Hanna Kosonen

Arvoisa puhemies! Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja myös harrastajia kohdellaan hyvin eri tavoin työttömyyspalveluissa. Esimerkiksi kymmenen vuotta työttömänä ollut harrastaa rumpujen soittoa bändissä, mutta työttömyysturvaviranomaiset näkivät hänet todellisuudessa musiikkialan yrittäjänä. Tästä uhkasi takaisinperintä 70 000—110 000 euron osalta. Tämä ei toteutunut, mutta hänet silti nähtiin sivutoimisena yrittäjänä, vaikka hän oli siis rummunsoiton harrastaja. Sitten toinen, sarjakuvapiirtäjä ja työtön työnhakija: Facebookissa hän on myynyt kerran puolessa vuodessa yksittäiskappaleita kirjoistaan omasta kokoelmastaan, ja hänet nähtiin ammattimaisena kirjanmyyjänä. Kuinka nämä käytännöt saataisiin samanlaisiksi koko Suomessa? Kuitenkin on tiedossa se, kuten täällä sanotaan, että kannusteiden pitää olla kunnossa ja ammattitaidon ylläpitämisen pitäisi olla sallittua, [Puhemies koputtaa] myös taidealojen harrastamisen. [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!]

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Suhoselle tästä tärkeästä keskustelualoitteesta. Lastensuojelun kokonaisuudistus on käynnissä, ja on kuulunut huolia siitä, että siinä panostukset tulisivat siirtymään nimenomaan ennaltaehkäisystä ja kevyen tason huollosta sinne raskaampaan laitoshoitoon. On varmaan oikein kysyä, onko tämä suunta oikea. Raskaammasta laitoshoidosta on kerrottu, että siinä rajoitetaan yhteyttä läheisiin, rajoitetaan oikeutta liikkua, myös fyysiseen koskemattomuuteen tulee rajoituksia ja sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet voivat jäädä toteutumatta näillä lapsilla. Jopa alle 12-vuotiaita saatetaan ottaa tällaisiin laitoksiin ja sitten pitää heitä 18-vuotiaiksi asti. Missään kansainvälisissä tutkimuksissa näistä suljetuista laitoksista ei ole hyvää näyttöä vaan pikemminkin kielteisiä vaikutuksia. Onko tämä oikeasti se suunta, [Puhemies koputtaa] johon meidän tulisi mennä?

Arvoisa puhemies! On kiva kuulla, että täällä on näin paljon tälle meidän lakialoitteelle kannatusta. Olisin vielä tähän keskusteluun, jota ei ehkä tullut esille, nostanut täysi-ikäisyyden, josta olen kuullut joitakin nurinoita tai kysymyksiä, että voiko se olla voimassa myös täysi-ikäisillä, joita nyt sitten lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa myös on mukana. Mutta itse en kyllä näe hirmu suurta oikeudellista ongelmaa, onko täysi-ikäinen vai nuorempi, kun onhan meillä nyt muitakin lakeja ja sääntöjä ihmisten toiminnalle. Ihan täysi-ikäisillä myös, nuorilla, lapsilla, kaikilla on samat säännöt olemassa. Tässä ei pitäisi olla iällä väliä, vaan tietysti sillä, millä tavalla siellä oppilaitoksissa sitten tullaan toimimaan.

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on todella tarpeen. Se olisi ehkä voitu tehdä jo aikaisemminkin. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia nyt perusasteen kännykkäkiellon osalta oppituntien aikana. Toki välitunneillakin voisi tämä sama kännykkäkielto olla ihan siellä laissa, niin jokaisen koulun ei tarvitsisi sitten erikseen sitä kieltä omilla järjestyssäännöillä. Tämä toisen asteen kännykkäkielto oppitunneilla on jo joissakin kouluissa, oppilaitoksissa toiminnassa, mutta me haluamme tällä lakiin kirjoitettavalla kännykkäkiellolla saada yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, kaikissa oppilaitoksissa opiskeleville nuorille häiriöttömään opiskeluun tunneilla. Tässä edustaja Siponen tosi hyvin luetteli niitä hyviä piirteitä, mitä kännykättömyys voi tuoda. Se, että siellä tunneilla on vähemmän häiriöitä, vähentää stressiä ja parantaa oppimistuloksia. Englannissa on tehty nimenomaan lukioasteella tutkimusta kännykkäkiellosta, kuinka siellä on toiminut, ja tuloksena on ollut, että se on parantanut erityisesti heikompien oppilaiden tuloksia. Tämä tulee tuomaan myös vähemmän kurinpidollisia tilanteita, kun säännöt ovat selkeät, että sitä kännykkää ei käytetä kuin oppimistilanteissa rehtorin tai opettajan luvalla, ja siten opettajille jää aikaa enemmän opetukseen ja näille opiskelijoille enemmän aikaa oppimiseen. Toivotaan tälle hyvää menestystä siellä meidän sivistysvaliokunnassa ihan senkin takia, että meidän kaikkien ruutuaika on aikamoinen myös täällä eduskunnassa, ja varmasti vähemmälläkin jokainen pärjäisi.

Arvoisa puhemies! Tällä liikuntalain muutoksella tullaan alueelliset liikuntaneuvostot lakkauttamaan, ja varmaan tässä uudessa rakenteessa pitää sitten miettiä niitä tapoja, millä tavalla tämä alueellinen ääni kuuluu. Luin esityksen perusteluja, ja nämä säästöt ovat toki vähäiset, 25 000 euroa, mutta sitten tämä tehtävä kuitenkin siirtyy sinne Lupa- ja valvontavirastoon, koska siellä annetaan lausuntoja, ja sitten myös maakuntaliitot tulevat näistä lausumaan, jos oikein ymmärsin. Tavallaan tämä tehtävä on olemassa, mutta siitä puuttuu jatkossa, ainakin vielä, rakenne, ja tietysti tällaista alueellista rakennetta kyllä toivon. Kysynkin siitä ministeriltä: onko teillä joitain ennakkoajatuksia, millä tavalla tämä tullaan hoitamaan? Kuitenkin sitä alueellista näkemystä todella tarvitaan, liikuntapaikkarakentamisessakin ja myös muissa liikuntaan liittyvissä päätöksissä. Sitä ei valitettavasti pelkästään valtion liikuntaneuvosto pysty antamaan. Olen itse ollut valtion liikuntaneuvoston jäsen, ja siinä jäsenistössähän ei niinkään sitä alueellista kattavuutta katsota, vaan kyllä sen tiedon esimerkiksi juuri näistä liikuntapaikkarakentamisen listoista pitää tulla sitten alueilta, sen, missä järjestyksessä niitä kannattaa lähteä toteuttamaan, mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikat juuri sille alueelle. Tähän liittyy tietysti se, että tämä hallitus on leikannut tosi rajusti liikuntapaikkarakentamisesta, eli näitä listoja ei juuri ole tällä kaudella tarvinnut edes tehdä, koska rahaa ei ole ollut. Mutta toivottavasti jatkossa näistä liikuntapaikoistakin pystyttäisiin pitämään parempaa huolta. Meillä on aikamoinen peruskorjaustarve. Vaikka Suomessa aika hyviä liikuntapaikkoja onkin, ympäri Suomea, niin ne tarvitsevat peruskorjausta, ja uusiakin paikkoja tarvitaan. No, tässä oikeastaan minun kysymykseni. Toivon, että se alueellinen näkökulma todella näkyy, niin että tämä ei olisi pelkästään keskittämistä, pienellä säästötvistillä.

Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja luotonannon saamisesta Suomessa ja siitä, kuinka se on aika lailla monella alueella talouskasvun hyvinkin näkyvä jarru — ei mikään näkymätön jarru vaan hyvin näkyvä — kun monet yritykset tai asunnonvaihdosta tai uuden kodin ostamisesta unelmoivat yrittävät käydä pankeissa hakemassa lainaa ja se ei vaan onnistu. Tämähän ei ole pelkästään näiden seutujen ongelma, joissa väki vähenee, vaan ihan tämmöisten kasvukeskustenkin reuna-alueilla omakotitaloja on vaikea ostaa. Samalla sitten saadaan asuntokauppa jumiin, mikä monella tavalla estää työn liikkuvuuden ja uuden elämän aloittamisen, ihan näitten oikeiden osaajien löytämisen oikeille paikoille, ja sitten tietysti toisena on tämä yritysten kasvun estäminen, koska ei pystytä investointeja tekemään. Eli toivottavasti tässä hallitus tekee kaikkensa, että kansalliset joustot pystyttäisiin näissä ottamaan käyttöön. Tässä Basel kolmosessa, lainsäädännössä, jota on vähitellen eri hallituskausien aikana tänne Suomeen tuotu, ongelmana on se, että se kohtelee koko Eurooppaa samalla tavalla ja se on luotu nimenomaan Etelä-Euroopan pieniä pankkeja varten, jotka eivät ole niin vakavaraisia. Sitten me täällä Pohjois-Euroopassa isojen vakavaraisten pankkien kanssa tästä samasta säätelystä kärsimme, ja juuri sen takia täällä Suomessa pitäisi kyllä kaikkien joustojen olla käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on ihan aiheestakin kehuttu terapiatakuuta ja sen saattamista voimaan. Siinä on hyvät tavoitteet, mutta jo silloin, kun terapiatakuuta tehtiin ja suunniteltiin, asiantuntijat varoittivat sen liiallisesta menetelmäkeskeisyydestä ja siitä, että se ei tavoita kauhean montaa lasta ja nuorta. Nyt on olemassa todisteita siitä, että tämä on käymässä toteen. Ennalta valikoidut hoitomuodot eivät sovellu kaikille, kun kaikille tarjotaan samaa hoitoa, ja sehän on aina sitten siitä tilanteesta kiinni lapsilla ja nuorilla, mikä tarve on. Nyt kysynkin: olisiko aika nopeasti uudistaa tätä terapiatakuuta siihen muotoon, että se todella toimisi?

Arvoisa rouva puhemies! Me mielellämme kannatamme hyviä hankkeita, mitä hallitukselta tulee, mutta ihan kaikki hankkeet eivät kyllä ole sen arvoisia. Ministeri Marttinen, te kerroitte, että työtön työnhakija voisi jatkossa opiskella, ja tämähän on hyvä asia. Mutta jos mietitään tätä kokonaisuutta, minkä olette tällä kaudella rakentaneet, eli romutitte aikuiskoulutustuen, ja sitten myös ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen osalta rahoitusta on muutettu sillä tavalla, että aikuisia opiskelijoita ja toista tutkintoa tekeviä ei oppilaitosten kannata ottaa enää opintoihin, niin kysymys tietenkin kuuluu: Millä tavalla tässä, kun työ muuttuu rajusti, tekoäly tulee ja alat muuttuvat, jatkossa voidaan uudelleenkouluttautua, vaihtaa uria, edetä uralla ja käyttää omaa osaamista ja nostaa sitä vaaditulle tasolle? Milloin esimerkiksi aikuiskoulutustuki oikeasti uudistuu ja tulee tänne saliin uutena takaisin?

Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa kuulla, että tasa-arvolakiin on teossa muutoksia siten, että oikeasti työmarkkinoilla tasa-arvo voisi toteutua. Mutta ovathan nämä nyt todella ristiriidassa, tasa-arvolaki versus tämä työsopimuslaki, jota me esimerkiksi nyt tässä käsittelemme — ja jos vertaa sitten vielä esimerkiksi vientimalliin, aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen ja yleensä näihin julkisen alan irtisanomisiin, mitä tämän hallituksen toimesta nyt tapahtuu, kun esimerkiksi hyvinvointialueilta leikataan kaksi miljardia euroa tällä kaudella. Mutta siitä on kiitettävä hallitusta, että nyt ollaan rehellisiä siinä, mitä tämä esitys tuo tullessaan. Kun sanotaan suoraan, että vaikutukset voidaan katsoa vähäisiksi, koska ne kohdistuvat naisiin ja etenkin synnytysikäisiin naisiin, niin minusta siitä on syytä kiittää, että tiedämme nämä tausta-ajatukset täällä esityksen taustalla. [Puhemies koputtaa] Mutta syntyvyyden tähden ja nuorten naisten tähden tämän ei pitäisi mennä läpi.

Arvoisa herra puhemies! Minun joulumieleni ei tuossa joululounaalla vielä kadonnut, joten jatkan tällä linjalla, jossa kerron hyviä asioita, mitä hallitus on tehnyt. Se on tietysti hyvä, että te olette satsanneet Saaristomerelle. Toki ehkä olisimme toivoneet Saimaallekin joitakin puhdistustoimenpiteitä ja elvytystoimenpiteitä, mutta Saaristomeren tilanne on nyt parantunut, ja se on tietysti hyvä uutinen. Sitten näistä energia- ja ilmastostrategioista ja suunnitelmista. Tietysti positiivista on se, että siitä 2035:n tavoitteesta ei olla tingitty. Ja mainitsittekin tästä sähköverkkovahvistuksesta ja siitä lainsäädännöstä, mikä mahdollistaa myös näille paikallisille sähköverkkoyhtiöille niitä vahvempia linjoja. Se on hyvä muutos, hyvin kannatettava. Suomessa on sähkö hyvin edullista, koska olemme tehneet jo pitkään uusiutuvaan pohjaavaa politiikkaa ja myös hajautettua politiikkaa, ja hyvällä tiellä on syytä jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Adlercreutzille ja Talvitielle erittäin selkeistä rasismin vastaisista puheenvuoroista. Niitä tässä salissa kyllä valitettavasti tarvitaan. Jatkan näitä kiitospuheenvuoroja näistä hallituksen toimista: On tosi hyvä, että tämä tasa-arvoavustus jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa. Tiedämme nämä koulujen väliset erot oppimisessa ja myös Pisa-tuloksissa, itäisen Suomen ja eteläisen Suomen erot, ja sitten myös kaupunkien sisällä on suuria eroja. Tämä tasa-arvoavustus on tosi olennainen asia sitten, että saadaan näitä eroja tasoitettua. Sitten sitä ei kauhean usein huomioida, mutta on myös olennaista, että indeksit säilyvät lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja myös korkeakouluissa. Näin ei aina ole ollut. Kulttuuripoliittinen selonteko: on hyvä asia, että se tehdään, ja siinä voidaan sitten luoda pitkälle tähtäimeen noita toimenpiteitä, ja niitä kovasti odotamme. Liikunnan osalta vielä se huomio, että olitte tehneet hallitusohjelmakirjauksen hyvin, koska se on ilmeisesti hyvin sitonut näitä sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] vaikka on ollut aina tavoitteena saada tämä liikunnan toiminta käyntiin yli sektorirajojen, mutta nyt on ilmeisesti onnistuttu vähän paremmin. [Puhemies koputtaa — Jenna Simula: Annetaan se kolme minuuttia!] — Voin vielä jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran on tässä joulumieltä, että nyt keskityn pelkästään positiiviseen, mitä hallitus on saanut aikaiseksi: Tosi hieno asia on, että te satsasitte ihan hallitusohjelmakirjausten kautta peruskouluun ja esimerkiksi oppimisen tukeen. Sitä on uudistettu juuri hyvällä tavalla, ja se, että luku-, kirjoitus- ja matematiikkatunteja myös lisättiin tuntikehykseen, oli hyvä asia. Kännykkäkielto oli myös hieno juttu. Siihen toki olisi hyvä saada vielä välitunneilla kiellettyä ja sitten toiselle asteelle myös kielto. Sitten tervehdin suurella ilolla tätä, että harrastamisen Suomen mallia jatketaan. Toki on tosi tärkeätä, että se saadaan vakiinnutettua ja nämä hyvät käytännöt levitettyä sitten ympäri Suomen, koska vähän se toteutus vaihtelee siellä kunnittain. Näitähän on niin paljon, että en ehdi kaikkia luetella, mutta muun muassa tki-panostukset, LUMI ja tekoälytehdas ja kvanttitietokone. — Jatkan vielä seuraavassa näitä hyviä asioita. [Jenna Simula: Kiitos!]

Arvoisa rouva puhemies! Olette, hallitus, leikanneet kaksi miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluista, [Välihuutoja oikealta] ja sen myötä lähipalveluita on jouduttu reilusti keskittämään tuolla hyvinvointialueilla. Nyt täällä salissa on vielä apteekkiuudistus käsiteltävänä, ja sanoitte, ministeri Grahn-Laasonen, että apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa, että niiden tehtävät voisivat laajentua ja että ne ovat edelleen lähellä ihmistä, mutta kun tämän uudistuksen myötä reilusti yli sata apteekkia joutuu sulkemaan ovensa. [Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] Tämähän ei todellakaan ole ainoastaan pienten paikkakuntien ongelma, vaan myös kasvukeskuksissa, lähiöissä, apteekkeja joudutaan sulkemaan, ja ne matkat voivat olla täällä kaupunkiseudullakin ihan yhtä pitkät kuin siellä maaseudulla sinne apteekkeihin. Tämä taas vie hoitoa pidemmäksi, koska apteekit ovat osa terveydenhuoltoa, [Puhemies: Kysymys!] ja kaikki tämä kasvattaa sotepalveluiden kustannuksia. [Puhemies: Kysymys!] Millä tavalla ajattelette, että tämä apteekkiuudistus muka parantaa hoitoonpääsyä ja terveydenhuollon tilannetta?

Arvoisa herra puhemies! Tällä lakiesityksellä on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin tällä halutaan leikata toisen asteen koulutuksesta. Toisekseen sitten hallituspuolueet ovat esittäneet tästä niitä syitä, että tässä halutaan puuttua väärinkäytöksiin, joita tosiasiassa onkin näillä opiskelijavälitysyrityksillä. Mutta tämä ei tule muuttamaan tilannetta. Ne yritykset, jotka toimivat väärin, jotka haluavat edelleen tuoda alaikäisiä opiskelijoita Suomeen eivätkä huolehdi heistä sen jälkeen, tulevat jatkamaan tätä toimintaansa. Ne ovat aivan eri lait, joilla väärinkäytöksiin ja laiminlyönteihin Suomessa voidaan puuttua ja puututaan. Todellakin väärinkäytöksiin pitääkin puuttua, ja siitä meillä onkin tässä lausuma. Väärinkäytöksiin pitää puuttua kuitenkin eri keinoin kuin tämän lain kautta. Tämä ei ole se vastaus, vaikka niin täällä esitetään. Tämä on leikkauslaki. Kun äsken tuossa debatissa ihmettelin, miten kokoomus ei halua osaajia Suomeen, niin sitten ihmettelen tässä vielä perussuomalaisia: he haluavat tyhjentää nämä pienemmät lukiot ja pienemmät ammatilliset oppilaitokset tämänkin esityksen saatteena. Tämä on tosi lyhytnäköistä, ja me olemmekin tehneet keskustassa ja vasemmistoliitossa vastalauseen, ja ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset. Vielä loppuun sanon sen, että jos opiskelijat ovat motivoituneita suomen kielellä tai ruotsin kielellä täällä toisen asteen käymään ja sen jälkeen haluavat jatkaa opinnoissa tai työelämässä, niin kyllä me niitä osaajia Suomessa tarvitaan. Pidän hyvin ristiriitaisina näitä kommentteja, mitä edustaja Rintamäki tässä puhui siitä, miten Suomea täytetään erimaalaisilla ihmisillä. Pidän sitä rikkautena, että meillä on eri kulttuurista tulleita ihmisiä täällä Suomessa. Tosiasiahan on se, että me tarvitsemme monentaustaisia osaajia Suomeen, jotta me voisimme kasvaa, jotta alkaisi todella Suomessa se kasvu, jota me kaikki varmasti odotamme. Mutta tämän hallituksen keinot siihen kasvun saamiseen on nähty. Sitä kasvua ei näy. Onneksi on enää reilu vuosi jäljellä hallituksen tekosia. Arvoisa herra puhemies! Erinomaista seuraamista siellä, ja teenkin sitten tämän vinkin perusteella nimenomaan kannatuksen tähän Siposen ehdotukseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on monelta kannalta todella huono esitys, ja tästä on myös elinkeinoelämästä oltu sitä mieltä asiantuntijoiden toimesta, että tämä saattaa olla jopa hallituksen koko kauden huonoin esitys, mikä on tietysti aika paljon sanottu, mutta tässä on juuri näitä näkökohtia, jotka tätä sinne huonommuuteen vetävät. Eli tällä tyhjennetään aika paljon meidän alueita. Useassa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa on keskittäminen luvassa, kun nämä oppilaat sieltä lähtevät pois. Siinä vaarannetaan samalla myös sen alueen yläkoulujen toiminta, koska usein toisella asteella ja yläkoulussa on samat opettajat käytössä. Sitten tietysti on tämä Suomen houkuttelevuus. Tietysti hyvin ymmärrän perussuomalaisten toiveen siitä, että tänne ei paljoa maahanmuuttajia eikä ulkomaalaisia osaajia tulisikaan, mutta minä ihmettelen, minkä takia kokoomuskin on lähtenyt tähän samaan kelkkaan. Me tarvitaan todellakin tänne osaajia, ja tämä on ollut todella hyvä keino saada niitä osaajia, kun nämä nuoret [Puhemies koputtaa] oppivat suomen kielen ja sen jälkeen siirtyvät opiskelemaan korkea-asteelle ja töihin Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tulossa nyt tosi periaatteellisesti merkittävä muutos Suomen asuntopolitiikassa, ja tämä lakiesitys on yksi niistä ison muutoksen yksityiskohdista. Tässä salissa on ennenkin keskusteltu tästä isosta muutoksesta, mutta aika harmillista on, että julkisuudessa tästä muutoksesta keskustellaan todella vähän, eli siitä, minkälaiset mahdollisuudet näiden alasajojen jälkeen on yleensä rakentaa eri puolille Suomea tämmöisiä kohtuuhintaisia asuntoja, niin opiskelija-asuntoja kuin erityisryhmille ja myös muuten kohtuuhintaisia asuntoja heille, jotka näitä tarvitsevat. Tässä hallituksella ilmeisesti taustalla on se ajatus, että markkinat tulevat hoitamaan tämänkin kysymyksen eli että tulisi rakennusyhtiöiden kautta markkinoille semmoisia kohtuuhintaisia asuntoja, mutta näin tuskin tulee käymään. Ja kuten tässä edelläkin edustaja Kivelä totesi, niin me ollaan oltu esimerkkimaa. Meillä ei juuri asunnottomia ole ollut, mutta asumistuen leikkausten kautta ja myös näitten asuntorakentamisen muutosten kautta tämä tilanne, ikävä kyllä, voi olla muutoksessa ja onkin jo muutoksessa. Iso, konkreettinen asia on tietysti se, että asuntorahaston lakkauttamisen jälkeen nämä tuet ovat vertailtavissa muun budjettitalouden menojen kanssa, mutta jos mietitään sitä, että tämä on ollut tavallaan semmoinen suojattu kokonaisuus aikaisemmin, tämä asuntorakentaminen, kohtuuhintainen asuntorakentaminen, joka on eri taloussuhdanteista huolimatta ollut mahdollisuus ja juuri myös mahdollisuus vakauttaa tavallaan sitä taloussuhdannetta, että silloin, kun on mennyt huonosti, ollaan pystytty vähän niin kuin elvyttämään sillä rakennuspolitiikalla, että on pistetty käyntiin näitä rakennushankkeita, nyt tätä mahdollisuutta ei kohta enää ole. Tässä viedään monta, monta mahdollisuutta suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi niin näiltä vähempivaraisilta henkilöiltä, ihmisiltä, perheiltä kuin myös ihan koko yhteiskunnan talousnäkymiltä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi piti tässä hyvän puheenvuoron perheyritysten, metsätilojen ja maatilojen siirtymisestä sukupolvelta toiselle, ja kuten hän sanoi, tämähän on siinä mielessä hyvään suuntaan ehdotus perintöveron ja lahjaveron alarajan nostosta. Tuota kymmenen vuoden maksuaikahelpotusta, joka on tuolla keskustan vastalauseessa, on helppo kannattaa, ja tässä teenkin edustaja Lohen lausumien ja vastalauseen kannatuksen samalla. Mutta tavallaan tämä nykytilanne, mikä on, on sellainen, että kyllä tämä keskustan kymmenen vuoden maksuaikahelpotus olisi todella syytä ottaa käyttöön, koska tässä voi tulla todella äkkisiä tilanteita eri perheille. Tietenkin perheyritysten suhteen voi olla aivan mahdotonta pitää se omistus täällä Suomessa, vaikka sitä me juuri kovasti toivomme. Sitten juurikin tässä salissa äsken puhuttiin myös metsänhoidosta. Aika moni metsätilallinen, joka sen perintönä tai lahjana saa, joutuu sieltä sitten saman tien hakkaamaan puita, jotta pystyy nämä verot maksamaan pois saman tien, vaikka se ei olisi välttämättä edes kauhean viisasta juuri siinä hetkessä. Ja sama on näiden maatilojen siirtojen osalta, että kuinka todellisia ovat ne arvot, joista sitten ne verot maksetaan. Sitä voi aina kysyä näissä epävakaissa ajoissa ja sitten tavallaan siinä tilanteessa, kun se maatilan pyörittäminen muutenkin tällä hetkellä on välillä hyvin kustannuksia vaativaa ja yleensä aika usein näissä vaihdoksissa tarvitaan myös investointeja, jos halutaan siinä jatkaa, eli nämä yrittäjät ovat todella haastavissa tilanteissa. Tätä poistamaan olisi syytä kyllä miettiä tätä kymmenen vuoden maksuaikakysymystä.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä eriarvoisuudesta, mitä tämä lakiesitys tulee lisäämään: Kun aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut nousevat, niin tämähän on suoraan yhteydessä sitten siihen, millä tavalla pärjää se kunta, jossa tämä lapsi asuu. Ja kun tämä hallitus ei saanut aikaiseksi kuntien valtionosuusuudistusta, jota todella esimerkiksi me tuolla itäisessä Suomessa odotimme, niin tämä tulee palvelemaan niitä kuntia, joissa on mahdollisuus maksuhelpotuksia ja -kevennyksiä antaa, eli varakkaita kuntia. Tämä valtionosuusuudistus: Yleensä yhteensä näillä kuntaveroilla ja valtionosuuksilla katetaan koulut, varhaiskasvatus ja myös aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut. Ne ovat se suurin kululuokka. Tällä hetkellä, koska niin sanotut sote-erät vaikuttavat vielä valtionosuuksissa, siellä on häviäjiä niin pienissä kunnissa kuin isoissa kunnissa, hyvin monenlaisissa kunnissa, mutta karkeasti voi sanoa, että niissä kunnissa, joissa ei sairastettu niin paljon vuonna 22, kuntien valtionosuudet ovat ihan kohdallaan, mutta esimerkiksi siellä itäisessä Suomessa, jossa nyt sairastetaan aina aika paljon, kun on ikääntynyttä väestöä, ne sote-erät ovat olleet sen verran isommat, että esimerkiksi me Savonlinnassa joka vuosi yhdeksän miljoonaa euroa maksamme valtiolle. Se on kyllä erikoinen suunta, jos miettii meidän tyyppistä kaupunkia. Siksi on tosi edesvastuutonta hallitukselta, että se tuo jatkuvasti tänne eduskuntaan tällaisia esityksiä, jotka vain entisestään vievät näitä perheiden ja lasten välisiä eroja suuremmiksi. Tiedämme jo aikaisemmista tutkimuksista, että tähän mennessä jo 31 000 lasta on viety hallituksen päätöksillä köyhyyteen. Tämä esitys on yksi sillä listalla, että olot kyllä eivät ole yhdenvertaiset eri puolilla Suomea. Se saa kyllä turhautuneeksi.

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä on siis kyse aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksesta kouluissa sekä valmistavan opetuksen rajaamisesta niin, etteivät ne maahanmuuttajataustaiset, jotka ovat täällä Suomessa syntyneet, enää pääsisi siihen valmistavaan opetukseen. Edellisessä istunnossa me keskustana olemme jättäneet tästä vastalauseen ja siihen liittyvät pykälämuutokset, mutta meillä on myös kaksi lausumaehdotusta tähän aiheeseen, ja niitä esitän tässä nyt. On paljon mahdollista, että tämä kuitenkin menee läpi, joten edellyttäisimme, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi vaikutuksia perusopetuksen valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen rajaamisesta vain Suomen ulkopuolella syntyneille ja tuo tarvittaessa eduskuntaan esityksen rajauksen poistamiseksi. Tässähän on se vaara, että näiden kymmenen prosentin, jotka nykyään siinä valmistavan opetuksen piirissä vielä ovat ja jotka ovat täällä Suomessa syntyneet, suomen kielen taso ja muutenkin kouluttautuminen jää aivan puolitiehen, emmekä me kyllä sen tyyppistä haluaisi. Kaikille pitää antaa mahdollisuus suomen kielen oppimiseen ja Suomeen sopeutumiseen. Sitten toinen lausuma koskee näitä aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja ja niitä korotuksia. Niitä vaikutuksia on seurattava ja arvioitava, jotta voidaan katsoa, toteutuvatko eri kunnissa asuvien lasten oikeudet yhdenvertaisesti ja sitten toteutuvatko kunnissa yleensä asiakasmaksuhelpotusten myöntämiset ja perimättä jättämiset hyvällä tavalla, koska nämä asiakasmaksut jo nyt ja sitten vielä tämän tulevan korotuksen kanssa voivat kyllä aiheuttaa tosi isoja esteitä toimintaan osallistumiselle. Kysymyshän aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevien lasten osalta on yleensä näistä aivan pienistä, 7—9-vuotiaista lapsista, joiden ei kyllä pitäisi olla yksin kotona iltapäiviä ja pitkiä aikoja muutenkaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa kaikkien meidän tavoitteena ja vaihtoehtona pitäisi olla kasvu ja Suomen toivoon saattaminen ja herättäminen. Maailma on tosi suuressa murroksessa, eivätkä nämä muutokset ja kriisit tule loppumaan, vaan niitä tulee vain lisää. Olisikin olennaista, että me suomalaiset olisimme muutoskyvykkäitä, ja siihen meillä on kyllä lääkkeenä oppiminen ja kouluttautuminen. Ja meidän pitäisi todella myös saada luottamusta tulevaan. Erityisesti nuorten luottamus tulisi saada nousuun. Suomessa keskinäisen luottamuksen rakentajana on toiminut erityisesti peruskoulu, ja kunnille pitäisi antaa resurssit siihen, että peruskoulu voisi olla kunnossa. Me keskustassa uskomme osaamiseen ja kouluttautumiseen, suomalaisiin. Jos ajatellaan OECD:n 25—65-vuotiaita, niin suomalaiset ovat kaikkein osaavimpia tässä joukossa, [Puhemies koputtaa] ja sille joukolle meidän pitää myös aikuiskoulutustuki laittaa kuntoon, [Puhemies: Aika!] jotta jatkossakin meidän osaaminen olisi se, mille me voidaan perustaa.