Antti Kurvinen

Arvoisa herra puhemies! Me ollaan käyty täällä erittäin hyvä, laaja-alainen keskustelu siitä, minkälaista hätää tämä Iranin sota aiheuttaa suomalaisten arjessa. Suomalaiset työmatka-autoilijat ja raskas liikenne ovat hätää kärsimässä. Meidän maatalouden kannattavuus heikkenee entisestään. On uskomatonta, että hallitus eilen ilmoitti, että odotellaan ja katsellaan, mitä tässä tapahtuu. Saa nähdä, kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa — kuten vanha kansa sanoo — kun valtiovarainministeri Purra ja muut perussuomalaiset siellä miettivät, tulisiko autoilijoita auttaa vai ei. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Herra puhemies! Kyllähän tämä energiakriisi korostaa kotimaisen energian merkitystä. Me tarvitsemme Suomeen entistä enemmän kotimaista energiaa. Me emme voi olla loputtomiin amerikkalaisten, Lähi-idän maitten, venäläisten öljyn ja fossiilisten energianlähteitten varassa. [Vasemmalta: Juuri näin!] Meidän pitää lisätä Suomessa tuulivoimaa, aurinkovoimaa, puuenergiaa ja myöskin turvetta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kiristänyt pienten lämpölaitosten turpeenkäytön verotusta. Viime kaudella keskusta alensi sitä. Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] mitä hallitus tekee turpeen hyväksi, ja voisitteko poistaa veronkorotuksen turpeelta?

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tällä vaalikaudella käytännössä valtion aluehallinto on poistettu täysin tai poistuu seutukaupungeista tai pienemmistä kunnista. Erityisesti 10 000—20 000 asukkaan kunnista lähtivät viimeisetkin valtionhallinnon toimipisteet. Oma kotikaupunkini Kauhava, vajaat 15 000 asukasta, on tyypillinen esimerkki. Kerrataanpa, mitä kaikkea Orpon hallitus on tällä kaudella Kauhavalta poistanut: Metsäkeskuksen toimipiste on lakkautettu, käräjäoikeuden istuntopaikka, oikeusapu ja velkaneuvonta, nyt sitten Traficom ja mahdollisuus suorittaa ajokortti. Nyt olette aloittaneet myöskin poliisilaitosten keskittämisen. Alajärvi Etelä-Pohjanmaalla on toinen esimerkki seutukaupungista, josta samantyyppisiä palveluita on poistettu, myös Maanmittauslaitoksen toimipiste. Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olette myös puhunut voimakkaasti etätyötä vastaan, ettekä halua, että valtion virkamiehet ja työntekijät tekevät etätöitä maaseudulta. Kysynkin teiltä, pääministerin sijainen: Miksi hallitus keskittää ja miksi erityisesti perussuomalaiset ministerit ovat keskittäneet toimipisteitä? [Puhemies koputtaa] Laskin: 211 toimipistettä 240:stä [Puhemies koputtaa] perussuomalainen ministeri keskittää.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Essayah, tasan viikko sitten samaan aikaan tässä samassa paikassa te sanoitte, että tällä viikolla eduskunnassa on tämä elintarvikemarkkinalain reiluuttamislakiesitys. Arvoisa ministeri, te annoitte väärää tietoa eduskunnalle. Te annoitte väärää tietoa eduskunnalle, te puhuitte muunneltua totuutta, kun te väititte, että se on tällä viikolla eduskunnassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Herra puhemies! Me tiedämme keskustassa, miten tärkeästä lakiesityksestä on kysymys. Me olemme tämän lainsäädännön Suomeen tuoneet. Sitä kiristi Jari Leppä, sitä kiristin minä ministerinä, ja me tuemme erittäin lämpimästi Sari Essayahin työtä. Hallituksessa tämä laki saadaan aikaiseksi. Mutta, puhemies, minä hämmästelen sitä, että jos teillä on yksimielisyys hallituksessa lain sisällöstä, niin miten sitä ei voi antaa. Mikä tämä aikatauluselitys oikein on? Nyt herää se kysymys, yritetäänkö hallituksessa vesittää tämä lakiesitys. Onko jollakin puolueella, esimerkiksi kauppaa tukevalla kokoomuksella, tarve vesittää tämä lakiesitys jotenkin? Kysyn nyt, ministeri Essayah: Koska tämä elintarvikemarkkinalaki tulee tänne? Onko tässä käynnissä kaupankäynti? [Puhemies koputtaa] Yrittääkö kokoomus vaatia KD:tä vaikkapa kaljan wolttauksen taakse, [Puhemies koputtaa] että elintarvikemarkkinalaki saataisiin taloon?

Arvoisa herra puhemies! Iranin sota ja koko tämä myrskyävä maailmantilanne korostavat sitä, että meidän kriisinkestävyyden pohja on oma elintarviketuotanto ja se, että meillä on kaikille suomalaisille tarjolla suomalaista ruokaa. Sen edellytyksenä on se, että viljelijät pärjäävät ja maatalous on kannattavaa. Tämä kriisi tulee johtamaan tuotantopanosten kallistumiseen, lannoitteitten ja polttoaineitten kallistumiseen ja osaltaan vaikeuttaa meidän maatalouden erittäin vaikeaa tilannetta. Herra puhemies! Suomessa päivittäistavarakauppa, ruokakauppa, on maailman kannattavinta. Jari Leppä, keskustalainen ministeri, sääti direktiivin pohjalta Suomen elintarvikemarkkinalain. Minun ministeriaikanani kiristettiin elintarvikemarkkinalakia, ja tiedän nyt, että te, arvoisa ministeri Sari Essayah, olette tehnyt paljon töitä sen eteen, että entisestään reiluutettaisiin Suomen ruokamarkkinaa ja loppuisi tämä niin sanottujen private labeleitten väärinkäyttö ja se, että kauppa pystyy sortamaan viljelijää. Nyt olemme lukeneet mediasta, että asia on jumissa hallituksessa. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Essayah: Milloin elintarvikemarkkinalaki annetaan eduskunnalle? [Puhemies koputtaa] Ettehän anna periksi kokoomukselle, joka puolustaa aina kaupan suuretuja [Puhemies koputtaa] tunnetusti? [Mika Lintilä: Näinkö on? — Kokoomuksen ryhmästä: Höpsis!]

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa hyvinvointialueista ja sotesta on liikuttu siinä aikaikkunassa, että edellinen hallitus, nykyinen hallitus, tuleva hallitus. Tämähän on mielenkiintoista keskustelua ollut kaiken kaikkiaan. Arvoisa pääministeri! Tämä teidän ilmoituksenne oli ihan positiivinen yllätys. Myönsitte siellä niitä tosiasioita, mitä jokainen politiikkaa ja soteasioita seurannut tietää. Yli 20 vuotta kaikki suomalaiset puolueet yrittivät uudistaa sotejärjestelmää. Nyt ollaan päästy tälle pysäkille, ja työ jatkuu. Huomautan myös siitä, että esimerkiksi perussuomalaiset viime vaalikaudella hyväksyivät sen aluemäärän, millä ollaan tähän työhön lähdetty liikkeelle. Isoimmat ongelmat varmasti soten kokonaisuuteen, sekä vanhuksiin että lastensuojeluun, liittyvät rahoituslain ongelmiin. Siellä on mielestäni selkeitä valuvikoja: Väkiluku painaa liikaa. Alueille, missä vähenee väestö, ei jää tervettä, vähän palveluita käyttävää, vaan päinvastoin. Ja nämä diagnoositiedot eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, rahoitus ei tule niiden mukaan oikeudenmukaisesti. Niissä on selvästi virheellisyyksiä. Nyt kun on tämä aikaikkuna auki, niin, puhemies, kysyn pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] Tuleeko nykyinen hallitus antamaan mitään tilannetta korjaavia hallituksen esityksiä, vai jääkö kaikki tulevalle hallitukselle? [Puhemies koputtaa] Mitä isoja muutoksia vielä aiotte tehdä?

Arvoisa herra puhemies! Toivotan ministeri Rydmanille onnea ja voimia vaativaan tehtäväänne. Täällä jo aikaisemmin viitattiin hyvinvointialueiden tilanteeseen. Hyvinvointialueiden poliitikkojen ja viranhaltijoitten tilanne on mielestäni aivan kohtuuton. Teidän edeltäjänne ministerinä keskittyi kolme vuotta syyttämään ja arvostelemaan hyvinvointialueita, mutta nyt toivoisin, että todella annettaisiin välineitä siihen. Keskusta on valmis tässä yhteistyöhön. Vihdoin ja viimein ilmeisesti saamme parlamentaarisen työryhmän — pääministeri on sellaista lupaillut — ja siellä toivottavasti myös te, ministeri Rydman, esitätte sitten ajatuksia hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden helpottamiseksi. Herra puhemies! Viittasitte, ministeri, siihen, että meillä nousevat kustannukset hyvinvointialueilla. Syynähän tähän on väestön ikääntyminen, ja sehän on pääosin positiivinen asia. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi ja vanhemmaksi. Meillä on edelleen sotiemme veteraaneja siellä ikäihmisten keskuudessa, ja jälleenrakennussukupolvi tulee nyt sitten hoivan piiriin. Todella moni tästä joukosta pelkää ikääntymistään, ja siellä on vahvoja arvottomuuden kokemuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä te sanotte näille ihmisille, jotka miettivät, saavatko he hoivaa [Puhemies koputtaa] viiden tai kymmenen vuoden päästä?

Arvoisa herra puhemies! Siitä varmasti olemme kaikki samaa mieltä, että Suomi on erittäin vaikeassa tilanteessa. Meidän työttömyystilanteemme on tällä hetkellä Euroopan pahimpia. Ihmettelinkin sitä, kun pääministeri Orpo sanoi mediassa, että kaikki isot päätökset on käytännössä tälle vaalikaudelle tehty. Tässä olisi puolitoista vuotta vielä aikaa tehdä oikeita toimenpiteitä siihen, että Suomi lähtisi kunnolla liikkeelle, suomalaiset saisivat työtä, toivoa, yrityksillä olisi näköaloja investoida Suomeen. Täytyy sanoa, puhemies, että meidän keskustan näkökulma on hieman erilainen kuin täällä vasemmalla demareilla tai oikealla kokoomuksessa. Me emme kilpalaula leikkausten perään, terävimpien Purran saksien perään, vaan me odotamme nimenomaan kasvutoimia. Siksi kysyisinkin nyt pääministeriltä ja muilta vastuullisilta ministereiltä: Mitä kasvutoimia aiotte vielä tehdä tämän puolentoista vuoden aikana, vai onko niin, että jatkatte vain edellisen hallituksen syyttelyä ja puhutte jo seuraavasta hallituksesta? Erityisesti tämä yritysten rahoitus kiinnostaa minua. Olisiko niitä keskustan keinoja otettavissa siinä käyttöön? [Timo Harakka: Tuplataanko kasvu?]

Arvoisa herra puhemies! Kello käy, mutta kokoomuslaisten retkiluistelijoita ei näy. Haluan nyt kysyä pääministeri Orpolta, kun hän vastaa koko hallituksensa politiikasta: Pääministeri Orpo, te lupasitte vaaleissa, että kokoomus tekee tällä vaalikaudella politiikkaa, jolla saadaan satatuhatta uutta työpaikkaa. Nyt te kolmen vuoden jälkeen — kolmen vuoden jälkeen — olette saaneet aikaan satatuhatta uutta työtöntä. Meillä on tällä hetkellä 140 000 pitkäaikaistyötöntä Suomessa, saman verran kuin 1990-luvun laman aikana. Erityisen huolestunut olen nuorista työttömistä. 42 000 alle 25-vuotiasta nuorta on tällä hetkellä Suomessa työttömänä. Ja meillä on akateeminen työttömyys, jollaista ei ole ilmeisesti nähty milloinkaan ennen. 65 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta on Suomessa työttömänä. Kysynkin nyt, pääministeri Orpo: aiotteko te tehdä jotakin tälle asialle? Me kysyimme tätä neljä kuukautta sitten lokakuussa. Ette ole tehneet mitään neljän kuukauden aikana. Työttömyys on noussut Euroopan pahimmaksi. Kaksi vaihtoehtoa: teette jotain vai menette presidentinlinnaan ja jätätte erohakemuksen hallituksestanne, koska tulos tai ulos, [Puhemies koputtaa] ja tulos on nähty.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän edustaja Satosen perustelut tiettyyn rajaan asti ja näin periaatteessa. Itsekin ajattelen, että vähän sellaista tanskalaishenkistä joustavuutta meidän työmarkkinoille ja työlainsäädäntöön tarvitaan. Mutta kyllä tässä lakiesityksessä on se vakava seikka ja vakava ongelma, jonka juuri tässä edustaja Diarra ja edustaja Lylykin äsken toivat esille ja joka meitä keskustalaisia kyllä tässä repii aika rajusti ja raaii meidän rinta-alaa, elikkä juuri tämä kysymys naisten asemasta työ- ja elämässä ja raskaussyrjinnästä. Keskustalla on erittäin pitkä linja siitä, että me ollaan puolustettu sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, palkkatasa-arvoa, tehty töitä sen eteen, että naisvaltaiset alat kuuluisivat työelämässä samalla tavalla kuin miesvaltaiset alat. Ja nyt hallitus ihan virkavastuulla myöntää lakiesityksen perusteluissa — mitä pidän todella, todella hätkähdyttävänä, että virkavastuulla näin todetaan — että tämä todennäköisesti aiheuttaa raskaussyrjintää ja tämä lainsäädäntö on vaikea nuorille naisille. Me olemme, arvoisa rouva puhemies, siinä tilanteessa, että meillä on ennätyksellisen vähäinen syntyvyys Suomessa tällä hetkellä. Meidän ei pitäisi missään nimessä tuoda sellaista lainsäädäntöä, joka entisestään nostaa perheen perustamisen ja lasten vastaanottamisen kynnystä. Ja tietysti kaiken eettisen ja maalaisjärjenkin vastaista on sukupuolten välinen syrjintä työelämässä, ja siksi keskusta ei tule hyväksymään tätä esitystä tällaisenaan. Olisi, puhemies, viisainta tässä kohtaa, että hallitus vetäisi tämän esityksen pois ja mietittäisiin uudelleen, mitenkä mahdollisesti helpotetaan määräaikaisuuksia ilman, että ääneen lausuttua raskaussyrjintää ja nuorten naisten aseman heikentämistä työelämässä syntyy.

Arvoisa herra puhemies! Jos käydään tilannekuvaa lävitse, niin tosiasiahan on se, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys. Meillä on työttömiä tällä hetkellä noin Espoon kaupungin asukkaiden verran, ja uusi, erittäin kipeä ilmiö meillä on esimerkiksi korkeakoulutettujen, niin sanottujen akateemisten henkilöiden työttömyys, joka ilmeisesti on isompi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut valtavasti, kuten täällä aikaisemmin jo kerrottiinkin, ja tietysti nuorten työttömyys on aina ikään kuin tulevaisuuden syömistä ja nakertamista ja on mahdollista, että me menetetään valtavasti hyviä suomalaisia jatkossa. Mielestäni, puhemies, on myös selvää, että hallitus on tehnyt liian vähän — tai olette tehnyt vääriä asioita. Paljon voimakkaammin pitäisi tähän suurtyöttömyyteen tarttua, ja tämän vuoksi keskusta jättää ensi viikolla välikysymyksen tästä asiasta, koska tämä on vakavin ongelma, ehkäpä vakavin ongelma, meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä. Kysyn nyt kokoomuslaiselta työministeriltä, Marttiselta: Olisiko täsmätoimia tarjolla nuorisotyöttömyyteen? Olisiko täsmätoimia tarjolla pitkäaikaistyöttömyyteen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista? [Puhemies koputtaa] Kävisivätkö nämä keskustan keinot teille, työministeri?

Arvoisa herra puhemies! Kun joulu lähestyy — lahjojen antamisen, ilon, rauhan perhejuhla — niin on varmaan syytä sanoa täältä salista, että ei ole hyväksyttävää koskaan toisten ulkonäön pilkkaaminen eikä ylipäänsä kaikenlainen kiusaaminen, kiusanteko, sen tukeminen. Meillä on somekiusaamista ihan riittävästi, kaikenlaista pelleilyä. Haluaisin, arvoisa varapääministeri, hyvä hallitus, huomauttaa kahdesta perustuslain pykälästä. Perustuslain 6 §:ssä todetaan, että jokainen ihminen on yhdenvertainen. Perustuslain 33 §:ssä todetaan meistä kansanedustajista, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Toivon, varapääministeri, että mietitte, käyttäytyykö teidän hallituksenne ja teidän oma puolueenne näiden mukaisesti. Herra puhemies, minusta kiinnostavampaa on kysyä kuitenkin ulkoministeriltä: Kun varapääministeri Purra sanoi, että hänestä tämä kohu ei ole vahingoittanut suhteitamme Aasian maihin, niin, ulkoministeri Valtonen, oletteko te samaa mieltä, että tämä naamanvääntely ja pelleily perussuomalaisten kansanedustajien osalta ei ole vahingoittanut meidän suhteitamme Aasian maihin? [Puhemies koputtaa] Mikä on, Valtonen, kantanne?

Rouva puhemies! Tämähän oli sopiva yllätys, että pääsin tänne korokkeelle heti edustaja Päivärinnan puheenvuoron jälkeen. Olihan siinä ihan jokunen positiivinenkin ajatus, ainakin yritelmä, mutta minusta kokoomuksen Päivärinta kiteytti tämän koko vaalikauden päätarinan: edellinen hallitus. Siis kohta kolme vuotta, puhemies, on toiminut tämä valtioneuvosto, [Susanne Päivärinnan välihuuto] ja silti edellinen hallitus on kaiken tehnyt, ainakin kaiken negatiivisen, edellinen hallitus. Nykyinen hallitus ei mistään negatiivisesta ole vastuussa. Aina on muiden vika, Trumpin ja tullien vika, Venäjän hyökkäyssodan vika, maailmanlaajuisten ongelmien vika, edellisen hallituksen vika, joulupukin vika varmasti, erityisesti Suomen keskustan vika ovat kaikki asiat. Tätä me olemme nyt kolme vuotta kuunnelleet, ja kyllä me ymmärretään oppositiossa ja erityisesti keskustassa ymmärretään sen, että eivät nämä asiat ole yksinkertaisia ja helppoja, mutta kyllä toisi pikkusen uskottavuutta tähän hallituksen toimintaan, kun te myöntäisitte, että teidän päätöksenne, kohta yhden vaalikauden mittaiset päätökset, ovat myös aikaansaaneet jotakin tässä maassa, sillä, rouva puhemies, kyllähän Suomen taloudellinen tilanne on todella, todella heikko. Mehän olemme EU:n pahnanpohjimmaisissa, olemme siellä alemmassa jatkosarjassa, jumbosijaa hätyyttelemme. Monenlaisia päätöksiä on tehty, mutta se on selvää, että eivät niiden vaikutukset ainakaan myönteisiä ole. Meillä on ulosotossa ilmeisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan modernin historian aikana, 600 000 ihmistä ilmeisesti suurin piirtein. Meillä on konkursseja enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, firmoja menee koko ajan konkurssiin, ja kaikista riipivin ja kaikista ikävin ja surullisin asia on se, että me ollaan työttömyydessä EU:n kakkosia ja erityisesti nuorten työttömyys ja pitkäaikainen työttömyys on lisääntynyt. Me tiedetään, miten vaikeita ihmiskohtaloita nämä ovat. Puhemies! On pakko todeta se, että tämä nykyinen hallitushan on velan ottamisen ennätyshallitus. Kaikista edellisistä hallituksista ja kaikista historian hämärässä olevista mikään ei ole näin paljon velkaa ottanut. Nämä ovat tosiasioita, hyvät hallituspuolueitten edustajat. Ei näitä kannata mennä pakoon selitysten taakse. Se auttaisi tätä keskustelua. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt oman yhteiskuntapoliittisen vaihtoehtonsa. Parempi vaihtoehto on tuo vihreä kirja, jota löytyy minunkin istumapaikaltani, ja vaikkapa omistuskirjoituksella tai allekirjoituksellakin jaan sitä teille, jos kerran haluatte siihen tutustua. Me panostaisimme kasvuun, kasvun tuplaamiseen, uusien yritysten lisääntymiseen, työpaikkojen lisääntymiseen, panostaisimme koulutukseen, keksintöihin, innovaatiotoimintaan, panostaisimme siihen, että perheillä olisi luottamusta tulevaan, että lapset olisivat vähän tervetulleempia Suomeen kuin tällä hetkellä ovat. Meidän mielestämme, arvoisa puhemies, vakavin yksittäinen talouspolitiikan virhearviointi on ollut se, että hallitus on unohtanut keskituloiset, tavalliset suomalaiset. Veronkevennykset on kohdennettu erityisesti 10 000 euroa tai enemmän kuussa tienaaville, hyvin harvalukuiselle, erittäin hyvin pärjäävälle eliitille tässä maassa. Itse asiassa myös yrityspolitiikan osalta lähes kaikki Orpon hallituksen toimenpiteet kohdentuvat sinne kaikista suurimpiin yrityksiin, pörssiin listattuihin yhtiöihin, ei niihin pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin, joita suomalaiset yritykset pääosin ovat. Puhemies! Jos tuo keskustan vihreä kirja menisi läpi tällä viikolla äänestyksissä, tuo parempi vaihtoehto, se tarkoittaisi 2 500—6 000 euroa kuussa tienaaville suomalaisille merkittävää veronkevennystä. Haluan, puhemies, tuoda esille, että keskituloisten verotus ei kevene hallituksen veropolitiikalla. Päinvastoin, se saattaa kiristyä, sillä hallitus poistaa työhuonevähennyksen, hallitus poistaa työmatkapyöräilyn vähennyksen ja hallitus poistaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennyskelpoisuuden. Me olemme myös saaneet ihan uutta tutkimustietoa muun muassa Akava Worksin tutkimuksesta ja myös Ilta-Sanomien selvityksestä, että suurin osa keskituloisista ihmisistä säästää tällä hetkellä pahan päivän varalle ja tämä hidastaa meidän kotimaista kulutustamme. Puhemies! On muistettava se, että valtion budjetista kolmasosa menee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Siltä osin keskustan oppositiojohtaja Antti Kaikkonen viikonloppuna julkisti soten korjaussarjan, ja se kyllä kannattaisi, arvoisa hallitus, myöskin ottaa voimakkaasti käyttöön. Siellä olisi omalääkärimallia, parempaa rahoitusjärjestelmää, diagnoositietojen parempaa hyödyntämistä, ja kyllä tämä velkojen osittainen anteeksianto, alijäämien osittainen anteeksianto hyvinvointialueille olisi järkevä ratkaisu. Rouva puhemies! Näillä perusteilla kannatan keskustan vastalauseen 2 mukaisia muutosesityksiä tuohon valtion budjettiesitykseen. Lisäksi kannatan edustaja Kontun kaikkia muitakin esityksiä. Erityisesti kannatan edustaja Kontun tekemää vastalauseen 2 mukaista epäluottamuslause-ehdotusta, sillä tämä hallitus saa mennä, ja kannatan Kontun ehdotusta, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! On puhuttu Suomen talouden tuntemattomasta jarrusta, ja nyt se alkaa tulla tutuksi. Keskituloiset, keskiluokkaiset suomalaiset ovat tällä hetkellä todella suurissa vaikeuksissa, ja nekin, keillä menee hyvin, eivät uskalla investoida omaan elämäänsä ja uskalla kuluttaa. Tästä on saatu runsaasti tietoa nyt viime aikoina. Akava Worksin selvityksen mukaan viime vuosina on ostovoima vähentynyt — 5 900 euroa vähemmän vuodessa on keskiluokkaisilla, keskituloisilla, tavallisilla ihmisillä — ja se rupeaa näkymään näissä kaikissa talouden ongelmissa. Myös tämä Ilta-Sanomien kysely oli hyvin puhutteleva. Tällä hetkellä säästetään patjan väliin pahan päivän varalle hyvin voimakkaasti. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen veropolitiikka tulevalle vuodelle ei kevennä keskituloisten verotusta vaan jopa kiristää sitä. Otan esimerkin: 39-vuotias, oman ikäiseni, insinööri, joka työmatkapyöräilee, käyttää työhuonetta kotonaan, kuuluu Insinööriliittoon. Teidän verovähennysten poistamisenne takia hänellä voi verotus jopa kiristyä, ei ainakaan kevene. Te kohdistatte veronkevennykset kaikista [Puhemies koputtaa] suurituloisimmille, ja kysynkin nyt: olisiko teillä kykyä reivata veropolitiikkaa [Puhemies koputtaa] keskituloisten puolelle, kuten keskusta ehdottaa?

Arvoisa puhemies! Täällä väitetään pääministerin ja muiden ministerien suulla, että ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Täältä keskustan paremmasta vaihtoehdosta löytyy kymmeniä vaihtoehtoja talouspolitiikkaan, työllisyyspolitiikkaan. Kun nämä talouden uutiset ovat näin vakavia ja synkkiä, niin minä toivoisin, arvoisa pääministeri, että te ottaisitte nyt vakavasti nämä keskustan ehdotukset ettekä suhtautuisi niihin niin ylimielisesti ja vähän niin kuin olkapäitä heilutellen, koska, arvoisa puhemies, joudun ensimmäisenä kysymään pääministeriltä: Kun tilanne on tämä, että meillä on Euroopan toiseksi pahin työttömyys, me ollaan EU:n tarkkailuluokalla, meidän yksityinen kulutus laskee, niin eivätkö nyt olisi vinkit tarpeen? Eikö nyt olisi vähän tarvetta muuttaa politiikan suuntaa? Puhemies! Teen nyt ihan käytännön ehdotuksen, kun ympäristöministeri minua tähän innoitti. Ympäristöministeri puhui rahoituksesta. Meillä on rahoitusongelma. Meidän vaihtoehdossamme esitetään, että eläkeyhtiöitten rahaa, Finnveran ja muitten julkisyhteisöjen rahaa käytettäisiin pk-yritysten ja maatilojen investointien takaamiseen, saataisiin rahoitusta liikkeelle, kun itse kuulin viimeksi tällä viikolla maanantaina junassa, [Puhemies: Ja kysymys!] että enää pankeista eivät saa lainaa yrittäjät. Kelpaisiko edes tämä keskustan idea? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se juna meni jo!]

Herra puhemies! Vaikka kyse on vakavasta asiasta, aloitan vähän tämmöisellä pienellä mustalla huumorilla. Semmoinenkin vanhan kansan filosofinen sanonta on, että mikään ei ole elämässä varmaa paitsi kuolema ja verot. Tämä teema on nyt tässä tällä hetkellä esillä. En tiedä, pitävätkö ihmiset mistään veroista, mutta perintöverohan on sellainen erityisen ei-pidetty vero monien suomalaisten keskuudessa. Siinä on sellainen kokemus, että koetaan, että omaisuudesta on maksettu monet, monet verot aiemmin, arvonlisäverot ja luovutusvoittoverot ja palkkaverot ynnä muuta, ja sitten siitä tulee vero vielä siinä kohtaa, kun siirrytään ajasta iäisyyteen, ja siksi perintöveroa moni kritisoi. Varmasti jos eläisimme sellaisessa hattaramaailmassa ja helpossa maailmassa, voisi ajatella, että koko perintöverosta luovuttaisiin, mutta realiteetti on kuitenkin se, että erittäin vaikeassa taloustilanteessa olevan valtion — taitaa olla miljardin luokkaa vai jo enemmän, mitä perintövero tuottaa fiskaalisesti meidän valtion kassaan — täytyy vastuullisesti tätä asiaa miettiä. Puhemies! Ihan oikeaan suuntaan hallitus vie perintö- ja lahjaverotusta tällä esityksellä, mutta kuten täällä asiantuntevat kollegat Lohi ja Hoskonen ovat jo aiemmin tuoneet esille, me keskustassa uudistaisimme lisää perintö- ja lahjaverotusta sillä tavalla, että saisi aina automaattisesti kymmenen vuoden korottoman maksuajan ajan perintöveron suorittamiselle, ja sitten voisi esim. yhden kymmenesosan osissa maksaa vuosittain tätä perintöveroa, ja valtion viitekorko olisi siinä viitekorkona, ei muita viivästyskorkoja. Jos me katsotaan elinkeinoelämää ja yrityselämää, niin sellaisissa tilanteissa, joissa on vähän laajemman suvun hallussa ja laajemman perhepiirin hallussa jotakin yritystoimintaa, ei pysty käyttämään samalla tavalla noita sukupolvenvaihdoshuojennuksia, mitä nyt verolainsäädännössä on. Mutta keskusteltuani veroasiantuntijoiden kanssa olen ymmärtänyt, että tällä muutoksella, kymmenen vuoden maksuajalla, käytännössä ratkaistaisiin viimeisetkin sukupolvenvaihdoksiin liittyvät perintöveron ongelmat. Ei tulisi mitään pakkomyyntejä, ei olisi vääriä kannusteita luopua siitä ylisukupolvisesta yritystoiminnasta. Lisäksi, herra puhemies, tuon esille myös tämän edustaja Lohen esille nostaman seikan, että myös lahjaverotus on tärkeä sukupolvenvaihdosten kannalta, ja myös siihen tulisi ulottaa samat huojennukset, mitä nyt perintöverotukseen ollaan tuomassa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on mies- ja naismuistiin yksi parhaimpia keskusteluja, mitä täällä salissa on käyty. Loistavia ideoita, vähän laatikon ulkopuolisiakin, on tullut jokaisesta ryhmästä. Täytyy sanoa, että montakin komppaan. Ehkä sellainen asia, mitä täällä nyt ei hirveästi ole vielä mainittu, on se, että kyllähän tähän niin sanottuun pääomaköyhyyteen ja pääomien määrään Suomessa varmasti liittyy myös tämä perintö- ja lahjavero. Se on herkkä aihe ja herättää monia intohimoja moneen suuntaan, mutta kyllä me keskustassa oltaisiin valmiita tarkastelemaan, mitä siinä voitaisiin vielä tehdä, niin että meillä olisi pääomia, joita sitten voisi valjastaa myös sinne rahoitukseen. Nyt on hyvä, että perintöverolle tulee maksuaikaa, mutta myös lahjaverolle pitäisi meidän mielestä tulla maksuaikaa, koska sillä on merkitystä sukupolvenvaihdoksissa. Allekirjoitan edustaja Skinnarin havaintoja Finnveran vientiluototuksesta. Olen kuullut ihan samaa asiaa. Mainitsen edustaja Satosen esiin ottaman asuntojen rakentamisen ja ostamisen, myymisen. Siis meillähän on pientalojen tuotanto aivan romahtanut Suomessa tällä hetkellä, ja omakotitalo on edelleen monen suomalaisen unelma. Siksi me keskustassa mietittäisiin, miten rakennettaisiin pankkien kanssa uusi tapa saada vakuuksia oman asunnon ostamiseen ja ennen kaikkea pientalojen rakentamiseen. Tarttukaa hallituspuolueitten väki nyt tähän.

Arvoisa herra puhemies! Toimin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ja täytyy sanoa, että tänä vuonna me ollaan käytetty ryhmäkokouksissa yhteensä tuntikausia tästä asiasta puhumiseen. Meidän edustajat saavat niin valtavasti palautetta siitä, kun on todella vaikeutunut rahoituksen saanti. Itsekin yhdyn ja koko meidän ryhmä yhtyy siihen kiitokseen edustaja Eestilälle ja puhemiesneuvostolle, että tätä keskustelua käydään, ja toivottavasti tämä nyt johtaa myös toimenpiteisiin. Tämähän on hyvin vaikea maasto, koska kun juttelee pankkien edustajien kanssa, niin he sanovat, että kyllä kaikille hyville, asiallisille hankkeille rahoitusta tulee järkevästi, ja emmehän me tietenkään voi määrätä vapaassa maassa pankkeja markkinataloudessa antamaan jollekin taholle lainaa, vaan meidän täytyy miettiä niitä instrumentteja, joita julkisella vallalla on. Keskustan paremmassa vaihtoehdossa, meidän vaihtoehtoasiakirjassamme, me ollaan hahmoteltu joitain keinoja: eläkevarallisuuden valjastamista, Finnveran tappiovarausten parantamista, osakesäästötilin muuttamista laajemmaksi sijoitussäästötiliksi, ja myöskin sitä, että pankkien toimintaympäristöä tarkasteltaisiin niin, että onko meillä Suomi-lisää, jotakin kansallista ylimääräistä, joka vaikeuttaa tätä rahoituksen antamista. [Puhemies koputtaa] Mutta kyllä, puhemies, tämä vakuuksien järjestäminen ja Finnveran uudistaminen olisi ajankohtaista meidän mielestämme.

Arvoisa rouva puhemies! Aina kun käydään tätä poliittista vääntöä hallituksen ja opposition välillä, niin siinä joutuu tasapainoilemaan varsinkin oppositiopoliitikkona sen kanssa, kuinka paljon esittää kritiikkiä harjoitettuun politiikkaan ja sitten kuinka paljon tuo niitä omia ideoita, ja molemmat lienevät välttämättömiä politiikassa. Tämä on todella hieno instituutio, tämä vaihtoehtobudjetti-instituutio, niin kuin täällä edustaja Väyrynen sanoi minusta tosi hienosti. Tämä on hyvä, koska tämä antaa oppositiolle mahdollisuuden aidosti haastaa hallitusta talouspolitiikan perusteista. Ja onhan tämä meille oppositiollekin aika velvoittavaa: jos ei näitä vakavalla mielellä ja huolella tehdä, niin kyllähän meidät sitten nokitaan täällä ihan välittömästi täysin. Sehän olisi ministereille helppo sanoa, että no, eivät ne tehneet edes minkäänlaista vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Päätän nyt valita keskustan vihreän, paremman vaihtoehdon esittelyn enemmän, mutta totean sen, minkä täällä on todennut muun muassa meidän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kalli äsken ja moni muukin keskustalainen, että kyllähän hallituksen perusongelma on se, että kun valitaan, kenelle annetaan porkkanaa, varsinkin veronkevennyksiä, niin valitaan aina ne kaikista suurikenkäisimmät, valitaan suurikenkäisimmät palkansaajat, valitaan kaikista isokenkäisimmät yritykset. Tämä näkyy veropolitiikassa yrityksissä: huomioidaan yhteisöveron mekaanisella kevennyksellä ennen kaikkea näitä kaikista suurimpia pörssin ykkösyhtiöitä, isoja firmoja, ja sitten palkkaverotuksen kevennyksissä huomioidaan näitä 10 000 euroa kuussa tienaavia. Keskustan valinnat olisivat sellaisia, että me kohdistaisimme pk-yrityksiin veronkevennyksiä. Yrittäjävähennystä, joka henkilöyhtiöitten kautta yrittäville on tärkeä — Sipilän hallitus muuten sen aikanaan toteutti — parantaisimme ja tekisimme siinä houkuttelua. Ja tämän yhteisöveron alennuksen tekisimme sillä Viron mallilla sillä tavalla, että jos jättää yhtiön taseeseen varoja, niin sitä sitten verotetaan kevyemmin, ja sitten jos nostetaan osinkoja, niin tulee kovempi yhteisövero. Sellainen asia, mistä täällä vähän vähemmän on puhuttu — edustaja Oinas-Panuma sen mainitsi, mutta toistan — on, että kyllä tähän temutukseen pitäisi nyt laittaa tämä krääsävero. Meidän on mahdollista EU-lainsäädännön mukaan asettaa käsittelymaksu näille kaikille pikkupaketeille, joita tilataan näistä Euroopan ulkopuolisista verkkokaupoista. Ranska on käsittääkseni tällaisen jo tehnyt, ja keskusta on laskenut, että me voisimme 150 miljoonaa saada tällaisella käsittelymaksulla, ja sehän parantaisi myös meidän kauppojemme ja elinkeinonharjoittajiemme ja teollisuutemme kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Me keventäisimme keskituloisten, noin 2 500—6 000 euroa kuussa tienaavien suomalaisten verotusta. Meidän verotaulukossamme saisi tällainen keskituloinen 500—1 000 euroa enemmän vuodessa käteen. Mihinkä tämä perustuu? Tätähän on vähän niin kuin lällätettykin ehkä tänään, että mihinkä tuo keskustan malli nyt perustuu. Se perustuu esimerkiksi siihen, että me emme poista useimpien suomalaisten palkansaajien käyttämiä vähennyksiä. Elikkä nythän hallitus on poistamassa työhuonevähennyksen, jota erittäin laajasti on käytetty eri ammateissa. Sitten työsuhdepyörävähennyksen poistaminen on monella tapaa hyvin negatiivinen asia, koska tällä on saatu ihmisiä arkiliikkumaan enemmän. Se on ollut myös kansanterveydellinen hyvinvointiteko, ja sen me säilyttäisimme, työsuhdepyörävähennyksen, ja kyllä me säilyttäisimme ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden monestakin syystä. Ensinnäkin tämäkin kiristää monen keskituloisen verotusta, mutta kyllä meidän mielestämme ammattiliitot ovat hyviä ja tärkeitä ja ei meillä ole mitään syytä vähentää tällaisia kunniallisia, hyviä järjestöjä, niihin kuulumista Suomessa. Mutta, arvoisa puhemies, hyvin iso asia meidän kasvuajattelussa on se, että me saisimme yritysten rahoitusta parannettua ja me saisimme rakentamista liikkeelle. Rakennusalan ja asuntokaupan hyytyminen on yksi merkittävimpiä syitä siihen, että me olemme näin syvään lamaan ajautuneet. Kohdistaisimmekin 570 miljoonan euron paketin rakentamisen vauhdittamiseen eri tavalla, korjausavustuksia taloyhtiöille, infrarakentamista tasapuolisesti pitkin Suomea. Lisäksi tämä on todella iso kysymys, että yritykset eivät tahdo saada riittävästi rahoitusta, ja siksi me hankkisimme enemmän vakuuksia julkisen sektorin eri toimijoitten, Finnveran, työeläkeyhtiöitten, mahdollisten muiden julkisyhteisöjen kanssa, uusia vakuusjärjestelyjä pk-yritysten kasvuun. Lisäksi parantaisimme kansankapitalismia niin, että osakesäästötilistä tulisi sijoitussäästötili.

Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin näitä hyviä sote-puheenvuoroja, mitä tuli sekä sosiaalidemokraateilta että kokoomukselta. Varmasti meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että saataisiin ihmisille yhdenvertaisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan hoitoa, mutta kyllä keskustalla on meidän vaihtoehdossamme sivulla 20 — tätä vaihtoehtobudjettia saa minulta tai kollegoilta hyvin — useita toiminnallisia keinoja, muutakin kuin ikään kuin rahan lisääminen hyvinvointialueille, muun muassa se, että Kela-kyydit siirrettäisiin Kelalta hyvinvointialueille, jolloin ei ruveta osaoptimoimaan, ei lopeteta toimipisteitä ja ihmiset, hyvinkin sairaat ja iäkkäät, eivät liiku ristiin rastiin pitkin maakuntia. Lastensuojelun Imatran malli: Tiedetään, että muuttamalla lastensuojelun toimintatapoja voidaan säästää erittäin paljon. Teknologiaan suhtaudutaan myönteisesti. Omalääkärimallia ajetaan, niin kuin tietysti täällä moni muukin salissa. Puhemies! Hämmästelen jälleen kerran sitä, että hallitus ei ole valmis velkajarrun kaltaiseen parlamentaariseen toimintaan yhdessä opposition kanssa hyvinvointialueilla. Koko oppositio on tarjonnut tätä. Sitten, puhemies, sanon sen, että sosiaalidemokraateilla on hyviä ehdotuksia, mutta sitä karsastan ja hämmästelen, että haluatte leikata perheiltä ja haluatte leikata maataloudelta. Aika pöyristyttävää. Keskusta ei sitä hyväksy, ei kotihoidon tuen leikkausta eikä maatalouden leikkauksia, mitä teidän vaihtoehdossa on.

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tarkasti työministeri Marttisen puheenvuoroa, ja kyllä vähän ihmetytti. Tuli Väinö Linnan klassikot mieleen: Tuntemattomassa sotilaassa kun vetistä velliä lusikoitiin, niin silloin tuli tietoon, että herrat ovat laskeneet, että ei voi olla nälkä. Siltä se vähän kuulosti, arvoisa ministeri Marttinen, että työttömyystilanne ei voi olla paha. Teillä oli siihen hyvät teoreettiset arviot, mutta ne eivät näitä lähes 300 000:ta suomalaista työtöntä paljoakaan lämmitä. Olemme Euroopan kakkosia, valitettavasti, työttömyydessä. Todella karmea tilanne. Toivoisin kyllä jotakin aktiivista työllistämistä ja aktiivisia keinoja, nopeita keinoja tämän työllisyystilanteen helpottamiseen. Uskon, että olemme, Marttinen ja hallitus ja keskusta, siitä samaa mieltä, että pk-yrittäjyyden ruokkiminen on se keino, millä me kestävimmin taitamme tätä kauheaa työttömyyskriisiä, mikä Suomessa tällä hetkellä on. Mutta me saamme koko ajan palautetta keskustaan siitä, että pk-yritykset eivät saa rahoitusta, pankit ovat vetäytyneet rahoituksesta pienten yritysten kohdalla, ja siksi esitimme tällaista uutta vakuusrakennetta, uusia takauksia, julkisen vallan apua yrityksille kasvuun, ja myös asunnon ostoon uusia vakuusjärjestelmiä, vähän niin kuin uutta aravalainaa. Olisi mukava kuulla, sopisiko se hallitukselle, voisiko se olla nopea toimi luoda sitä kasvua.