Mai Kivelä

Arvoisa puhemies! On kyllä surullinen ajankuva, että vasemmistoliitto on ainoa ryhmä, joka valiokunnassa kannatti tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä, sillä mikäli Suomi ottaa ihmisoikeudet tosissaan, niin täällä enemmistö kannattaisi sitä, ettei Suomi kävisi asekauppaa räikeästi kansainvälistä oikeutta rikkovien ja hyökkäyssotaa käyvien maiden kanssa. No, ilmeinen epäkohta on Suomen osallisuus palestiinalaisten kansanmurhaan. Aivan minimivaatimus on se, että Suomi lopettaa kaiken asekaupan Israelin kanssa. Olen tätä esittänyt viime kaudella Israelin harjoittaman apartheidpolitiikan ja miehityspolitiikan takia, mutta viimeistään nyt Gazan kansanmurhan jälkeen tämän pitäisi olla kaikille selvää. Niin kauan kun Suomi on missään tekemisissä Israelin kanssa asekauppojen muodossa, Suomi on osaltaan osallinen ja vastuullinen palestiinalaisten sorron jatkumisesta. Lisäksi tämä on myös Suomelle riski. On riski sitoa asehankintoja maahan, joka syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan [Puhemies koputtaa] ja jonka johtajat ovat etsintäkuulutettuja sotarikoksista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maanpuolustuksellisesti tärkeistä tuotantolaitoksista on merkitykseltään painava, ja siihen nähden tämä esitys on valmisteltu aivan liian kiireellisessä aikataulussa. Tämän takia tähän esitykseen on jäänyt monia epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia, ja näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Toinen kritiikki tähän prosessiin liittyen on se, että hyvän lainvalmistelun kannalta ongelmallista on, jos lausuntopalautteen antamiseen varattu aika on hyvin paljon tavallista lyhyempi. Tässä tälle lausuntomenettelylle varattiin aikaa vain vajaa kolme viikkoa, vaikka säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee laajoissa hankkeissa varata aikaa vähintään kahdeksan viikkoa. Tätä painotti myös oikeuskansleri omassa lausuntopalautteessaan. Sen takia kiinnostaakin, miksi hallitus ei ole halunnut antaa tälle esitykselle asiallista käsittelyä. Arvoisa puhemies! Kaavoituksella on tietenkin tärkeä funktio. Se on olemassa syystä, ja sen avulla voidaan luoda ennakoitavaa ja suunnitelmallista alueidenkäyttöä, jossa eri maankäyttö‑ ja taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet huomioidaan. Kaavoitus on myös keskeinen osa demokratian paikallista toteutumista ja perustuslaissa turvattua kuntien itsehallintoa. Eli ajattelen, että kaavoitus tulisi voida ohittaa vain painavasta syystä. Kun täällä tuotiin esille nämä valitukset, niin itse ajattelen, että siinäkin oleellista on se, että koko prosessi ja viranomaiset on resursoitu hyvin, niin että kaikki nämä prosessin vaiheet voidaan sitten toteuttaa hyvässä aikataulussa. Eli kyse on myös resursseista. Tässä esityksessä tarkoitetut hankkeet eivät ole alueidenkäytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä, ja lisäksi niillä voi olla haitallisia vaikutuksia luonnolle tai läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Siksi näiden tuotantolaitosten sijoituslupaa tulisi soveltaa vain hyvin tarkasti rajattuihin hankkeisiin. Itse ajattelen, että tässä hallituksen olisi tuotava eduskuntaan tällainen hyvän lainvalmistelun periaatteet paremmin huomioiva vastaava lakiesitys, jossa sitten vaikutusten arvioinneissa ja näissä ehdotuksissa olisi huomioitu nyt nämä tähän esitykseen sisältyvät ongelmakohdat. Tämän takia vasemmistoliitto tulee ensi viikolla esittämään tähän hallituksen esitykseen vastalausetta. Kaiken lisäksi sitten ympäristövaliokunta päätyi vielä heikentämään tätä esitystä entisestään. Emme myöskään siis kannata näitä valiokunnan tekemiä sisällöllisiä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella tehtiin uusi laki eläinten hyvinvoinnista, ja se ei ollut mikään eläinoikeuslaki eli sellainen laki, joka meillä pitäisi olla, jos me ottaisimme eläinten oikeudet tosissamme, mutta joitain parannuksia siihen kuitenkin sisältyi. Tähän uuteen eläinlakiin saatiin parannus liittyen porsaiden kirurgisen kastraation kieltämiseen. Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa pienille porsaille kipua, stressiä ja kauhua. Kirurgisessa kastraatiossa porsas pidetään pakolla paikallaan, kivespussiin tehdään viilto, kivekset nostetaan ylös ja siemennuorat katkaistaan leikkaamalla. Jokainen voi kuvitella tämän toimenpiteen kivuliaisuutta ja sitä, onko se juuri sitä turhaa kärsimystä, jota eläimille ei ole sallittua tehdä — tai ei ainakaan pitäisi olla. Vastaus on, että tutkitusti tällainen teko on tietenkin erittäin tuskallinen ja porsaat osoittavat kipua tässä tilanteessa pyrkimällä tilanteesta pois rimpuilemalla ja kiljumalla. Oleellista on se, että kun tämä toimenpide on ohi, niin kipu ei kuitenkaan ole ohi, eli jälkikipu luonnollisesti kuuluu tällaiseen toimenpiteeseen. Teko aiheuttaa porsaille kudosvaurioita, ja tämä kipu voi jatkua jopa useiden päivien ajan. Kun kastraatio tehdään hyvin nuorille eläimille, joilla ei nykytiedon mukaan ole taitoja hallita kipua psyykkisellä tasolla, niin tämä voimakas kipukokemus voi olla jopa niiden fysiologiaa muuttava tekijä. No, miksi sitten jotain näin julmaa tehdään? Kastraatiota tehdään sianlihassa mahdollisesti esiintyvän epämiellyttävän karjunhajun ehkäisemiseksi, ja kuten täällä on kuultu, tämän ehkäisemiseksi olisi toki muitakin vaihtoehtoja. Järkevintä mielestäni kuitenkin olisi, ettei karjuporsaita kastroitaisi lainkaan, kuten monessa muussa maassa, esimerkiksi Espanjassa. Toinen vaihtoehto olisi tämä immunokastraatio eli rokottaminen. Voi siis perustellusti sanoa, että tämä toimenpide on turha eli turhaa kärsimystä. Kuten tässä esityksessä lukee, useasti oikeastaan, kastraatiokiellosta on hyötyä eläinten hyvinvoinnille, mutta huomionarvoista on se, että tässä esityksessä myös lukee, että tästä on tiettyjä taloudellisia hyötyjä myös tuottajille näiden eläinten paremman rehuhyötysuhteen, nopeutuneen tuotantokierron ja vähentyneen työmäärän ansiosta. Sen takia onkin perusteltua kysyä, onko tämä kumoaminen nyt itse asiassa tuottajien etu ollenkaan. Arvoisa puhemies! Viime kaudella hyväksyttyyn uuteen lakiin tosiaan kirjattiin, että tästä kastraatiosta luovutaan, mutta siihen sisältyi kuitenkin tämä valitettavan pitkä siirtymäaika eli vuoden 34 loppuun — ja kyllä, tähän lakiin sisältyi velvoite käyttää kipulääkettä vuoden 24 alusta lähtien ja sitten vuodesta 27 alkaen tämä velvoite käyttää puudutetta. Mutta nyt, kun tämä kielto ei ole siis tosiaan ehtinyt vielä edes astua voimaan, hallitus on lähtenyt tätä kumoamaan. No, lausuntopalautteen perusteella eri tahot hyvin laajasti vastustavat tämän kiellon kumoamista. Yli 50 lausunnonantajaa vastustaa esitystä. Sitä vastustavat niin eläinlääkärit, eläinasiajärjestöt, asiaa valvovat viranomaiset kuin tietenkin kansalaiset laajasti. No, kuka tätä esitystä sitten kannattaa? Käytännössä lihateollisuus. Tämän kiellon uudelleenarvioinnin takana ovat pelkästään taloudelliset syyt, lihalobbareiden aktiivinen lobbaus ja halu edistää sianlihan vientiä ulkomaille. Eli suora ja lyhyt vastaus onkin, että hallitus tässä jälleen kerran painottaa suurten yritysten voitonteon maksimointia enemmän kuin eläinten kärsimyksen vähentämistä. Tämä ei ole tietenkään yllättävää, mutta väärin tämä on. Arvoisa puhemies! Tämä kausi ei tosiaan ole ollut hyvä eläimille, ja tämä esitys kastraatiokiellon perumisesta on jälleen erittäin paha takaisku eläinten hyvinvoinnin edistämiselle. Tällä kaudella on tehty useita muitakin päätöksiä, joilla eläinten oikeuksia heikennetään. Ensitöikseen hallitus lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran, metsästystä on sallittu törkeällä tavalla, kuuttien annetaan kuolla verkkoihin. Turkistarhaukselle ohjautuu edelleen yhteiskunnan rahaa korvausten muodossa, ja metsästykseen myös riittää rahaa, vaikka muilta ryhmiltä leikataan. Toisin kuin ministeri täällä kertoi, iso kuva EU-politiikassa on myös se, että hallitus käytännössä aktiivisesti käyttää pelimerkkejään eläinten aseman heikentämiseen myös EU-tasolla. Eläinten hyvinvoinnin kannalta oleellisia esimerkiksi maatalouspoliittisia linjauksia tai sääntelyä on haluttu heikentää myös EU-pöydissä. Tätä listaa voisi tietenkin jatkaa vaikka kuinka kauan. Mutta tämäkään esitys ei ole nyt vielä loppuun käsitelty, ja nyt on mielestäni oikea aika kääntää katse sinne hallituspuolueiden suuntaan ja kysyä, millä tavalla tämä sopii esimerkiksi kokoomuslaisten eläintenystävien arvomaailmaan ja kuinka näin julmaa tekoa voidaan perustella. No, eläinten kärsimys ei tietenkään muutu yhtään sen oikeutetummaksi vain, koska eläimet eivät voi puolustaa itseään. Se ei ole eläinten vika, vaan se on meidän järjestelmämme vika. Eläimet ovat itsessään tärkeitä, ja eläinten hyvinvointi on otettava vakavasti. Eläinten oikeuksissa on kyse sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Hallitus on kerta toisensa jälkeen alleviivannut sitä, kuinka he eivät välitä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, oli kyse sitten ihmisistä tai eläimistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuka tässä maassa oikein päättää eläintensuojelun tasosta? Hallituksen vastaus on, että lihateollisuus saa päättää. Kirurginen kastraatio aiheuttaa eläimelle kipua, suoranaista kauhua, ja se on juuri sitä turhaa kärsimystä, jonka ei pitäisi tässä maassa olla sallittua. No, nyt kun tämä kastrointikielto ei ole edes ehtinyt voimaan, niin te hallituksessa olette sitä jo kumoamassa. [Petri Huru: Onneksi!] Aiotte siis aivan hymyssä suin täällä taipua näiden lihalobbareiden tahtoon, vaikka teidän pitäisi olla se taho, joka tässä maassa vastaa eläinten hyvinvoinnin edistämisestä, edistämisestä eikä heikentämisestä. No, oikeistolle eivät nämä hyvinvointikysymykset kyllä paljon vaa’assa paina. Se on nähty ihmisten kohdalla, ja se nähdään kerta toisensa jälkeen myös eläinten kohdalla. Te aina painotatte voitontekoa enemmän kuin sitä, että parannettaisiin hyvinvointia ja estettäisiin kärsimystä. Minua kiinnostaa, kun hallituspuolueissa on näitä niin kutsuttuja eläinten ystäviä, että aiotteko [Puhemies koputtaa] te hyväksyä tämän? Vai jopa näin julmasta teosta te aiotte siis [Puhemies koputtaa] tieten tahtoen päättää, että tätä pitää jatkaa Suomessa?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Itsekin ajattelen, että kun tässä on useampi kohta, mitä nyt muutetaan, niin osa näistä on ihan kannatettavia sinällään ja sitten osaa varmasti vielä ympäristövaliokunnassa pohdimme. Tässä kohtaa itselläni olisi ministerille muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät juuri tähän lyhytvuokraukseen. Ensimmäinen oli juuri tämä, kun useassa lausunnossa on tuotu esille se, että pidetään ongelmallisena sitä, että tätä määritelmää ei ole tehty, niin sama kysymys kuin edustaja Perholehdolla: onko siis se ajatus nyt niin, että nimenomaan tämän rakentamislain kautta se määritelmä sitten saadaan, ja sen takia sitä ei tässä ole? Toinen kysymys liittyy näihin vuokralaisten oikeuksiin ja siihen, keneen nämä mahdolliset haittavaikutukset kohdistuvat. Näettekö tämän mahdollisena, mikä pitäisi vielä paremmin huomioida, eli vuokralaisten oikeuksien huomioimisen tässä kohtaa? Sitten vielä tästä lyhytvuokrauksen valvonnasta: [Puhemies koputtaa] miten käytännössä se toteutuu, kun tähänkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on kohdistunut kritiikkiä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että tämän lain päivittäminen on ajankohtaista, ja on selvää, että tässä on nyt useita esityksiä koottu tähän samaan esitykseen. Osa niistä hyödyttää vuokranantajaa ja osa hyödyttää vuokralaista. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Tätä voidaan toki kiittää esimerkiksi siitä, mitä edustaja Lohikoskikin tässä mainitsi vuokravakuuden palauttamiseen liittyen. Se on hyvä uudistus, mutta kyllä tässä ehkä kokonaisuudessaan haaste on se, että kun jo valmiiksi tämä valtatasapaino on epäsuhtainen vuokranantajaa kohtaan ja nyt kun tehdään vielä heikennyksiä vuokralaisen asemaan, niin kyllähän se meissä vasemmistossa tietenkin herättää huolen siitä, miksi halutaan entisestään sitten vielä vahvistaa vuokranantajan asemaa tässä tilanteessa, jossa vuokralainen on heikommalla. Eli kysyisin vielä, miksi esimerkiksi tämä irtisanomisaika pitää lyhentää kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Neljä kuukautta on aika lyhyt aika [Puhemies koputtaa] etsiä uutta kotia, kun tiedetään, miten isosta asiasta on kyse, [Puhemies koputtaa] jos vaikka koko perheen pitää muuttaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu sai tuossa aikaisemmassa osiossa kyllä aika uskomattomia käänteitä, joita olisin halunnut vielä siihen lopuksi kommentoida. Me aloitimme tämän lakialoitteen esittelyn edustaja Sarkkisen kanssa sillä, että me tarvitsemme dialogia, me tarvitsemme lisää yhteisymmärrystä, me tarvitsemme sitä, että me kuuntelemme toisiamme eri taustoista, ja sitten täällä oli puheenvuoroja, joissa suunnilleen syytettiin eri katsantokantaan kuuluvia ihmisiä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja kaikesta väkivallasta, mitä yhteiskunnassa esiintyy. Annettiin myös ymmärtää, että erilaiset eettiset arvot olisivat kristillinen yksinoikeus, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, ja niin poispäin. Tätä hieman ihmettelen. Sitten täällä puhuttiin myös valinnanvapaudesta, ja halusin vielä nostaa tämän seikan, koska en sitä tuossa pönttöpuheessa ehtinyt sanoa. Eli juuri tällä hetkellähän me kavennetaan perheiden ja lasten valinnanvapautta, koska tällä hetkellä meillä on tilanne, että esimerkiksi ET-opetusta ei voi valita, mikäli kuuluu johonkin uskontokuntaan. Ainakin itse olen saanut tästä palautetta, että tätä ei pidetä yhdenvertaisena, että lapsen ja perheen pitää olla kirkkoon kuulumattomia, jotta voi osallistua ET-opetukseen. Jos ajattelisi, että haluaa kuulua kirkkoon, mutta ajattelee, että elämänkatsomustieto olisi se paras vaihtoehto koulun puolelta, niin nyt näin ei voi tehdä. Jos me peräänkuulutamme valinnanvapautta, että jokainen saa itse valita, niin annetaan sitten kaikkien minimissään valita elämänkatsomusoppi riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu. No, totta kai tämä pidemmälle viety esitys eli tämä yhteinen katsomusaine olisi mielestäni vielä parempi, mutta minimissään pitäisi mahdollistaa tämä valinnanvapaus jo nyt tällä hetkellä. Perheet ovat eriarvoisessa asemassa. Tämä esitys lisäisi yhdenvertaisuutta, ja kuten aiemmin sanoin, minusta on hyvin outoa, että me haluamme koulussa jakaa lapset oman taustansa perusteella eri ryhmiin, kun koulussa se opetus ei ole tunnustuksellista. Eli kun se uskonnonopetus pitäisi joka tapauksessa tapahtua jossain muualla kuin koulussa, niin mikä on se peruste, että me jaamme lapsia siellä opetuksessa näihin eri uskontokuntiin? Jokaisella on tietenkin uskonnonvapaus, mutta kouluopetus on sitten asia erikseen. No niin. Viimeinen pointti: Täällä vedottiin myös koulujen arkeen. Ainakin Helsingissä tätä lakimuutosta nimenomaan halutaan ja sitä tarvitaan ja sitä ollaan joka tapauksessa nyt edistämässä. Käsittääkseni ainakin Helsingissä [Puhemies koputtaa] meillä on myös hyvin laaja yhteisymmärrys eri puolueiden välillä, että tämä on hyvä kehityskulku, että mennään kohti tätä yhteistä katsomusainetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun täällä nostettiin esille tämä Helsingin kaupungin päätös puolittaa maito- ja lihatuotteiden hankinnat, niin olisin siihen kommentoinut, että se ei tosiaan ollut yksin edustaja Kivelän päätös, vaikka toki mielelläni siitä kunniaa otankin, vaan se oli Helsingin valtuuston enemmistön päätös. Esimerkiksi koko keskustan valtuustoryhmä oli sen esityksen takana. Eli sikäli on tärkeää nostaa esille se, että täällä luodaan aika paljon sellaista vastakkainasettelua, jota sitten toisissa yhteyksissä kyllä voidaan purkaa ja jota ei esiinny, myös keskustan kanssa ja muiden, esimerkiksi oikeistopuolueiden kanssa. Eihän näitä aloitteita huvikseen tehdä, eikä tätä lintudirektiiviäkään ole huvikseen tehty, vaan nämä yrittävät vastata ongelmaan, ja se ongelma on se, että luontokato etenee, meillä on käsissä kuudes sukupuuttoaalto, me ihmiset olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja mitään maataloutta tai metsätaloutta ei voida hoitaa kuolevalla planeetalla, ja uskon, että tekin tiedätte tämän, joten vaikka täällä sanotaan, että muualla on metsät hakattu mutta täällä hoidetaan asiat hyvin, niin emme me hoida niitä asioita tarpeeksi hyvin, koska jos me hoitaisimme ne asiat tarpeeksi hyvin, silloin meillä luonnon monimuotoisuus pysyisi yllä ja tämä uhanalaistumiskehitys olisi pysäytetty ja ilmastokriisissä tehtäisiin oma osamme eli hoidettaisiin tämä nielupolitiikka kunnolla. Kyllä te tiedätte nämä asiat. Meidän tavoite on se, että metsätalous ja ruokajärjestelmä on kestävä ja on planeetan rajoissa, ja se on myös joka ikisen näiltä aloilta elantonsa saavan ihmisen toimeentulon edellytys. Tätä yhteen sovittamista meidän kaikkien on pakko tehdä.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä hallituksen esityksessä lukee, tämä lintudirektiivi tosiaan velvoittaa Suomea toteuttamaan suojelujärjestelmän luomiseksi nämä tarvittavat toimenpiteet, joilla sitten kielletään muun muassa lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana silloin, kun se vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin. Nyt tämä EU-tuomioistuimen ratkaisu tosiaan täsmentää tätä tulkintaa, ja tämän tulkinnan myötä meidän pitää nyt sitten täsmentää meidän kansallista sääntelyämme. Tässä tavoitteena on ollut laittaa metsän hakkuut jatkossa lintudirektiivin vaatimusten mukaisiksi. Tämähän on erittäin hyvä tavoite, ja tämä olisi pitänytkin tehdä kunnolla. Nyt kuitenkin hallitus on tehnyt esityksen, jossa nämä metsänkäytölle säädetyt velvoitteet linnuston suojelemiseksi eivät ole riittäviä lintujen tosiasialliseksi suojelemiseksi. Toisin sanoen hallitus esittää sellaisia velvoitteita, joiden toteuttaminen ei takaa sitä, ettei metsänkäytöstä aiheudu haittaa linnustolle. Kuten sanoin debatissa aiemmin, tässä esityksessä ei tästä syystä tule säätää, että näiden edellä mainittujen ehtojen täyttyessä metsänkäyttöä ei määritelmän mukaisesti voitaisi pitää luonnonsuojelulain mukaisena kiellettynä tahallisena tekona, kuten tässä esityksessä nyt on. Tässä esityksessä asetetut ehdot ovat ihan liian epämääräiset tätä tavoitetta varten. Tällainen linjaus olisi tämän direktiivin tavoitteiden vastainen, minkä ei siis pitäisi tässä kohtaa nyt olla mahdollista. Itse ajattelen tosiaan, että paras tapa olisi kieltää hakkuut kokonaan lintujen pesimäaikana. Näin sitten varmasti suojeltaisiin lintuja tämän direktiivin mukaisesti. Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä on metsälaki käsittelyssä, niin ajattelen, että meillä olisi päivitystarpeita monilta muiltakin osin, jotta me saataisiin metsänkäytöstä aidosti kestävää ja jotta metsäekosysteemit saataisiin suojeltua. Olemme huomanneet, että nämä vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelmät eivät riitä. Meillä luontokato etenee, metsäluontotyyppien ja lajistojen uhanalaistumiskehitys jatkuu, ja monen metsäluontotyypin pinta-ala on pienentynyt merkittävästi. Eli tarvetta olisi päivittää metsälakia, koska metsät ovat lajimääräisesti kaikkein tärkein elinympäristö niin elinvoimaisille kuin uhanalaisillekin lajeille. Me ollaan tehty näitä esityksiä, mitkä liittyvät esimerkiksi siihen, että palautettaisiin puuston järeyttä ja ikää koskevat vähimmäisvaatimukset ja velvoitteita suojavyöhykkeiden perustamiseksi hakkuista säästettäville lahopuille ja niin edespäin. Eli toivoisin, että nyt tehtäisiin tässä samaan aikaan sellaisia tekoja, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Sarkkiselle hyvästä lakialoitteen esittelystä, ja lisäksi haluan kiittää edustaja Lohikoskea, joka on myös mukana tässä aloitteen laatimisessa. Tässä lakialoitteessa on siis kyse siitä, että me haluamme, että peruskoulun ja lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvataan kaikille oppilaille yhteisellä katsomusaineella, jonka nimi olisi katsomusoppi. No, miksi tällainen uudistus tarvitaan? Nostan itselleni tärkeimmät perustelut. Ensinnäkin yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: Jo nyt siis edellytetään, ettei tunnustuksellista uskonnonopetusta harjoiteta koulussa, eli jo nyt uskonnon harjoittaminen ja koulujen opetus ovat eri asioita. Tämän lakialoitteen tavoitteena on parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta ja edistää lapsen edun, kaikkien lasten sivistyksellisten oikeuksien sekä uskonnon- ja omantunnonvapauden toteutumista. Sitten toiseksi yhteenkuuluvuus: Minusta olisi tärkeää, että koulu toisi eri uskontokuntia ja uskonnottomia lapsia yhteen eikä erottelisi oppilaita uskonnon mukaan. Minusta tavoitteen pitää olla se, että me lisäämme kaikkien ymmärrystä eri uskonnoista, eri kulttuureista ja eri vakaumuksista osana opetusta. Ajattelen, että meidän pitää kriittisesti arvioida sitä, kuinka nykymuotoinen, eriytetty uskontojen opetus toteuttaa tätä tavoitetta, vai käykö niin, että uskontojen mukaan jaettu opetus jakaa aivan tarpeettomasti oppilaita ryhmiin ja jopa pahimmillaan voi luoda turhia ennakkoluuloja lasten välillä. Uskonkin, että yhteinen katsomusoppi lisäisi eri taustoista tulevien oppilaiden keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä, ja tämä sitten tietenkin vähentäisi niitä ennakkoluuloja ja syrjintää. Koen, että juuri tässä ajassa tällaista myös kipeästi tarvitaan. Sitten kolmanneksi ovat nämä käytännön syyt, eli nykyään on vaikea valvoa eri uskontojen opetuksen laatua. Tällainen eriytetty opetus hankaloittaa koulupäivien järjestelyjä, hankaloittaa lukujärjestysten laadintaa, ja niin edespäin. Tuoreessa Helsingin Sanomien artikkelissa kaikki haastatellut opettajat tosiaan kannattivat tätä yhteistä katsomusoppia, ja tässä tuotiin juurikin esille myös näitä ihan käytännön syitä. Toki tämä myös säästäisi kustannuksissa. Sitten opetusministeri Adlercreutz tosiaan kertoi viime vuoden lopulla, että hän selvityttää nyt tätä yhteistä katsomusainetta. Lähtökohtaisesti tämä on tietenkin hyvä asia, mutta hieman ihmettelen tätä, koska asiaahan on jo selvitetty. Eli viime kaudella opetusministerinä toiminut Li Andersson selvitti tätä asiaa, ja se valmistunut selvitys esittää, että katsomusaineita tulisi kehittää siitä näkökulmasta, mikä on eri uskonnoille ja elämänkatsomustiedon opetukselle yhteistä, tavoitteena yhteinen katsomusaine. Eli meillä on tarpeeksi tietoa, asiaa on selvitetty, ja nyt voitaisiin jo siirtyä tästä selvittelystä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Nostan vielä esimerkiksi kotikaupunkini Helsingin. Helsinki on monikulttuurinen kaupunki, ja meillä on lapsia monista taustoista, niin kuin toki monessa muussakin Suomen kunnassa, mutta Helsingissä tosiaan suurin osa lapsista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja silti sen opetus tuntuu olevan siellä koulussa tällainen normi tai lähtökohta. No, Helsingissä yhteistä katsomusainetta testataan jo 22 koulussa, ja siksi onkin hyvä, että tämä asia etenee nyt laajemminkin. Helsinki on nimittäin ottamassa yhteisen katsomusaineen käyttöön jo ensi vuonna. Nyt me kuitenkin tiedämme, että lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelma eivät vielä täysin mahdollista sitä, että tätä katsomusainetta opetetaan kokonaan yhdessä. Tämä tietenkin sitten huomioidaan Helsingin mallissa, mutta tämä on nyt jälleen yksi esimerkki siitä, että lainsäädäntömuutosta todella tarvitaan, ja sitten siellä ollaan jo etenemässä käytännön tasolla joka tapauksessa. Arvoisa puhemies! Uskonnoilla on suuri merkitys niin yksilöiden elämään kuin kulttuuriin ja yhteiskuntiin laajemminkin. On tärkeää, että me ymmärrämme toisiamme ja ymmärrämme toistemme katsomuksia ja taustoja ja että meidän tietomme uskonnoista on laajaa ja monipuolista eikä vain oman perheen katsomukseen liittyvää. Samaan aikaan tässä ajassa tarvitaan tiedon lisäksi myös eri uskontojen ja uskonnottomien ihmisten välistä tulemista yhteen, ja koulun uskonnonopetusta pitää siis päivittää nykyaikaan. Ymmärrys erilaisista katsomuksista on osa sivistystä, ja on aikuisten tehtävä varmistaa, että kaikki lapset saavat yhdenvertaista opetusta eri uskontoihin ja katsomuksiin liittyen. Kaikille yhteinen katsomusaine asettaisi lapset yhdenvertaiseen asemaan ja edistäisi ymmärrystä ihmisten välillä. Toivonkin, että tämä lakialoitteemme saa nyt kannatusta laajasti eri eduskuntaryhmistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että metsälakia päivitetään vastaamaan lintudirektiivin vaatimuksia, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että tässä hallituksen esityksessä metsänkäytölle säädetyt velvoitteet linnuston suojelemiseksi eivät ole tosiasiallisesti riittäviä tämän tavoitteen toteutumiseksi. Näiden velvoitteiden täyttäminen ei siis poissulje sitä mahdollisuutta, etteikö metsänkäytöstä voisi koitua metsän linnustolle haitallisia seurauksia. Esimerkiksi tässä esityksessä ei tule säätää, että mainittujen ehtojen täyttyessä metsänkäyttöä ei määritelmän mukaisesti voida pitää luonnonsuojelulain mukaisena kiellettynä tahallisena tekona. Eli nämä asetetut ehdot ovat aivan liian epämääräiset, ja tällainen linjaus olisi myös lintudirektiivin tavoitteiden vastainen. Kaikista tehokkain ja yksinkertaisin keino luonnonvaraisten lintujen suojelemiseksi olisi tietenkin kieltää hakkuut kokonaan lintujen pesimäaikana. Ministeri, miksi näin ei tehdä? [Mikko Savola: Milläs Suomi sitten elää?]

Arvoisa puhemies! Haluan myös lähteä mahdollisuuksista ja nostan esille sen, kuinka kasvipohjaisen ruoan sektori on keskeinen osa EU:n kilpailukykyä ja kestävää tulevaisuutta. Suomessa on arvioitu, että koko ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa yli puolet, 53 prosenttia, tulee kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Eli tähän sektoriin panostamalla me panostettaisiin myös alkutuottajien toimeentuloon ja pitkän tähtäimen toimintaedellytyksiin. No, itse ajattelen, että tästä pitäisi tehdä koko EU:ssa prioriteetti. Meillä saataisiin talous-, terveys-, ilmasto-, maatalous- ja turvallisuuspoliittisiakin hyötyjä. Kysyisin teiltä, ministeri Strand: miten hallitus on huomioinut tämän ruokasektorin siirtymään liittyvän huomattavan potentiaalin, ja miten te aiotte näitä asioita EU-vaikuttamisessa edistää?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te lupasitte poistaa pitkäaikaisasunnottomuuden, mutta miten on mennyt? Asunnottomuus kasvaa toista vuotta peräkkäin, ja nyt myös pitkäaikaisasunnottomuus on kääntynyt kasvuun. Eniten kodittomuus on lisääntynyt kotikaupungissani Helsingissä. Ennen Orpon hallitusta asunnottomuutta saatiin tässä maassa laskettua yli 10 vuotta putkeen, mutta teidän kaudellanne se ei edes vähene vaan se kasvaa. Eli, pääministeri, te sanoitte myös, että yksikin koditon on liikaa, mutta te olette kasvattaneet kodittomien määrää viidenneksellä. Pääministeri, miten te arvioitte tätä teidän lupaustanne poistaa pitkäaikaisasunnottomuus, ja onko teistä kohtuullista, että nämä kodeistaan häädetyt ihmiset maksavat nyt hinnan siitä, että te haluatte päästä antamaan rikkaille kavereillenne vielä lisää rahaa?

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun oikeistohallituksen politiikka näkyy nyt hoitojonojen kasvuna, palvelujen karsimisena ja hoitohenkilöstön irtisanomisina ympäri Suomen, yksityisille terveysjäteille hallitus on kyllä jakanut rahaa avokätisesti, ja tämä rahan jakaminen jatkuu. Aiemmissa Kela-korvauksien korotuksissa kävi täsmälleen niin kuin vasemmistoliitto etukäteen varoitti, eli ne valuivat firmojen hintojen korotuksiin ja voittoihin. Vaikka olette ymmärtäneet perua osan epäonnistuneista korotuksista, esitätte jälleen myös uusia korotuksia Kela-korvauksiin. Kysynkin, pääministeri: miten näiden tietojen valossa rahan jakaminen terveysjättien voittoihin on teistä parempi idea kuin se, että rahat käytettäisiin sen sijaan julkisten palveluiden vahvistamiseen, siis sinne, jonne te esitätte nyt vain lisää leikkauksia?

Arvoisa puhemies! Iso kuva on se, että ilmastokriisi etenee nopeammin kuin on ajateltu ja me lähestymme uhkaavasti jopa näitä keikahduspisteitä, minkä jälkeen kuumeneminen alkaa voimistaa itseään niin, että sitä ei ole enää mahdollista pysäyttää. Nykymenolla me olemme joka tapauksessa menossa noin 3—4 asteen kuumenemiseen, ja sellaisessa maailmassa yhteiskunnat ja talouden rakenteet lakkaavat toimimasta tavalla, johon me olemme tottuneet. Tämä kaikki korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä, ja myös suomalainen yhteiskunta on hyvin yksimielisesti halunnut näitä lisätoimia päättäjiltä. Eli ajattelen, että jokainen poliitikko, joka ei ota tätä tosissaan, ei ole tämän tilanteen tasalla eikä ole oman työnsä tasalla. Toki myös ilmastolaki velvoittaa hallitusta reagoimaan. No, näitä keinoja olisi paljon, niitä on täällä lueteltu vaikka kuinka paljon. Haluan kysyä ympäristöministeriltä: mitä te haluatte vastata niille ihmisille, [Puhemies koputtaa] joille te olette ennen vaaleja luvanneet pitää kiinni tästä vuoden 2035 [Puhemies koputtaa] tavoitteesta?

Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä esittää, että se on sitoutunut ilmastolakiin, että te olisitte ihmisten ja ilmastotoimiin sitoutuvien sektoreiden puolella, mutta ettehän te ole. Tämä tulee hyvin selväksi, kun näitä suunnitelmia arvioidaan. Perussuomalaiset taas suoraan vastustavat ilmastotyötä. On siis ihan selvää, ettei ilmastolakia noudateta. Valitsemalla tämän linjan Orpon hallitus on ilmastopolitiikan vapaamatkustajien puolella ja veronmaksajille kasvavien kustannusten kannalla. Onkin hyvin kuvaavaa, että perussuomalaisten ryhmästä sanottiin, että päästöjen vähentäminen kansalaisten omilla valinnoilla on kannatettavaa. Ymmärrättekö te, että te olette nyt vastuussa? Kansalaistenko pitäisi näitä ilmastopäätöksiä teidän puolestanne tehdä? Ihan käsittämätöntä. Ympäristöministeri, voitteko suoraan sanoa, oletteko sitoutuneet ilmastolakiin, [Pia Sillanpään välihuuto] ja voitteko vastata, kenen teistä pitää maksaa sen kustannukset, että te tietoisesti lisäätte päästöjä?

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi etenee, eikä hallituksella ole muuta vastuullista positiota kuin varmistaa, että riittävät ilmastotoimet tehdään. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Ilmastotoimien vaihtoehto ei ole toimettomuus, koska toimettomuus tarkoittaa ilmastotoimien tekemistä silloin, kun se on vielä kalliimpaa ja vielä vaikeampaa. Kansalaiset ja eri toimialat hyvin yksimielisesti haluavat, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni. He haluavat, että päättäjät tekevät tarvittavat päätökset ja kantavat vastuunsa. Ei ole vaihtoehtoista tulevaisuutta, jossa ilmastokriisi voitaisiin jättää huomiotta. Ja koska olemme sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, on meidän joka tapauksessa toimittava. Suomelta, ja nyt Orpon hallitukselta, ei myöskään edellytetä enempää kuin että se tekee oman osansa. Toimettomuus ei siis yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään kaksi erittäin keskeistä ilmastolain suunnittelujärjestelmään kuuluvaa asiakirjaa. Niiden tarkoitus on viitoittaa Suomen tietä ilmastolaissa linjattuihin tavoitteisiin, joista keskeisimpänä on tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Se, että näiden ilmastosuunnitelmien käsittely on nyt niputettu erillisten keskustelujen sijaan yhdeksi kokonaisuudeksi, tarkoittaa, että minimoidaan ilmastopolitiikalle tässä salissa suotava aika ja vaiva. Tämä on toki hallituksen yleisen ilmastopoliittisen linjan hengen mukaista. Tämä kaventaa myös mahdollisuutta käydä kriittistä keskustelua hallituksen laatimien suunnitelmien sisällöstä. Ja kritiikkiä, ikävä kyllä, jälleen kerran löytyy. Aloitetaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Suunnitelmassa esitetty toimenpidekokonaisuus on riittämätön ilmastovelvoitteidemme saavuttamiseksi. Hallitus epäonnistuu eri päästösektoreiden yhteenkytkeytyneisyyden tarkastelussa ja sen huomioimisessa, että tavoitteiden saavuttamatta jättäminen yhtäällä vaikuttaa sitten myös onnistumiseen toisaalla. Epäonnistumista enemmän tämä vaikuttaa tietoiselta päätökseltä, taktiselta silmien ummistamiselta, jotta hallituksen ei tarvitse kohdata sitä tosiasiaa, että nykyisellä, hallituksen valitsemalla kehitysuralla kaikki ilmastotavoitteemme ovat vaarassa jäädä saavuttamatta. Liikenteen osalta tämän hallituksen toiminta on erästä asiantuntijaa lainatakseni ”sanalla sanoen häpeällinen”. Esitetyillä toimilla ei puoliteta liikenteen päästöjä tavoitteen mukaisesti. Hallitus esittää joitakin liikenteen lisätoimia, mutta niillä aikaansaatu päästövähenemä ei vastaa edes sitä liikenteen päästöjen kasvua, joka hallituksen muista omista toimista seuraa — häpeällistä tosiaan. Johtopäätöksenä on pakko todeta: oikeistohallitus on epäjohdonmukaisen ja poukkoilevan, veronmaksajien rahoja tuhlailevan ilmastopolitiikan ilmentymä ja pääministeri Orpo on sen henkilöitymä. Arvoisa puhemies! Ilmastolain alainen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on laadittu nyt ensimmäistä kertaa koskaan. No, hallituksen suunnitelma sisältää neljä eri skenaariota, joista tasan yhdessä saavutamme kaikki ilmastolain alaiset tavoitteemme. Vain yksi skenaarioista johtaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Suunnitelma ei näin ollen mahdollista sellaisten vaihtoehtoisten polkujen vertailua, joilla ilmastotavoitteet voitaisiin saavuttaa, ja se on siten tarkoitukseensa nähden täysin kelvoton. Tästä syystä ympäristöjärjestöt ovatkin nyt valittaneet Orpon hallituksen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. He ovat täysin oikeassa todetessaan, että ilmastosuunnitelmassa ei edes yritetä esittää uskottavia vaihtoehtoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Ilmastopolitiikkamme on siis tarkoitus nojata tähän paperiin, jossa esitetyt erilaiset kehityskuvat ovat jo lähtökohtaisesti ilmastolakia rikkovia. Kaiken lisäksi pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma saatetaan laatia seuraavan kerran vasta kymmenen vuoden päästä, jolloin Suomen pitäisi jo olla hiilineutraali. Eli johtopäätöksenä on pakko todeta: Orpon hallituksen ilmastopoliittinen perintö tulee olemaan käsistä karanneet ilmastotavoitteet ja seuraavalle hallitukselle sysätty lähes mahdoton urakka.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikasta on vaikea keksiä hyvää sanottavaa, mutta johdonmukaista se ainakin on ollut: johdonmukaista sosiaaliturvan rapauttamista, työntekijöitä vastaan käymistä, nuorten ja pienituloisten elämän vaikeuttamista ja köyhyyden ja jopa asunnottomuuden lisäämistä. Johdonmukaista on ollut myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, jossa tarvitut toimet loistavat poissaolollaan, ja jos jotain onkin tehty, niin se on ollut huonoa luonnon kannalta. Hallituksen intressit ovat siis jossain aivan muualla kuin ihmisten ja luonnon puolustamisessa. Teidän intressinne ovat rikkaiden kestitsemisessä, eli hallitus, jos joku täällä, tekee hyvin perinteistä ja ideologista luokkapolitiikkaa. Pääministeri, aiotteko te perua tämän rikkaiden verolahjan, vai onko teidän mielestänne kenties rikkailla liian vähän?

Arvoisa puhemies! Jos ilmastokriisiä ei saada hillittyä, on aivan turha miettiä ihmisten hyvinvoinnin parantamista tai ihmisoikeuksien toteutumista, saati sitten yritysten kilpailukykyä ja Suomen talouden menestymistä. Siksi ekologinen kriisi on edelleen politiikan tärkeimpiä ja myös kiireellisimpiä kysymyksiä, ja siksi riittävät ilmastotoimet ovat sekä pakollisia että oikein. Eivätkä ihmiset ole tyhmiä: enemmistö suomalaisista haluaa, että me pidämme kiinni ilmastolain tavoitteista ja pyrimme saavuttamaan ne, myös kaikki tulevaisuuttaan ajattelevat yritykset ovat sitoutuneet ilmastotyöhön. On siis laajasti Suomen etu, että ilmastotavoitteiden eteen tehdään riittävät toimet, mutta nyt ongelma vain on se, että hallitus ei toimi. Eli haluan kysyä vielä ympäristöministeriltä: onko kokoomus luovuttanut ilmastolain tavoitteen suhteen ja toimii näin tietoisesti lakia vastaan, vai oletteko kantamassa oman vastuunne ja aiotte tehdä riittävät päätökset, jotta tämä tavoite toteutuu?

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että hiljaa hyvä tulee. Mutta tuleeko? Orpon hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa saatiin kyllä odotella, mutta on vaikea hahmottaa, mikä sen tekemisessä kesti. Strategia on nimittäin lohduttoman huono: se ei tuo mitään aidosti uusia toimia ilmastopolitiikan ongelmien ratkaisemiseksi, ja tärkeimmät toimet loistavat edelleen poissaolollaan. Sanonta ei siis päde tässä, eikä se päde ilmastopolitiikassa laajemminkaan. Hallituksen esittämä toimenpidepaketti ei ole aikataulussa eikä vastaa niihin tavoitteisiin, joihin me olemme ilmastolaissa ja EU-tasolla sitoutuneet. Strategiaa lukiessa piirtyy kuva, ettei hallitus edes yritä uskottavasti esittää tavoittelevansa päästövähennyssitoumuksiamme. Kokoomus näyttää käytännössä luopuneen ilmastolain vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Lisätoimien tarve tavoitteen saavuttamiseksi on 34 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kysyn hallitukselta, missä ovat ne toimet, joilla tämä päästövähennyskuilu kurotaan umpeen? Vai sanoudutteko julkisesti irti lakiin kirjatusta ilmastotavoitteestamme? Hallituksen ilmastopolitiikan yksi suurimmista häpeäpilkuista on täysi toimettomuus maankäyttösektorilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan maankäyttösektorille on muodostumassa massiivinen, peräti 200 miljoonan tonnin kumulatiivinen päästövähennyskuilu vuosien 2021—2030 ajalta. Tämä alijäämä uhkaa kaatua taakanjakosektorille siellä toteutettavina lisätoimina. Samaan aikaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen näyttää jo nykyisellään epätodennäköiseltä. Hallitus näyttää tuudittautuvan siihen, että maankäyttösektorin velvoitteiden massiivinen laiminlyönti ei tule heijastumaan taakanjakosektorille, vaikka nykyisessä EU-sääntelyssä niin säädetään. Hallitus yrittää nyt pelastautua ennen kaikkea madaltamalla EU-politiikan tavoitetasoa ja asettamalla pelisäännöt uusiksi. Eli yhteenvetona: hallituksen ilmastopolitiikka, kokoomuksen johdolla, on romahtanut kuin korttitalo, ja hallitus yrittää epätoivoisesti lakaista koko sotkun maton alle. Arvoisa puhemies! Maankäyttösektorin kriittisestä asemasta huolimatta hallitus pitää kiinni siitä, että metsien käyttöä ei tulla rajoittamaan. Ei, vaikka tutkijat toistuvasti toteavat, että hakkuiden hillitseminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämänhetkisen tilannekuvan perusteella näyttää siltä, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii hakkuiden vähentämistä jopa arvioitua enemmän, jos muiden sektorien päästövähennyskehitys on energia- ja ilmastostrategiassa arvioidun mukaista. Puupohjaisia polttoaineita ei ole tällä hetkellä hinnoiteltu samalla tavalla kuin fossiilisia polttoaineita, mikä tarkoittaa sitä, että päästökauppa vuotaa maankäyttösektorin puolelle. Muualla tehdyt panostukset päästövähennyksiin valuvat siis hukkaan metsien päästöintensiivisen ja tehottoman käytön takia, jota tukee muun muassa puupohjaisten polttoaineiden verottomuus. Käytännössä metsäteollisuuden annetaan vapaamatkustaa yhteisissä ilmastotalkoissa samaan aikaan, kun muut hiili-intensiiviset teollisuudenalat kantavat vastuuta. Onko tällainen tilanne teknologianeutraalisuuden nimiin vannovan hallituksen mielestä hyväksyttävää? Ja onko hallituksesta hyväksyttävää, että muut toimijat ja kansalaiset joutuvat maksamaan tästä vapaamatkustamisesta koituvan hintalapun? Arvoisa puhemies! Haluan kuulla hallitukselta: jos se on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin mutta samaan aikaan myös siihen, ettei metsien käyttöä rajoiteta, niin kumpi on sille tärkeämpi linjaus? Koska tilanne on tämä: molemmista ei voida pitää kiinni. Se on ollut selvää jo pitkään ja käy uudestaan ilmi tästä strategiasta. Hallituksen on tehtävä valintoja näihin tosiasioihin pohjaten. Oletteko ihmisten, ilmastolain ja ilmastotoimiin osallistuvien sektoreiden puolella vai vapaamatkustajien puolella? Ilmastokriisin estäminen on edelleen tärkeimpiä tehtäviämme. Hallituksen on aika lopettaa tämä ponneton ilmastopoliittinen esitys, jonka kulmakiviä ovat olleet epätodennäköisyyksiin tuudittautuminen, numeroilla kikkailu ja aktiivinen harhaanjohtaminen, ja alettava kantamaan vastuuta.