanmuuton parempaan hallintaan ja hillintään jatketaan määrätietoisesti. Kevään kehyspäätökseen ja kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon sisältyi merkittävä panostus valmiuden ja varautumisen kehittämiseen. Vuoden 26 talousarviossa tämä summa on 36 miljoonaa euroa. On tärkeää, että merkittävä osa sisäministeriön pääluokkaan tehdyistä lisäyksistä on päätetty useampivuotisina kehittämistoimina tai pysyväluonteisina lisäyksinä. Turvallisuustilanteen ollessa tällainen tarvitsemme nimenomaan vakautta ja näkyvyyttä resurssitasoon myös pidemmällä aikavälillä. Lisäyksistä huolimatta toimintaympäristön haasteet ja kustannustason nousu edellyttävät jatkossakin panostuksia sisäministeriön pääluokkaan julkisen talouden haastavasta tilanteesta huolimatta, sillä turvallisuus on valtion ydintehtävä. Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Vuoden 25 talousarvioon verrattuna määrärahataso laskee noin 131 miljoonaa euroa, ja tämä vähennys aiheutuu muun muassa maahanmuutto- ja vastaanottomenojen laskusta, kertaluonteisten lisäysten poistumisesta sekä tehdyistä säästöpäätöksistä. Hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan talousarviossa kehyksen mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien henkilöiden määrän nostamiseksi 8 000 henkilön tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Poliisin toiminnan tason turvaamiseen lisätään niin ikään kehyksen mukaisesti neljä miljoonaa euroa ja ei-harkinnanvaraisiin ict-menoihin kolme miljoonaa euroa. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta poliisille lisätään viisi miljoonaa poliisin valmiusyksikön suorituskyvyn kehittämiseen. Suojelupoliisin toimintakyky turvataan, ja suojelupoliisille lisätään kehyspäätöksen mukaisesti kymmenen miljoonaa euroa välttämättömän strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä on kehitetty viime vuosina laajasti. Uudet ulkovartiolaivat, valvontalentokoneet, itärajan este ja panostukset monipuolisiin ja nykyaikaisiin valvontajärjestelmiin tukevat Suomen kykyä huolehtia rajaturvallisuudestaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan ei esitetä uusia lisäyksiä. Pelastajakoulutettavien määrän nostamista sen sijaan jatketaan siten, että tavoite 1 000 uutta pelastajaa saavutettaisiin vuonna 32. Tukea Ukrainalle jatketaan. Talousarvioon sisältyy viisi miljoonaa euroa Ukrainan materiaaliapuun ja kuljetuskustannuksiin, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Maahanmuuton olettamien mukaan vastaanoton piirissä arvioidaan olevan vuonna 26 keskimäärin noin 10 000 henkilöä, mikä on 7 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 25. Vastaanottomenoista ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavista tuista vähennetään 111 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan kotoutumisen osiosta. Kotoutumisen edistämisen määrärahat ovat vuoden 26 talousarvioesityksessä noin 350 miljoonaa euroa. Määrärahoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu tilapäistä suojelua saaviin ukrainalaisiin, jotka ovat siirtyneet vastaanottojärjestelmästä kuntaan. Tilapäistä suojelua saavista johtuvien kustannusten arvioidaan kääntyvän voimakkaaseen laskuun ensi vuoden jälkeen. Ilman hallituksen päätösperusteisia toimia kotoutumisen edistämisen määrärahat olisivat noin 80 miljoonaa euroa nykyistä korkeammat. Säästöistä suurin osa syntyy kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnalle maksettavien laskennallisten korvausten leikkauksesta. Hallituskauden aikaisista toimista kotoutumisen kustannuksia vähentävät muun muassa pakolaiskiintiön laskeminen, kotoutumiskoulutuksen hintatason tarkastus sekä tulkkauskustannusten leikkaus. Lisäksi hallitus on budjettiriihessä päättänyt 30 miljoonan euron lisäsäästöistä vuodelle 2027. Hallituksen kotoutumispolitiikan lähtökohtana on, että Suomeen kotoudutaan työllä. Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään entisestään tekemällä kotoutumislakiin ja järjestelmään tarvittavat korjaukset. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan kiittää tästä erinomaisesta keskustelusta ja hyvistä nostoista, joita edustajat täällä keskustelussa käyttivät. Täällä jossain puheenvuorossa olin kuulevinani, että arvioitiin, että meillä luottamus viranomaisiin olisi laskussa, mutta näin ei käsitykseni mukaan ole, vaan itse asiassa luottamus viranomaisiin tässä maassa on vuodesta toiseen korkealla tasolla, ja kuten puheessani totesin, se on äärimmäisen tärkeä asia ja sitä tehdään joka päivä, aivan siinä perustyössä, mitä meidän viranomaiset tekevät, on se sitten Hätäkeskuslaitos, pelastustoimi tai poliisi. Tämä on tietenkin aivan keskeinen kysymys silloin, kun me puhutaan luottamuksen yhteiskunnasta. Täällä nostettiin äskeisessä puheenvuorossa uudelleen esiin tämä PTR-yhteistyö — poliisi, Tulli, Raja — ja se on meillä ensinnäkin aivan valtavan hyvää. Se on sellainen yhteistyömuoto, joka on vertaansa vailla moniltakin eri näkökulmilta ja eurooppalaisessa kontekstissa hyvin harvinainen, ja ollaan siitä tietysti iloisia, että ei olla pelkästään viranomaissiiloissa vaan sitä pystytään tekemään myös yhdessä näin pienessä maassa. Paljon on tekemistä. Kuten täällä on todettu, tämä meidän turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Se on muuttunut jo hyvin radikaalisti viimeisten vuosien aikana, mutta enpä usko, että tähän tämä jää, vaan meidän täytyy olla koko ajan fleksiibelejä niin päättäjätasolla kuin myös viranomaistasolla katsomaan uusia tulevia uhkia, joita ei välttämättä tässä asiakirjassa ole edes osattu ottaa huomioon. Mutta jos, arvoisa puhemies, tiivistän aivan lyhyesti, niin voisi melkein todeta, että se, mitä me tarvitsemme, on tekeviä, osaavia virkamiehiä. Laista virtaa toimivaltuuksia tiedonvaihtoon, rajan turva, tulijat laskuun, kadut hallussa, konnat kopissa, ihmiset turvassa, ja maassa on roti ja järjestys. [Hannu Hoskonen: Hyvä tiivistys!]

Arvoisa puhemies! Aloitan ensin näistä huumausaineista. Täällä aivan oikein on kiinnitetty huomiota meidän huumausainetilanteeseen, käyttäjätilanteeseen, ja varmaankin se suurin syy, minkä takia tämä on noussut aika paljon nyt esiin, on nimenomaisesti se, että tämä alfa-PVP aiheuttaa käyttäjässään erittäin aggressiivista ja epävakaata käyttäytymistä, ja se luonnollisesti näkyy meillä kaduilla. Mutta sitten on samaan aikaan hyvä huomata, että tämä on vain yksi aine muiden joukossa. Tämä on vain yksi vaarallinen muuntohuume muiden joukossa, ja jos katsotaan jätevesitutkimuksia, niin vaikka alfa-PVP toki on siellä valitettavasti nousussa, niin silti amfetamiini on edelleen se käytetyin aine. Tässä on siis kysymys vakavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta, johon liittyy esimerkiksi Suomessa ruotsalaiset katujengit, jotka ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisesta huumausainemarkkinasta. Kysymys on siis todella vakavasta asiasta, ja itselläni ainakin aina särähtää korvaan ja silmään se, jos puhutaan vaikkapa viihdekäytöstä. Kun ostat huumausaineita, käytät huumausaineita, se on huumausaineiden käyttöä. Ei ole olemassa mitään viihdekäyttöä. [Eduskunnasta: Näin on!] Se on aina huumausaineiden käyttöä, jolla ylläpidetään vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja sen rahoittamista. Mielestäni tässä kohtaa pitäisi päästä myöskin siihen, että me kaikki puhumme huumausaineista negatiiviseen sävyyn. Mielestäni tämä viihdekäyttö-termi on juuri sellainen, mitä ei pitäisi kuunaan käyttää, vaan meidän varsinkin päättäjinä täytyy viestiä erityisesti näistä vakavista vaaroista, joita huumausaineisiin liittyy. Kaikki myönteinen puhe pois. Se, mihin me parhaiten voidaan vaikuttaa — ja toivon, että pystymme vaikuttamaan — ovat nuoret, jotta me päästäisiin siihen tilanteeseen, että kun heillä tulee se valintapaikka, kokeilenko vai enkö kokeile, niin he valitsevat sen ”en kokeile”, koska aika monet entiset huumausaineiden käyttäjät nimenomaan nostavat esiin tätä asiaa, että ”voi, kunpa minä en koskaan olisi sitä ekaa kertaa kokeillut”. Minusta tässä on aika paljon tekemistä. No, mitä sitten tehdään rajat ylittävien rikosten ehkäisyksi? Siellä on tietysti monia asioita. Jos nyt luettelen muutaman lakihankkeen, niin kyllä rikostiedustelu, meidän rikostiedustelulainsäädännön luominen, on yksi aika erinomaisen tärkeä asia, järjestäytyneen rikollisuuden erityislaki. Sitten on hyvin tärkeätä se, että meillä on tietenkin erittäin osaavat, ammattitaitoiset viranomaiset, poliisiviranomaiset, Tulli ja Raja, jotka toimivat tässä tietysti todella tehokkaasti. Ja sitten on hyvin tärkeätä se, että meillä on hyvät yhteistyökuviot kumppaneidemme, keskeisten kumppaneiden ja Europolin, kanssa, ja näin sitä tehdään. Sitten täällä nostettiin esiin sopimuspalokunnat, vpk:t ja pelastustoimi — äärimmäisen tärkeitä, äärimmäisen tärkeitä viranomaisia kukin, ja meidän sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokunnat ovat kyllä hyvin tärkeässä roolissa meillä, ja tältä osin on pidettävä huolta. Meidän väestönsuojamme ovat kansallinen aarre, voi sanoa tässä kohtaa. Kun katsoo koko Eurooppaa, niin Suomi on onneksi pitänyt huolta väestönsuojistaan. Niitä on noin 50 500 kappaletta, jotka vetävät yhteensä 4,8 miljoonaa ihmistä, ja se on varsin iso määrä, kun verrataan väestöpohjaan koko Euroopassakin katsottuna. Tätä pyritään nyt vahventamaan vielä kevään kehysriihessä sovitun valmiuspaketin myötä, joka oli 21 miljoonaa euroa tänne. Täällä nostettiin esiin yhteisöllisyys, naapuriapu. Se on varmasti sellainen asia, jota erityisesti harvaan asutulla alueella on, ja kyllä sitä toivoisi näkevänsä hiukan kaupungeissakin, joissa pikemminkin suljetaan helpommin silmät kuin muutoin. Sitten tuotiin esiin huoltovarmuutta tai terveydenhuoltoa, miksi sitä ei ole ollut tässä. Nämä ovat kaikki äärimmäisen tärkeitä asioita. Kriisinkin keskellä se, mistä yhteiskunnan pitää pitää huolta, on aivan perusasioita: ne ovat ruoka, ne ovat vesi, ne ovat terveydenhuolto, ja ne ovat ihmisen suojaaminen noin muutoin. Siinä mielessä valitettavasti tähän eivät kaikki mahtuneet, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö nämä olisi tärkeitä. Sitten totean tähän loppuun vielä sen, että olen itse pitänyt hyvin tärkeänä sitä, että poliisilla on työrauha tehdä poliisin töitä, palata sinne back to basics, ja toivon, että he pystyvät tämän neljä vuotta työtään tekemään rauhassa ilman, että myllätään järjestelmää ja organisaatiota koko ajan. Minusta näyttää ainakin siltä, että olemme päässeet varsin hyviin tuloksiin, kun katsoo vaikkapa Helsingin poliisia, joka hyvin usein tiedottaa omista tuloksistaan. Ne näyttävät todella hyvältä. Nostan tässä kohtaa muun muassa maastapoistamiset, jotka ovat poliisilla koko valtakunnassa nousseet 40 prosenttia vuoden takaiseen ja Helsingissä peräti 60 prosenttia, että kyllä se työrauha sitten tuottaa myös tuloksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aivan oikein täällä on havaittu se, että tämä selonteko poikkeaa viime kauden sisäisen turvallisuuden selonteosta varsin merkittävästi. Tämä ei ole sosiaalipolitiikkaa. Tämä on nimenomaan sen kovan sisäisen turvallisuuden selonteko ja lähtee siitä, että meidän täytyy realistisesti katsoa, mitkä ovat ne uhkakuvat, joita ympäristössämme on, ja mitkä ovat ne vastaukset, joilla näihin uhkakuviin vastataan, ja siinä mielessä tämä totta tosiaan poikkeaa. No sitten täällä on erinomaisesti kuvattu sitä tilannetta, mikä meidän sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on. Jos me ajatellaan oikeastaan kaikkea muuta uhkakuvaa, tulee se sitten ilmasta, maalta tai mereltä, niin kaikkialle sotilaallisen tilanteen hoitaminen on sisäisen turvallisuuden viranomaisten tehtävä. Tämä on nimenomaan se oppi, mikä kannattaa Ukrainasta ottaa, nimittäin näin sielläkin oli. Rajalla rajavartijat taistelivat venäläisiä vastaan, kaupungeissa poliisit taistelivat venäläisiä vastaan, pelastustoimi sammutti, auttoi evakuoi, ja myös väestönsuojelu kuuluu tietenkin tähän yhtenä aika keskeisenä asiana, samoin kuin tiedustelupalvelu. Omasta tiedustelusta on syytä pitää kiinni. No, sitten ehkä kommentoin tähän, kun täällä todettiin, että Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikkaa ja tarvitsee maahanmuuttoa ja että olisi jotakin rasismia. Näin ei ole. Maahanmuutto on myöskin mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys. Sen me olemme kuulleet myöskin Ruotsista. Maahanmuutto, huono kotoutuminen, rikollisuus liittyvät yhteen, ja se on syytä täälläkin kyllä tunnistaa ja tunnustaa. Näin ollen pidän hyvin tärkeänä sitä, että Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, Suomi tekee sellaiset säännöt ja sellaiset rajat, että meille ei pääse pesiytymään tämän enempää ongelmia, jotka johtavat sekä nuorisorikollisuuteen, katujengiongelmiin että yhä kasvavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Kyseessä on järjestyksessään kolmas selonteko sisäisestä turvallisuudesta, ja se muodostaa yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon kokonaisuuden. Kuten tiedämme, turvallisuusympäristömme on radikaalisti ja erittäin pitkäaikaisesti muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Venäjän aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaan, hybridivaikuttaminen Euroopassa ja uudenlaiset kansainväliset jännitteet ovat laajasti tämän taustalla. Selonteko tuo selkeästi esiin sen, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat erottamaton kokonaisuus. Ulkoiset uhat ovat vasta äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisia, ja vastuu muiden uhkien tehokkaasta torjunnasta kuuluu nimenomaan sisäisen turvallisuuden toimijoille. Sisäisen turvallisuuden toimijat kohtaavat näitä uhkia jo nyt. Kyseessä ei ole enää pelkkä varautuminen. Ukrainan oppien mukaisesti samalla kun vahvennamme puolustustamme, on meidän pidettävä huolta sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyvyistä ja siviiliväestön suojaamisesta. On tärkeää, että samalla kun rajamme ja katumme ovat suojassa, on meillä iskukykyinen pelastustoimi ja väestönsuojelu, oman tiedustelun kyvykkyyksistä puhumattakaan. Hallitus on todennut, että selonteon painopisteen tulee olla turvallisuusympäristön muutoksen hallitsemisessa siten, että Suomi säilyy turvallisena maana maailman murroksista ja jännitteistä huolimatta. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia muun muassa lainsäädännön kehittämisessä sekä ennen kaikkea viranomaisten resurssien turvaamisessa. Tämä hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kerta toisensa jälkeen päättänyt olla tinkimättä Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, ja selonteko viitoittaa toimia, joita täytyy tämän osalta jatkaa. Suomella tulee olla kyky vastata niin kasvaviin tavanomaisempiin uhkiin kuin myös varautua erityisen vakaviin uhkiin. Nämä uhkat on tunnistettu yhdessä viranomaistemme kanssa, ja niistä on muodostettu selonteon kahdeksan painopistettä. Niitä ovat muun muassa nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, laittoman ja laajamittaisen maahantulon sekä laittoman maassaolon ehkäisy, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen sekä vieraan valtion vakoilutoiminnan torjunta. Selonteossa korostuu kyky ymmärtää ja seurata kansainvälisiä kehityskulkuja sekä ennakoida niiden vaikutuksia ja muun muassa teknologista kehitystä. Ulkoisten uhkien kasvusta huolimatta on tärkeää muistaa vahvuutemme. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Suomi on oikeusvaltio, jota turvaavat vahva demokratia, riippumaton oikeuslaitos ja korkea yhteiskunnallinen luottamus. Selonteon painopisteissä tunnistettuja sisäisiä uhkia lukuun ottamatta arki on Suomessa verrattain turvallista. Meidän on kuitenkin syytä olla valppaina ja tunnistaa vaaralliset kehityskulut. Näistä haluan tässä nostaa esiin yhdeksi painopisteeksi nostetun jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden, joka kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy. Meille on myös naapurimaastamme Ruotsista kerrottu hyvin selkeästi, että toimikaa nyt, kun teillä on siihen vielä mahdollisuus. Tätä viisasta neuvoa on syytä noudattaa. Jengirikollisuudessa ja uusissa järjestäytyneen rikollisuuden toimijoissa korostuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Selonteko toteaakin, että sisäisen turvallisuuden kannalta maahanmuuttoon liittyviä riskitekijöitä ovat etenkin vaarallisten henkilöiden maahanpääsy oleskeluluvan hakemusvaiheessa, esteet tällaisten henkilöiden maasta poistamiselle sekä laajamittainen maahantulo. Venäjän käynnistämän välineellistetyn maahantulon vuoksi itärajamme on ollut suljettuna jo lähes kaksi vuotta. Hallitsemattoman maahantulon ongelmat eivät kuitenkaan synny vain ulkorajojemme kautta. Laiton maahantulo EU:n eteläisillä ulkorajoilla ylläpitää Suomen sisärajojen kautta suuntautuvan laittoman maahantulon uhkaa ja tulijoiden henkilöllisyyden todentamisen vaativuutta. Sisäministeriön johdolla onkin käynnissä kehitystyö, jolla parannetaan tilannekuvaa ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia myös sisärajoilla. Arvoisa puhemies! Vaikka monen rikoslajin ilmenemismäärissä on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosikymmeninä, ovat monet uudet ilmiöt nostaneet päätään ja viranomaisten toiminta turvallisuusuhkien torjumiseksi on vaativampaa kuin aiemmin. Rikoksia tehdään anonyymisti tietoverkoissa, erilaiset verkostot toimivat yli maarajojen, ja viranomaisten velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit on turvattava ja niiden määrästä on pidettävä hyvää huolta myös jatkossa. Selonteossa linjataan, että Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus, ja että ihmisten tulee saada jatkossakin hätätilanteissa apua ja asiansa hoidettua viranomaisessa ilman tarpeetonta viivytystä. Turvallisuusympäristön heikentyminen aiheuttaa väestössä huolta ja korostaa koko yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä. Viranomaistoiminnan ohella korostuu myös yksilöiden ja erilaisten yhteisöjen vastuu oman ja lähiympäristön turvallisuuden ja varautumisen edistämisestä. On myös hyvä huomata se, että viranomaistemme nauttima korkea luottamus on seurausta jokapäiväisestä työstä, joka on sitä arkista perustyötä. Sen lisäksi, että luottamus ansaitaan joka päivä, on hyvin tehty perustyöpohja myös vaikeammille ja haastavammille tilanteille ja ajoille. Arvoisa puhemies! Selonteon johtopäätöksissä todetaan ne konkreettiset askeleet, jotka tulee ottaa turvallisemman Suomen saavuttamiseksi. Eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus huolehtii sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten toimintaedellytyksistä ja turvaa niiden rahoituspohjan vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Tämä hallitus on osaltaan tehnyt eduskunnan edellyttämiä toimia, ja ne kuvataan selonteon lopussa. On kuitenkin hyvä huomata, että sisäinen turvallisuus tarvitsee myös jatkossa ajantasaisia toimivaltuuksia mutta myös tekijänsä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, että luulen, että mikäli edustajakollega Ben Zyskowicz olisi terveenä, niin hän olisi tänään täällä. Hän on monasti tätä biometriikkaa ja tähän liittyviä asioita nostanut esiin, ja ehkä tässä yhteydessä, jos hän sattuu tätä kuuntelemaan: Kovasti terveisiä ja toipumista. Täällä nyt tämä esitys vihdosta viimein eduskunnalle tuotiin. No, ensin ehkä haluaisin kommentoida sitä, että totta tosiaan meillä on aika paljon noin niin kuin yleisellä tasolla lainsäädäntövelkaa tässä biometriikan käytössä. Se monessa kohtaa esimerkiksi EU-tasolla ja EU-lainsäädännössä on jo paljon pidemmällä, mutta me tulemme vähän takamatkalta, ja nyt tietysti pyrimme sitä kirimään. Tällä esityksellä erityisesti on tarkoitus päästä kiinni kaikkein vakavimpiin rikoksiin ja niiden ennalta ehkäisemiseen, tutkimiseen ja selvittämiseen. Ymmärrän hyvin sen ajatuksen, mikä täällä nostetaan, että ovatko nyt arkaluonteiset tiedot turvassa. Siihen tällä esityksellä on pyritty. Ensinnäkin tässä noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön edellytyksiä. Ja mitä tulee tähän käyttötarkoitussidonnaisuuteen, niin totta tosiaan näin se on, että se on perusperiaate, mutta siitä voidaan painavin syin myöskin perustellusti poiketa, ja siitähän tässä on nyt kysymys, että sitten kun on vakavia rikoksia, voidaan tähän mennä. Sitten ehkä haluan todeta sen, että jos meillä on nämä passisormenjäljet otettu käyttöön vuonna 2009, niin maailma on valitettavan paljon muuttunut siitä sekä uhkaympäristönsä että myöskin tekojen osalta. Näin ollen ajattelen, että tässä kohtaa tämä esitys on mitä suurimmassa määrin tarpeen. Katsoisin, niin kuin täällä nostettiin esiin, että esimerkiksi kun meillä on pimeä henkirikos, jossa siis ihminen on toisen käden kautta menettänyt henkensä, niin jos siellä on ollut mahdollista taltioida tällaiset jäljet ja sitä kautta päästä tekijän jäljille, niin kyllä se on sekä uhrin oikeusturvan että erityisesti hänen omaistensa etu — kuitenkin muistaen, että koskaan yksi yksittäinen asia ei ole rikostutkinnassa se ratkaiseva vaan se on aina kokonaisuus. Eli kun täällä todettiin, kuinka voidaan esimerkiksi estää virheellisiä tunnistuksia, niin koskaan me emme mene yhdellä tiedolla, vaan poliisi ja meidän muut viranomaiset käyttävät useampaa tietoa. Ehkä nostan tähän vielä virheellisestä tunnistamisesta esiin sen, että esimerkiksi Schengen-järjestelmään kuulutuksiin Suomi on syöttänyt jo pitkään pelkän nimen ja syntymäajan, ja uskoisin, että sillä pikemminkin tulee vääriä tunnistuksia kuin sillä, että meillä on siellä enemmän dataa, kuten kasvokuvat ja sormenjäljet. Toivon toki, että eduskunta käsittelee esitystä huolellisesti. Uskoisin, että tällä kuitenkin parannetaan niin meidän turvallisuutta, niin uhrien oikeuksia, niin tekijöiden oikeuksia kuin myöskin erityisesti kansallista turvallisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ehdotus perustuu hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa ja parantaa biometriikan käytön edellytyksiä lainvalvonnassa ja rikostorjunnassa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia neljään lakiin: henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettuun lakiin, ulkomaalaislakiin ja poliisilakiin. Siinä ehdotetaan, että poliisi saisi jatkossa käyttää passin, henkilökortin ja ulkomaalaisten biometrisiä tietoja silloin, kun se on välttämätöntä vakavimpien rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Lakimuutos mahdollistaisi biometristen tietojen käyttämisen vain viimeisenä keinona silloin, kun henkilöä ei voida tunnistaa minkään muiden käytettävissä olevien keinojen avulla. Muutos koskisi poliisin passirekisteriin ja henkilökorttirekisteriin tallennettuja sormenjälkiä ja kasvokuvia sekä poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja ulkomaalaisten biometrisiä tietoja. Esityksen taustalla on kaksi eduskunnan lausumaa, jotka tukevat käsillä olevaa asiaa. Eduskunta edellytti vuonna 2021 henkilökorttilain muutosta koskevassa vastauksessaan, että sisäministeriö selvittää edellytykset lainmuutokselle, jolla sormenjälkien käyttäminen olisi mahdollista ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennaltaehkäisemiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Nyt annettu esitys pohjautuu osaltaan sisäministeriön vuonna 2022 valmistuneeseen selvitykseen. Eduskunta on lisäksi edellyttänyt vuonna 2022 Schengenin tietojärjestelmää koskevan kansallisen sääntelyn yhteydessä, että hallitus selvittää ja arvioi ulkomaalaisten biometristen tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan passirekisterin ja henkilökorttirekisterin biometrisiä tietoja tai Maahanmuuttoviraston hallussa olevia biometrisiä tietoja ei tosiaankaan saa käyttää henkilön tunnistamiseksi edes silloin, kun kyse on kaikkein vakavimmista rikoksista. Nyt tämä epäkohta on tarkoitus korjata. Tällä hetkellä poliisin rekisterissä olevia ulkomaalaisten biometrisiä tietoja saa käyttää vain erittäin rajatusti tiettyjen valtion turvallisuuteen liittyvien rikosten torjunnassa. Poliisi voi siis joutua esimerkiksi keskeyttämään henkirikoksen tai muun törkeän rikoksen tutkinnan, koska epäilyä ei saada tunnistettua, vaikka rikospaikalta olisi löydetty vertailukelpoinen sormenjälki tai tapauksesta olisi olemassa videomateriaalia. Esityksen mukaan tietoja voisi käyttää silloin, kun kyse on niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista, joista laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Näihin rikoksiin kuuluvat muun muassa vakavimmat sota-, maanpetos- ja valtiorikokset, seksuaalirikokset, henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvat rikokset, ryöstörikokset, yleisvaaralliset rikokset, terrorismirikokset, ympäristörikokset ja huumausainerikokset. Lisäksi tietoja saisi käyttää, kun kyse on eräistä muista rikoksista, joista on säädetty alle kuuden vuoden vankeusrangaistus. Tältä osin ehdotus on rajoitettu vain tiettyihin vakaviin rikoksiin, joihin kuuluu esimerkiksi maanpetos- ja vakoilurikoksia, terrorismirikoksia, yleisvaarallisia rikoksia ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia. Mukana on myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tyypillisesti kytkeytyviä rikoksia, kuten törkeä vapaudenriisto, törkeä kiristys, törkeä ampuma-aserikos ja törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Hallitus työskentelee hartiavoimin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, ja tämä esitys on yksi keskeinen toimi siinä työssä. Ulkomaalaisten tietoja saisi lisäksi käyttää myös sellaisten rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, joilla on kiinteä yhteys tietojen alkuperäisiin käyttötarkoituksiin kuuluvaan valtion turvallisuuden suojaamiseen. Näin ollen tällä esityksellä ylläpidetään myös kansallista turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Yksittäisiä rekisteritietoja saisi käyttää henkilöllisyyden selvittämiseksi lainvalvontaviranomaisten tehtävissä silloin, kun se on välttämätöntä eikä henkilöä voida tunnistaa minkään muiden käytettävissä olevien tietojen avulla. Tietoja saisi lisäksi jatkossakin käyttää nykyistä vastaavasti onnettomuuden, katastrofin tai rikoksen uhrin tunnistamiseksi ja poliisin lupahallinnossa passin ja henkilökortin myöntämisen yhteydessä. Esityksessä on otettu huomioon, että biometriset tiedot ovat arkaluonteisia tietoja, joita voi käyttää ainoastaan, kun se on välttämätöntä. Tietojen käyttöedellytyksistä pitää myös säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan yksityiskohtaista sääntelyä siitä, mihin tarkoituksiin biometrisiä tietoja saa käyttää, kenellä on oikeus käyttää tietoja ja miten tietojen käytöstä päätetään. Esimerkiksi tietojen käyttäminen merkittävän vaaran estämiseksi ja rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi olisi mahdollista vain pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen tai vastaavan Rajavartiolaitoksen, Tullin tai Puolustusvoimien virkamiehen kirjallisen päätöksen perusteella. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös joitain muita muutoksia biometristen tietojen käyttöön ja luovuttamiseen. Rikosten estämisen, paljastamisen ja selvittämisen lisäksi poliisi saisi käyttää tietoja, kun se on välttämätöntä hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran estämiseksi. Poliisi voisi luovuttaa tietoja Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille silloin, kun on kyse niiden toimivaltaan kuuluvista vaaratilanteista tai vakavista rikoksista. Tietoja saisi luovuttaa nykyistä laajemmin myös Schengenin tietojärjestelmään, jonka avulla tuetaan muun muassa ulkorajojen valvontaa, EU:n palautuspolitiikan tehokkuutta ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Lisäksi suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat käyttää tietoja maanpuolustuksen suojaamiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Sormenjälkivertailuja näissä tarkoituksissa saisi tehdä vain erikseen nimetty asianmukaisen koulutuksen saanut KRP:n palveluksessa oleva virkamies. Myös kasvokuvien vertailu edellyttäisi kirjallista päätöstä, ja vertailuja saisi tehdä vain asianmukaisen koulutuksen saanut poliisin virkamies. Tietojen käyttöä myös valvottaisiin tarkasti. Tietosuojavaltuutettu valvoo kaikkea poliisin henkilötietojen käsittelyä tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Poliisin järjestelmien käyttöä valvotaan säännöllisesti myös osana sisäistä ja ulkoista laillisuusvalvontaa. Esityksessä on kaiken kaikkiaan kyse sellaisista vakavista rikoksista, joiden tehokas estäminen ja selvittäminen on erityisen tärkeää sekä yksilöiden että yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Vahvistamme rikostorjuntaa hallitusohjelman mukaisesti. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kiinni saaminen helpottuu, järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua paremmin, ja kansallinen turvallisuus paranee. Esityksen taustalla on siten painava yhteiskunnallinen tarve. Arvoisa puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, että siinä kohtaa kun hallitusohjelmaa rakennettiin, niin voi sanoa ehkä, että olimme aikaamme edellä monissakin linjauksissa liittyen maahanmuuttopolitiikkaan. Nyt kun katsotaan eurooppalaista näkökulmaa maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan, niin hallituksen jo ohjelmaansa piirustamat linjat ovat siellä valtavirtaa tällä hetkellä. Käytännössä on niin, että eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on tiukentumassa. Aivan kuten täällä on todettu, hallitusohjelma lähtee siitä, että Eurooppaan ja Suomeen suuntautuva humanitäärinen maahanmuutto tulisi minimoida, ja samalla hallituksen avaintavoitteista, EU-politiikasta löytyy myöskin se, että meidän tulisi pikemminkin katsoa sitä turvapaikanhakua ja suojelun antamista Euroopan unionin ulkopuolella. No, joka tapauksessa meille on tulossa todella tämä eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan paktin täytäntöönpano, ja tässä yhteydessä myös arvioidaan tätä vastaanottorahaa ja vastaanottopalveluja muutoinkin osana tätä pakettia. Se perustuu tietysti uuteen vastaanottodirektiiviin. Nämä säännökset ovat hyvin erilaisia siihen nähden, mitä ne ovat aikaisemmin olleet, eli kyllä sitä tiukentamista näkyy myös siellä EU-puolella. Täällä harmiteltiin, että tässä tulee ongelma perheille, jotka elävät vastaanottorahan varassa, mutta on hyvä muistaa se, että tämä on nimenomaan väliaikainen etuus, se on vähimmäisetuus. Ja kaiken meidänkin politiikan tarkoituksena on se, että näitä prosesseja nopeutetaan siten, että joko sieltä vastaanottokeskuksesta siirrytään kuntiin saatuaan suojelua tai siirrytään pois maasta, poistutaan maasta, jos suojelua ei saada. Tällaisista kymmenen vuoden prosesseista, joita meillä tässä maassa on, on kyllä kerta kaikkiaan päästävä eroon. Ne eivät ole sen enempää yksilön kuin yhteiskunnankaan etu. Mitä sitten tulee ukrainalaisiin, niin kuten täällä on jo todettu, kaikki Suomessa haluavat auttaa ukrainalaisia. He ovat sotaa pakeneva kansa, ja tämä vastaanottorahan leikkaus ei ole suunnattu heitä kohtaan. He ovat tässä ihan samalla tavalla kuin muutkin, ja meidän toiveemme on se, että he siirtyvät vastaanoton puolelta kuntiin ja myöskin työllistyvät, koska se on varmasti se paras lääke siihen murheeseen, että he ovat pois kotoansa. Eli ei ole tarkoitus, että täällä vastaanottorahalla oltaisiin pitkään. Itse asiassa kaiken tavoite meillä on se, että tämä nopeutuu ja tämä aika vastaanottorahan varassa entisestään vähenisi.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Kyse on vastaanottorahasta, joka hallitusohjelman mukaisesti osana paluun ja maasta poistamisen pakettia lasketaan vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Esityksellä lain voimaantulosäännöstä muutettaisiin siten, että kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa, myönnettävää vastaanottorahan perusosaa ja ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle myönnettävää käyttörahaa sekä täydentävää vastaanottorahaa koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin 11.6.2026 asti. Nykyisellään voimassaolo päättyy 31.12.2025. Pysyvämmät vastaanottorahaa ja käyttörahaa koskevat lakimuutokset on tarkoitus tehdä osana laajempaa vastaanottolain uudistusta, joka liittyy EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon. Uudistuksen valmisteluaikaa on pidennetty siten, että uusi vastaanottolaki tulisi voimaan viimeistään 12.6.2026. Tuossa yhteydessä vastaanottorahaa on tarkoitus pienentää vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Esitys on osa julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä sekä osa edellä mainittua paluun ja maasta poistamisen pakettia. Vastaanottorahan pienentämisellä arvioidaan saavutettavan yhteensä noin 17 miljoonan euron säästöt kevääseen 2026 mennessä. Vastaanottorahan määrää pienennettiin väliaikaisella lailla, jonka voimassaoloa esitys jatkaa. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen määrään vaikuttavat kaikki tulot ja varat, joita hakijalla on käytettävissä. Myöskin kaikki ulkomailta saatavat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan suuruuteen. Vastaanottorahaa myönnetään, jos henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista tai varoista. Vastaanottorahan perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin sekä ruokamenoihin, jos vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalveluita. Käyttörahaa voidaan myöntää ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille, jotka saavat täyden ylläpidon alaikäisille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa. Väliaikaiseen lakiin on tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutos, jolla selvennetään täydentävän vastaanottorahan myöntämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vastaanottorahaan oikeutetut henkilöt eivät oleskele Suomessa vakinaisesti. Vastaanottorahan on tarkoitus olla etuus, joka turvaa henkilön vain välttämättömän toimeentulon ja ainoastaan lyhytaikaisesti. Tavoitteena on, että vastaanottorahan piirissä olevat henkilöt joko siirtyvät mahdollisimman pian kuntaan tai palaavat takaisin lähtömaahansa. Esitys tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan siis 1.12.2025.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Täällä oli erinomaisia huomioita. Ehkä aloitan ihan sillä, että ilman turvallisuutta meillä ei ole mitään, ja niin kuin täällä aivan hyvin kuvattiin, niin tänä päivänä ei sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa ole välttämättä kovin helppo huomata ja liekö tarvettakaan erityisesti katsoa sitä, missä kohtaa se menee. Kaikki tähtää kuitenkin siihen, että isänmaa kaikkinensa ja sen kansalaiset pysyvät turvassa, on se tilanne sitten mikä hyvänsä. Ehkä minä aloitan nyt tästä huumausaineesta lyhykäisyydessään. Alfa-PVP totta tosiaan on iso ongelma monissa kaupungeissa mutta myös pienemmillä paikkakunnilla, niin kuin täällä tuotiin esiin. On tietysti hyvä muistaa se, että alfa-PVP ei suinkaan ole ainoa huume. Se on yksi erittäin vaarallinen muuntohuume, joita meillä liikkuu, ja syy, miksi me ehkä siitä puhumme, on se, että sen käyttäjät käyttäytyvät arvaamattomasti, jopa aggressiivisesti, ja sen vuoksi se näkyy tietysti kansalaisille. Jos siihen olisi yksi hopealuoti, se olisi varmasti jo keksitty ja käytetty, mutta ehkä totean omalta hallinnonalaltani, että saatavuuden vähentäminen on tietenkin a ja o, ja tätä työtä viranomaiset tekevät, pyrkivät saamaan sitä ainetta pois markkinoilta. Sitten on tietysti hyvä huomata, että poliisi taikka Tulli ei yksin tätä ongelmaa ratkaise. Tähän tarvitaan koko yhteiskuntaa. Se lähtee myös siitä, että asenteet huumausaineita kohtaan, jotka ovat lieventyneet viime vuosina, saataisiin takaisin tiukemmiksi. Huumausaineet ovat vaarallisia. Esimerkiksi viihdekäyttöä ei ole olemassakaan, se on huumausaineen käyttämistä sekin. Mielestäni tämän pitää lähteä kyllä täältä. Erityisen tärkeätä meille on tietenkin se, että nuoriin panostetaan ja nuoret otetaan huomioon ja pyritään siihen, että heistä ei tulisi uusia käyttäjiä. Sitten tietysti on pakko todeta se, että tämä meidän vapaan liikkuvuuden alue tältä osin on ongelmallinen, koska vaikka meillä esimerkiksi Schengen-alue on tarkoitettu ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen laillisesti, niin siellä valitettavasti liikkuu myös laittomia aineita. Sitten täällä tuotiin esiin se, että meillä lisätään kovasti nyt turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia. Kyllä, meidän turvallisuus- ja toimintaympäristö on sellainen, että punaisena lankana hallituksella on totta tosiaan viranomaisten toimivaltuuksien lisääminen tässä turvallisuusympäristössä, samoin tiedonvaihto. Poliisin rahoituksen osalta olen itsekin hyvin tyytyväinen. Pidän tärkeänä sitä, että poliisilla on nyt kerrankin työrauha. Minä ministerinä odotan poliisilta, että he keskittyvät tällä hetkellä omaan työhönsä sen sijaan, että koko ajan olisi rahoitus tai joku hässäkkä meneillänsä siellä. Totta on se, että maasta poistamiset ovat nousseet ja turvapaikanhakijoiden tulo maahan on vähentynyt. Helsingin poliisilla maasta poistamisen nousu on peräti 60 prosenttia. Tämä on erinomaisen hyvä asia ja tietysti meidän tavoitteita hyvin vastaa. Täällä kysyttiin kokonaisturvallisuuden selontekoa. Hyvin mielenkiintoinen ajatus. Joissain Euroopan maissa tähän on mentykin juuri sen vuoksi, että kun on monta selontekoa, niin ei ole yhdessä paketissa sitä, mitä ehkä pitäisi olla, ja se on varmasti sitten seuraavan hallituksen pohdinnassa. Sitten lyhyesti koto-korvauksista kunnille: Kotoutumista on perinteisesti mitattu käytetyllä rahamäärällä, ei sillä, mitä sillä rahalla saadaan aikaiseksi, ja aivan kuten täällä kuvattiin, niin me nähdään yliedustusta muun muassa sosiaaliturvan käyttämisessä. Siltä osin toteaisin niin, että rahoituksen leikkaaminen on myöskin hyvä insentiivi vaatia tehokkuutta ja vaikuttavuutta niiltä koulutuksilta. Toisaalta me olemme uudistamassa koto-lakia siten — kun täällä kysyttiin, miten varmistetaan se, että kielikoulutukseen riittävät resurssit — että me poistamme sieltä kotoutumisen puolelta kaikkea muuta turhanpäiväistä tilpehööriä ja keskitymme nimenomaan siihen kielikoulutukseen ja yhteiskunnan tuntemukseen. Täällä nostettiin esiin sopimuspalokunnat. Heidän merkitystään ei voi väheksyä yhtään tässä sisäisen turvallisuuden kentässä, ja pidän erittäin tärkeänä, että nämä toimintaedellytykset säilyvät, on kysymys sitten ohjeista tai mistä tahansa. Ihan lyhyesti loppuun, arvoisa puhemies, totean ensinnäkin tästä suojelupoliisista ja valtioneuvoston kansliasta, että totesin tuohon jo, että sellaisesta ei ole hallitusohjelmassa ja suojelupoliisi ei ole nyt siirtymässä valtioneuvoston kansliaan vaan pysyy sisäministeriössä. Ja aivan loppuun: Maahanmuuton järkiperäistäminen jatkuu. Me olemme tehneet valtavan määrän näitä uudistuksia, ja niillä totta tosiaan pyritään siihen, niin kuin hallitusohjelma sanoo, että mahdollisimman vähän humanitääristä maahanmuuttoa suuntautuu Suomeen tai ylipäätänsä Eurooppaan, ja tässä yhteydessä toimimme sekä kotimaassa että eurooppalaisella kentällä. Ja aivan loppuun totean, että Pohjanmaalle voi lähettää terveisiä, että ei ole pohjalaisia juuria, kyllä ne ovat karjalaiset juuret. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä sekä sisäministeriön pääluokan että TEMistä kotoutumisen osion. Arvoisa puhemies! Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuoden 26 talousarviossa yhteensä kaksi miljardia euroa. Vuoden 25 talousarvioon verrattuna määrärahataso laskee noin 135 miljoonaa euroa. Vähennyksestä suurin osa aiheutuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen laskusta, sillä kyseisten henkilöiden määrä on vähentynyt huomattavasti aiemmasta. Vähennykseen sisältyy myös kertaluontoisten lisäysten poistumisia sekä tehtyjä säästöpäätöksiä. Hallituksen vuoden 26 talousarvioesitykseen ei sisälly uusia asiamuutoksia sisäministeriön hallinnonalalle. Talousarvioehdotus oli maltillinen, ja vuoden 2026 määrärahakehyksen ylittäviä lisäysesityksiä esitettiin vain vähän. Taustalla ovat hallituksen aikaisemmin tekemät merkittävät panostukset sisäiseen turvallisuuteen ja talouden realiteetit. Hallitusohjelmaan ja vaalikauden kehykseen sisältyy useita tavoitteita sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja maahanmuuton saamiseksi kestävälle pohjalle. Näiden tavoitteiden toimeenpanoa jatketaan määrätietoisesti. Suomen turvallisuustilanne ja kansainvälinen toimintaympäristö ovat haastavia ja edellyttävät lisäresursseja tarvittavien suorituskykyjen varmistamiseksi. Kevään puoliväliriihessä päätettiin uusista lisäyksistä varautumiseen ja valmiuteen. Vuodelle 2026 valmiuden ja varautumisen lisäyksistä kohdentuu sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 36 miljoonaa euroa, ja tämä summa sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen. Hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan talousarvioesityksessä kehyksen mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien määrän nostamiseksi 8 000 henkilön tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Poliisin toiminnan tason turvaamiseen lisätään kehyksen mukaisesti 4 miljoonaa euroa ja ei-harkinnanvaraisiin ict-menoihin 3 miljoonaa euroa. Poliisin maastapoistamistoimintaa ja ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan pääluokan sisäisellä 0,8 miljoonan euron määrärahasiirrolla. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta poliisille esitetään 5 miljoonan lisäystä poliisin valmiusyksikön suorituskyvyn kehittämiseen. Suojelupoliisin toimintakyky turvataan, ja suojelupoliisille esitetään 10 miljoonan lisäystä strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta kehysriihessä linjattiin pysyväluonteiseksi 5 miljoonan euron lisäys poliisille nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, jotta näihin haitallisiin ilmiöihin voidaan puuttua ajoissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heijastunut voimakkaasti Suomen turvallisuusympäristöön, ja sillä on vaikutusta myös rajaturvallisuuteen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen rajaturvallisuus, Rajavartiolaitoksen riittävät henkilöresurssit sekä kalusto ja teknologia varmistetaan. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta turvataan Rajavartiolaitoksen strategista suorituskykyä noin 1,3 miljoonalla ja esitetään vuoden 25 talousarvioon sisältyneet 6 miljoonan euron materiaali- ja ict-kustannukset pysyväluonteisena lisäyksenä. Lisäksi kehitetään Rajavartiolaitoksen merellistä suorituskykyä hankkimalla raskaita ilmatyynyaluksia, joilla korvataan vanhentunut kalusto. Hankintaan esitetään 10 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä on viime vuosina kehitetty laajasti. Uudet ulkovartiolaivat, valvontalentokoneet, itärajan este ja panostukset monipuolisiin ja nykyaikaisiin valvontajärjestelmiin tukevat Suomen kykyä huolehtia rajaturvallisuudestaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Voidaan sanoa, että suorituskykyä parannetaan niin maalla, merellä kuin ilmassa nykyajan kehittyvät uhkat huomioiden. Pelastustoimen osalta pelastajakoulutettavien määrän nostamista jatketaan siten, että tavoite, 1 000 uutta pelastajaa, saavutettaisiin vuonna 2032. Keväällä sovitun valmiuspaketin osana väestönsuojelua kehitetään vuoden 25 toisessa lisätalousarviossa myönnetyllä 21 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostetaan vaaratiedottamiseen ja väestön varoittamisen kehittämiseen 6 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita liittyen maahanmuuton kokonaisuuteen, ja niiden toimeenpanoa jatketaan. Vastaanottomenoihin ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin esitetään tähän perustuen yhteensä 111 miljoonan vähennystä ensi vuodelle. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa ja huolehtii voimakkaasti maamme turvallisuudesta. On selvää, että Ukrainasta kannattaa oppia, ja se selkein oppi on, että samalla kun huolehdimme varsinaisesta maanpuolustuksesta, ovat sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyky ja resurssit keskiössä. Käytyäni itsekin Ukrainassa oli entistä selvempää, että mahdollisessa pahimmassa tapauksessa rajavartijat taistelevat ensilinjassa rajalla, poliisit kaupungeissa, pelastustoimi sammuttaa, auttaa, evakuoi, väestönsuojelun on toimittava, ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä oman tiedustelukyvyn ylläpitäminen, turvaaminen ja sitä myöten ennakkovaroittaminen on aivan keskeistä. Arvoisa puhemies! Sitten siirryn nopeasti vielä tuohon TEMin kotoutumiseen. Kyllä. — Arvoisa puhemies! Vuoden 26 talousarvioesityksessä kotoutumisen edistämisen määrärahat ovat noin 350 miljoonaa euroa, mikä on yli 30 miljoonaa euroa vähemmän vuoden 25 täydentävään talousarvioon verrattuna. Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien korvausten piirissä arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 45 000 henkilöä. Korvausten piirissä olevista henkilöistä valtaosa, noin 75 prosenttia, on tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavien siirtyminen kuntiin nostaa momentin määrärahoja tilapäisesti, mutta sen on tarkoitus parantaa myös ukrainalaisten työllistymismahdollisuuksia. Vuodesta 27 alkaen momentin piirissä olevien henkilöiden ja siten myös määrärahojen arvioidaan laskevan nopeasti. Hallituksen kotoutumispolitiikan lähtökohtana on, että Suomeen kotoudutaan työllä. Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta edistämällä. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään entisestään tekemällä kotoutumislakiin ja järjestelmään tarvittavat korjaukset. Olemmekin nyt uudistamassa kotoutumislakia ja säätämässä velvoittavuuden tueksi uuden kotoutumistuen. Hallitus on uudistanut kotoutumisen tavoitteet, joita ei ole aiemmin tarkasteltu riittävän kriittisesti. Kotoutumisen paras mittari on työllisyys, ja hallitus on asettanut talousarvioon kotoutumiskoulutuksen jälkeiset työllisyystavoitteet, joita meidän on syytä vaatia. Arvoisa puhemies! Hallituksen päätösperusteisten toimien arvioidaan vähentävän kotoutumisen kustannuksia vuonna 26 noin 80 miljoonalla eurolla. Merkittävät säästöt syntyvät laskennallisten korvausten säästöistä sekä pakolaiskiintiön laskusta. Lisäksi hallitus on budjettiriihessä päättänyt 30 miljoonan euron lisäsäästöistä vuodelle 2027.