Joakim Strand

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja vielä kiitos, puheenjohtaja Sirénkin veti tuossa aika hyvin yhteen. Tässä vielä muutama kommentti noitten edellisten lisäksi. Ensinnäkin edustaja Kaunisto puhui minun mielestäni hienosti tästä teknologisesta kilpailusta, mitä se tarkoittaa geopoliittisesti ja geotaloudellisesti ja geostrategisesti. Sitä myös edustaja Räsänen veti hyvin yhteen näitten yksityisten investointien näkökulmasta, mitä tarvitsee tehdä sisämarkkinoille, pääomamarkkinoille. Näistähän puhutaan ja on puhuttu pitkään, mutta aika pienilläkin teoilla siellä aidosti saadaan paljon potkua irti. Mielestäni pääministerikin kuvasi hyvin, mitä nämä esteet tarkoittavat, jos niitä tavallaan katsottaisiin tariffeina ihan rahallisesti. Ledamot Wickström pratade bra om företagens verksamhetsförutsättningar och byråkratin. Myös ilmastopolitiiksta. Täällä tuli monen puheenvuorossa se, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on meidän elinkeinoelämän ja teknologiateollisuuden etu. Myös edustaja Vikman puhui hyvin kilpailukyvystä ja siitä, miten se tulee rakentaa turvallisuus edellä. Edustaja Lyly: hyvä puheenvuoro Mercosurista ja Intiasta, ja toivon mukaan myös Australia jatkossa. EU:n tulee löytää uusia kumppaneita. Indonesia, totta kai erittäin iso, väkirikas alue, suurta potentiaalia. Siellähän on jo suomalaisia yrityksiä, mutta tarvitaan lisää. Joitain arvioita itse näin tästä Mercosurista, mikä on tavallaan se vientipotentiaali miljardeissa, mutta en uskalla sitä lähteä muistista heittämään. Mutta se on merkittävä, elikkä se on aidosti iso mahdollisuus Euroopalle mutta myös Suomelle. Edustaja Kumpula-Natri muistutti meitä siitä, että itäinen Eurooppa ei ole pelkästään Suomen itäiset alueet. Ei todellakaan, vaan kaikkien näiden itäisen Euroopan maiden ja Suomenkin näkökulmasta se itäraja oikeastaan tietyllä tapaa alkaa Helsinki-Vantaan lentokentältä nyt, kun on kiinni tämä Venäjän ilmatila. Merkittävä asia meille ja totta kai meidän kansalliselle lentoyhtiöllemme, mutta muutenkin saavutettavuuden näkökulmasta. Jos katsoo myös Suomen sisällä, niin Kokkolan satamasta, vaikka se on hyvinkin läntisessä Suomessa, taisi kadota joku 30—40 prosenttia liikevaihdosta samana päivänä, kun meni Venäjän raja kiinni, koska oli transitliikennettä et cetera. Tähän liittyen edustaja Riipi puhui hyvin näistä kansallisista suunnitelmista. On erittäin tärkeätä, kun tavallaan palloa siirretään tänne, ettei nyt lähdetä täällä kyläpolitikoimaan tai tappelemaan kaupungit vastaan maakunnat tai muuta. Päinvastoin meillä on ympäri Suomea erinomaisia klustereita, osaamiskeskittymiä ja yrityksiä, jotka siinä omassa globaalissa arvoketjussaan ovat maailman huippuja, ja heitä tulee kaikin keinoin tukea kasvamaan vielä pykälän siinä omassa toimintaympäristössään ja kiipeämään arvoketjussaan. Se vaatii kyllä, että me mennään myös niitten yhteisten prioriteettien kautta: kilpailukyky, tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoiminta, vähän ehkä uudenkin tyyppisiä ekosysteemejä rakentaen. Elikkä siinä uskon, että jos me fiksusti hoidetaan, niin saadaan paljon irti. Itse lupaan siihen myötävaikuttaa, että ei synny tällaista maan sisäistä laatikkoleikkiä. Siihen meillä ei ole varaa. Edustaja Hopsu puhui hyvin siitä, miten Afrikka on meille mahdollisuus. Samaa mieltä. Edustaja Eva Biaudet puhui hyvin tästä sääntelystä. Minäkin saan paljon feedbackia firmoilta, myös ihan pieniltä ja keskisuurilta, jotka ovat kehittäneet omaa toimintaansa ja järjestelmiä siihen suuntaan, että ollaan tavallaan kartalla vastuullisuudessa ja raportoinnissa. Jos me tästä luovutaan, niin silloinhan tällaiset fuskarit pääsevät kilpailemaan heidän kustannuksellaan, ja sitä me ei haluta. Elikkä sääntelyssä on myös paljon hyvää silloin, kun se ei ole tavallaan sellaista ylimääräistä ja tuplasääntelyä ja tuplaraportointia. Siitä täytyy päästä eroon, mutta se, että on tietyt pelisäännöt, on yleensä kyllä syystäkin syntynyt. Ainakaan Suomen ei kannata niissä liikaa lähteä kunnianhimon tasoa alentamaan. Edustaja Kokko puhui hyvin siitä, että Euroopan puolustusteollisuuden pitää olla muutakin kuin Ranska. Me tiedetään kaikki, että siellä on äärimmäisen vahva puolustusteollisuuden klusteri — onko siellä nyt ehkä nelisentuhatta firmaa ainakin — se on tärkeä ymmärtää. Edustaja Päivärinta: samaa mieltä. On masentavaa seurata, kuinka yksi kaveri, Orbán, siellä monta kertaa pystyy jarruttamaan ja on kavereita nykyään Slovakiastakin ja vähän Tšekeistä. Siihenhän tämä ei saisi mennä. Jos miettii nyt vaikka tätä 90 miljardin lainaa, josta tavallaan jo sovittiin joulukuussa ja mistä nyt Orbán taas lähti pakittamaan, niin kyllä minä itse luotan, että siihen vielä ratkaisu löytyy. Mutta kuten tässä puhuttiin ja on vuosien varrella nähty, että kun on näitä oikeusvaltiovuoropuheluita ja pidätetään vähän varoja mutta sitten tavallaan taas diilataan, että olette nyt tehneet sitten joitain edistysaskeleita ja muutama miljardi vapautuu ja löydetään yksimielisyys, niin se ei saisi olla tällaista kaupantekoa. Vaikka se on fakta, että ainut yhteinen kieli, mitä nämä ymmärtävät, on se euro, ei siltikään. Tässä kun puhutaan EU:n laajentumisesta, niin on hyvin tärkeätä, että ne uudet mahdolliset jäsenmaat sitoutuvat tähän yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, koska lisää kavereita tuohon leiriin ei tarvita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta, ja kiitos ennen kaikkea suuren valiokunnan puheenjohtajalle Sirénille tästä aloitteesta. Kommentoin tässä muutamia puheenvuoroja. Ensinnäkin edustaja Päivärinta puhui hyvin siitä, että kun EU menestyy, niin Suomi menestyy, ja puhui strategisesta resilienssistä. Tämä liittyy kilpailukykyyn, turvallisuuteen, kaikkiin Suomen prioriteetteihin. Tässä myös muun muassa edustaja Kumpula-Natri puhui hyvin siitä, miten Eurooppa voi olla hyvä luomaan kysyntää. Otetaan nyt vaikka rikkidirektiivi esimerkkinä. Sen piti kaataa Suomen vientiteollisuus, ja kävikin päinvastoin, että saatiin kehitettyä ratkaisuja, joilla saadaan päästöjä alas ympäri maailmaa, ja samalla suomalaisella teknologialla tuodaan vientieuroja Suomeen. Edustaja Viljanen puhui hyvin huoltovarmuudesta, edustaja Hopsu innovaatiopolitiikasta. On hyvä, että nyt esimerkiksi Horizon Europe -rahoitus esitetään tuplattavaksi. Se on ollut Suomelle hyvä: yksi euro Suomesta, Horizon on tuonut 1,70 euroa takaisin. Se on vahvistanut meidän tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, yritysyhteistyötä ja muuta. Edustaja Kivelä puhui hyvin uusista ruokainnovaatioista. On ehkä kuvaavaa, että EU:n innovaatioista vastaava komissaari tuli minulle puhumaan Solar Foodsista, niin että ehkä meillä on mennyt yhteisesti joku viesti perille. Hän oli myös hyvin otettu siitä vierailusta. Ledamot Biaudet puhui muun muassa oikeusvaltiokehityksestä. Suomella on se kaikessa mukana: rule of law, korruption vastainen torjunta, myös ehdollisuus suhteessa budjettiin. Kollega sanoi, että no rule of law, no EU money. Elikkä siitä pidetään kiinni, ja myös jos miettii EU:n laajentumista, niin totta kai nämä ovat ihan avainasemassa. Ja jos me halutaan, että sisämarkkinat laajentuvat uusilla mailla, niin ympäristön pitää olla sellainen, että siellä joku uskaltaa tehdä bisnestä, jos suoraan puhutaan, ja siihen liittyvät laajasti tietenkin myös ihmisoikeudet ja kaikki muu. Edustaja Koulumies puhui hyvin puolustusteollisuudesta. Se on suuri mahdollisuus Suomelle. Meidän tulee vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, myös Suomen puolustusteollisuutta täällä kotimaassa. Myös esimerkiksi Valmet Automotivehan nyt julkisti tuossa aiesopimukset sekä Patrian että Sisun kanssa, ja paljon on muutakin meneillään. Ja itse näen, että nyt kun puolustukseen kerran panostetaan, niin sitä pitäisi muistaa laittaa myös tavallaan siviiliteollisuutta palveleviin uusiin innovaatioihin, tekoälyyn ja kvanttilaskentaan yhdistettynä siihen defence-puoleen. Edustaja Kokko puhui erinomaisesti suurvaltapolitiikasta ja nimenomaan siitä, kuinka r&d, tki, on avain kaikessa. Sehän on se Suomen ja myös Euroopan suuri mahdollisuus, että saadaan globaalit huippufirmat keskittämään sitä tki:tään Eurooppaan. Silloin myös tuotanto pysyy ja alihankintaverkot ja kaikki muu. Edustaja Riipi puhui hyvin meidän nettomaksajan roolista ja koheesiosta/kilpailukyvystä. On tärkeätä, että ne koheesiorahatkin, mitkä tänne tulevat, menevät meidän prioriteettien mukaisesti tutkimukseen, kehitykseen, innovaatiotoimintaan, turvallisuuteen ja uutta luovaan. Vaikka Suomesta nettomaksajana usein puhutaan niin, että Excel-taulukossa se euro antaa ehkä 23 senttiä takaisin, sillä rahalla ollaan saatu myös paljon hyvää aikaiseksi alueellisissa ekosysteemeissä ja myös yhdessä yritysten kanssa. Sitten tietenkin, jos miettii vaikka Eastern Flank -problematiikkaa, siinä on tärkeää ymmärtää, ettei kannata meidänkään kaikkia rahoja Brysselin kautta kierrättää vaan on parempi sitten itse tukea omin toimin kuin niin, että lyödään liikaa itsemme kimppaan näitten selkeästi koheesiomaiden kanssa. Siinä täytyy olla pelisilmää, ja uskon, että meillä sitä on. Edustaja Satonen puhui hyvin sisämarkkinoista — samaa mieltä — edustaja Marttila myös ilmastotavoitteista. Niistä tulee pitää kiinni. Se on Suomen elinkeinoelämälle ja teknologiateollisuudelle hyvä asia, mutta tietenkään se ei estä sitä, että raportointia hieman kevennetään. Jos päästään 99-prosenttisesti tavoitteisiin mutta samalla jeesataan 70:tä prosenttia yrityksistä, niin siinähän on järkeä. Edustaja Harjanne puhui budjetin koosta. Kyllähän tämä budjetti tulee kasvamaan. Vaikka me sanotaan, että kokonaistaso on liian korkea ja halutaan sitä alas, niin sitähän pelkoa ei ole, etteikö budjetti kasvaisi. Mutta sen budjetin sisällä on ihan oikeita prioriteetteja, kilpailukykyä, turvallisuutta, ja Suomen täytyy ottaa niistä rahoista myös oma osansa. Edustaja Furuholm lupasi kuulla vastausta tuolla huoneen puolella — täysin samaa mieltä. Tekoäly on erinomainen mahdollisuus Suomelle. Sitä tulee yhdistää myös puolustusteollisuuteen ja kaikkeen muuhun. Ledamot Norrback pratade bra om reglering. Där finns det ännu mycket att underlätta för företag av olika storlekar. Olen edustaja Wallinheimon kanssa täysin samaa mieltä: kilpailukykyrahastoon liittyvien asioiden tulee olla excellence-based. Silloin Suomi pärjää, kun parhaat ratkaisut kilpailevat eivätkä siten ehkä alueelliset tai muut näkökulmat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtion salkussa on noin 70 yhtiötä, hyvin erilaisia sellaisia. Jos katsotaan vaikka näitä Solidiumin salkussa olevia finanssi-intressin yhtiöitä, ne ovat kehittyneet erittäin hyvin. Sieltä tulee investointeja Suomeen. Nokiankin sisällä on uutta tekemistä. Jos katsoo erityistehtäväyhtiöitä, vaikka FMG:tä, niin Soklin kaivoksella on panostettu, ja Kotkan akkumateriaalitehtaaseen. Paljon hyviä asioita on meneillään. Posti pörssilistattiin, [Eduskunnasta: Eläköön valtionomistus!] ja siitä saatiin 12 000 uutta yksityisomistajaa. Se on osa tätä kansankapitalismin edistämistä. Elikkä paljon on hyviä asioita meneillään, ja töitä riittää varmasti myös tuleville hallituskausille. Esimerkiksi Solidiumin salkussa yhtiöt ovat kehittyneet jopa keskimääräistä paremmin kuin moni vertailukohta pörssissä. Elikkä positiivisin mielin katsotaan. Ehkä kaikkein tärkeintä on se, että silloin kun yritykset investoivat Suomeen, niin ennen kaikkea tuodaan myös tki-toimintaa jopa maailmalta takaisin Suomeen. Se palvelee koko ekosysteemiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, alihankintaverkostoa. Paljon hyvää meneillään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kiitos! Tuo oli ihan sosiaalidemokraattinen puheenvuoro! Eläköön valtionomistus!]

Arvoisa puhemies! Nyt neuvottelemme siitä seuraavasta, eli vuodesta 28 eteenpäin, ja siitä päätökset tehdään suurella todennäköisyydellä vuoden päästä. Suomessa EU-vaikuttamisessa on kolme päätavoitetta: ne ovat kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen, puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen. Kaikkien näiden sisällä on myös valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja etenkin itäiselle Suomelle. Elikkä jos miettii yrittäjyyttä, niitä firmoja, mitä meillä on, tutkimuskehitystä, niin tätä Horizon-rahoitusta ollaan tuplaamassa, mistä Suomen saanto on tosi hyvä. Kun euro laitetaan horisonttiin, saadaan 1,70 euroa takaisin, kun euro menee koheesioon: 23 senttiä. Sen takia ei myöskään kannata kaikkea kierrättää. [Anne Kalmarin välihuuto] — Siis koheesiorahoituksella on tehty myös paljon hyvää Suomessa, mutta me ei voida sen varaan laskea muun muassa näitä kaikkia eastern flankin ongelmia tai haasteita, vaan tästä täytyy olla pelisilmää, ja vuoden päästä nähdään tulokset.

Arvoisa puhemies! Samalla olisin todennut, että nämä päätökset tehdään suunnilleen vuoden päästä tähän uuteen rahoituskehykseen liittyen, ja pidetään Itä-Suomen lippu aivan varmasti korkealla. Juuri tämäntyyppistä brexit-välinettä ollaan nyt siinä neuvottelemassa, se on täysin varmaa. Kun itse pohdin omistajaohjausministerinä, niin nyt Sokliin laitettiin rahaa, on Kotkan akkutehdas, pidetään huolta lentoyhteyksistä. Koko Suomi on tärkeä. Koko Suomi on Shanghain yhden kaupunginosan kokoinen, 5,6 miljoonaa ihmistä. Ei meillä ole varaa täällä jakaa ihmisiä länteen ja itään, vaan me ollaan samaa porukkaa. Muun muassa Kokkolan satamasta katosi 30—40 prosenttia liikevaihdosta, kun Venäjän raja meni kiinni transitliikenteeltä. Ollaan nyt samassa veneessä kaikki.

Arvoisa puhemies! Jo siinä tulevan rahoituskehyksen pohjaesityksessä on varoja itäisen Suomen osalta, ja aina, joka ikisessä keskustelussa, mitä me käymme Brysselissä, Strasbourgissa kollegoiden kanssa, komissaarien kanssa — viimeksi tällä viikolla, seuraavan kerran ensi viikolla neljä päivää Brysselissä — on Itä-Suomen tilanne esillä. Olen itse vieraillut muun muassa budjettikomissaari Serafinin kanssa itäisessä Suomessa, ja oli kyllä hänelle aika silmiä avaavaa, kun Rajan helikopterilla sinne menimme ja oltiin oltu ehkä vartti ilmassa, kun pilotti totesi, että nyt hän tuntee tämän GPS-häirinnän. Kyllä he ovat tietoisia, ja tämän lisäksi vielä erillispakettia pyritään saamaan sinne budjetin yhteyteen. Voitte olla varma, että taistelemme itäisen Suomen puolesta.

Kiitos oikein hyvistä puheenvuoroista. — Juuri näin, elikkä VR on tehnyt paljon, ja operaattoreita ollaan tuotu yhteen ja hekin investoivat, mutta siinä täytyy pitää painetta jatkuvasti yllä, ja olen itse valmis totta kai sen tekemään, ja tiedän, että monet teette eri foorumeilla paljon työtä sen eteen. Itse hyppään junaan seuraavan kerran noin tunnin päästä, ja silloinkin on Teams-meeting, niin että aina vähän jännittää, miten se pysyy. Tunnen tämän kyllä hyvin. Parempaan suuntaan on menty, mutta jatketaan. Edustaja Lyly puhui myös omaisuustuloista: Elikkä nämä omaisuustulothan ovat osinkoja, pääomanpalautuksia, osakemyyntejä tai yritysjärjestelyitä, ja kyllähän hyvin tarkka täytyy olla ennen kaikkea niitten myyntien suhteen. Ne täytyy järkevästi aina markkinatilanne huomioiden pohtia ja jaksottaa. Tuottava omaisuus myydään vain kerran, ja siinä täytyy hyvin vakavasti miettiä niitä potentiaalisia vaihtoehtoistuottoja. Edustaja Kallio puhui hyvin näistä NSPA-alueista. Totesin jo, että viimeksi eilen Brysselissä pidin tätä asiaa esillä, ja se on selvä, että Suomi jatkaa sitä työtä. Tämä koheesio on sillä lailla kaksimiekkainen juttu, että meillä jos katsoo suoraan kamreerimaisesti Excel-taulukon kautta, niin yksi euro on tuonut ehkä 23 senttiä Suomeen koheesiorahoitusta, kun taas vaikka Horizonin tämmöistä tutkimusrahoitusta eurolla saadaan 1,70 euroa takaisin Suomeen, mutta sillä koheesiorahalla, mitä me ollaan saatu, on tehty paljon hyviä asioita ympäri Suomea ja vahvistettu siellä korkeakouluja, yrityksiä ja ekosysteemejä, joilla on taas globaali merkitys ja vientituloja ja muuta. Pitää vain muistaa se balanssi, kun puhutaan vaikka tästä Eastern Flankista, että toisin kuin nämä muut itäisen alueen maat, me ei olla koheesiomaa. Siksi tulen tähän, mitä edustaja Kumpula-Natri hyvin toi esille, että vaikka me ylimääräistä tai vähän ns. ekstraa rahaa saadaan, niin meidän täytyy saada jonkinnäköinen erillinen tämmöinen esim. brexit-tyyppinen ratkaisu, ja yleensähän ne tulevat, hyvin tiedätte, siinä neuvottelujen loppusuoralla. Kyllähän tällä Venäjän rajan sulkemisella on ollut valtava merkitys myös muuhun Suomeen. Ei ole pelkästään kyse itärajasta. Muistan vaikka, kun kävin ja kuuntelin, miten Kokkolan satamasta oli 30—40 prossaa liikevaihdosta kadonnut samaan aikaan, kun meni transitliikenne poikki. Se pitää muistaa, että me ollaan samassa veneessä tässä. Edustaja Kokko puhui hyvin myös EU:n budjetista ja laajentumisesta — hän taisi mennä työhuoneen puolelle seuraamaan keskustelua. Viimeksi eilen olivat Montenegron edustajat tuolla sulkemassa neuvotteluklustereita. Sehän on pieni maa, noin 700 000 ihmistä, ja taitaa olla bkt:kin alle kymmenen miljardia. Toivon itse, että Montenegro ja Albania pääsevät etenemään ja että saadaan avattua Ukrainan ja Moldovan kanssa mahdollisimman pian myös virallisesti ensimmäiset neuvotteluklusterit. Edustaja Kumpula-Natri puhui hyvin myös tästä enemmän sosiaalisesta ulottuvuudesta ja siitä, mitä kaupungeissa voidaan tehdä. Tämähän on vähän tätä housing-kokonaisuutta, mistä myös komissaari Fitto vastaa, joka oli eilen meidän mukana tuolla Brysselissä, ja katsotaan, mitä siitä tulee. Loppuaika puhuttiinkin VR:stä, ja sitä jo sivusin tuossa. Sehän on äärimmäisen arvokasta aikaa, kun on noin 15 miljoonaa junamatkustajaa vuodessa, että tehdäänkö siellä töitä vai ei. Se on aika monta henkilötyövuotta, jos siellä on hyvät kuuluvuudet ja pystyy järkevästi osallistumaan kokouksiin ja hoitamaan puheluita ja muuta. Joten jatketaan sitä yhteyksien parantamista. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. — Eestilälle kiitos tähän yksityislentämiseen liittyen. Kiitos myös teille aktiivisesta edunvalvonnasta ja hyvästä lobbauksesta. Olemme yhdessä myös siitä keskustelleet, ja olen samaa mieltä, että täytyy vielä käydä keskustelua Finavian kanssa. Se on Suomelle tärkeätä, että tänne pääsee ja täältä pääsee pois myös yksityiskoneilla. Vaikka siinä on ehkä muutama matkustaja, monta kertaa siinä voivat olla hyvinkin isot investointihankkeet ja vientivetoiset keissit kyseessä, et cetera. Elikkä ne terveiset otetaan vielä kerran vastaan, ja pyritään jatkamaan rakentavaa dialogia. Kiitos edustaja Karille tästä puolustusteollisuuden tai puolustusulottuvuuden nostamisesta osana omistajaohjausta. Tänäänhän juuri kuultiin tästä Sisun ja Valmet Automotiven uudesta kaupasta, ja myös Patriahan tiedotti hiljattain. Itse myös toivon, että nyt kun kerran puolustusteollisuuteen panostetaan, me myös muistetaan tämä siviilipuoli, dual-use ja r&d, niin että me saadaan tki-toimintaa sen ympärille. Jos maailmassa hyvin menee, niin näitä vehkeitähän ei ole tarkoitus hirveästi käyttää, mutta kun kerran panostetaan, niin pitää saada sen ympärille syntymään ekosysteemejä, jotka palvelevat myös sitä siviiliteollisuutta. Kyllähän moni meidän siviiliteollisuusfirma myös palvelee nyt jo ja on aina palvellut puolustusteollisuutta myös ulkomailla, ja nämä pitää lyödä eri tavalla yhteen, jotta saadaan sitä kovan luokan ja korkean jalostusarvon r&d:tä ja sitä kautta vahvistettua myös meidän korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muuta. Elikkä samaa mieltä. Edustaja Riipi, EU-budjetti: Sitä lähdetään nyt sisäisesti VNK:n toimesta organisoimaan, ja siinä on tärkeätä dialogi totta kai alueiden kanssa, maakuntien kanssa ja kaupunkien kanssa. Suomi on pieni maa. Me ollaan viidesosa Shanghain kaupunkia koko porukka, ja siellä on pakko yhdessä suomipaita päällä katsoa. Suomi on kuitenkin alueidensa summa, ja eri puolilla Suomea löytyy sellaista huippuosaamista, joka omassa globaalissa arvoketjussaan on maailman parasta, ja sitä täytyy tukea. Kyllä viimeksi eilen Brysselissä itsekin pidin pohjoisen puolia ja NSPA:ta ja muuta esillä, ja ehkä tässä kun puhuttiin muutenkin, miten nämä menevät, niin tämä kokonaistasohan on tällä hetkellä mielestämme liian korkea, mutta toisaalta prioriteetit ovat hyvinkin oikeita, elikkä kilpailukyky, kokonaisturvallisuus, puhdas siirtymä, biotalous, Horizoniin tuplataan ja military mobilityyn kymmenkertaistetaan, mutta silti nettomaksajana meidän pitää vähän vahtia sitä kokonaistasoa. No, itärajalle ja tavallaan siihen kokonaisuuteenhan on luvattu jo lisää. Kävin itse budjettikomissaari Serafinin kanssa Rajan helikopterilla tuolla Vaalimaan raja-asemalla, ja käytiin myös LUTissa ja muualla, ja oltiin ehkä vartti oltu ilmassa, kun pilotti sanoi, että nyt hän tuntee tämän GPS-häirinnän — ja käsityksemme mukaan se ei tullut Ruotsin suunnasta. Elikkä kyllä hyvinkin tietoisia he ovat meidän tilanteesta, ja viimeksi eilen pääministeri Orpo isännöi tätä Eastern Flank ‑foorumia. No, tässä tuli Finnairiin liittyen, ja itse yhdyn pääministerin sanoihin. En voi kuin pahoitella näitä viime kuvioita, ja toivon, että siitä ei liikaa maahaittaa tule, eikä myöskään meidän firmoille. [Mika Kari: Muiden puolesta!] Edustaja Lindén, erinomainen kysymys tästä omistajapoliittisesta linjasta: Siinähän on muutama ulottuvuus, jos nyt lyhyesti pyrkii vastaamaan. Joka hallitushan tekee tai pyrkii tekemään omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Siinä korostuvat ehkä tällä kertaa enemmän just huoltovarmuus, turvallisuus ja riskienhallinta, nämä asiat, mutta kyllähän kaikille yhtiöille määritellään intressi niin, että päivitellään ja käydään läpi. Ehkä hyvä esimerkki on vaikka Valmet Automotive, joka on määritelty nyt finanssi-intressiksi. Toki siinä on strategisen intressin piirteitä, niin kuin kaikessa, mutta liian herkästi ei myöskään kannata lyödä strategialeimaa, koska se voi myös luoda erilaisia odotuksia ja voi olla joskus jopa vähän jarrukin, jos halutaan kasvaa ja luoda uusia mahdollisuuksia. Mutta se dialogi on tärkeää, ja EU-politiikka ja omistajapolitiikka ovat vähän kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka, niin että mahdollisimman pitkäjänteisesti ja hyvässä yhteistyössä myös tuossa parlamentaarisessa ryhmässä, ja näin poispäin. Mutta sanoisin, että isossa kuvassa ovat aika hyvin kyllä nämä intressit kohdillaan, ja toki niitä aina sitten mietitään ja pohditaan. Tuossa kun Posti mainittiin ja tämä pörssiin listaaminen, niin kyllähän sinnekin jäätiin reippaasti yli 60 prosentin osuudella, vaikka sinne saatiin paljon paljon yksityissijoittajia ja myös instituutioita ja muita. Kaarisalo kysyi junien nettiyhteyksistä: Olen useamman kerran kutsunut koolle nämä kaikki operaattorit ja VR:n. VR itse on panostanut valtavasti, muun muassa siihen sisäiseen wifiin, ja nyt siellä laseroidaan ikkunoita, jotta myös saadaan signaali ulkoa paremmin sisälle. He ovat viiden ja kymmenen miljoonan välillä jo investoineet, siis VR omaa rahaa ilman mitään ylimääräistä tukea, ja siellä asiakastyytyväisyys on kasvanut vahvasti. Toki me kaikki tunnetaan nämä tietyt katvealueet, ja VR on myös tehnyt mittauksia, niin että voivat kertoa operaattoreille tarkkaan — ja varmaan soittamalla meillekin saisi sen saman tiedon, kuinka hyvin Parkanon ja Seinäjoen välillä kuuluu. He tietävät siis tarkkaan, minne sitten kannattaa, mutta hehän investoivat markkinaehtoisesti toki. Mutta jos meillä on joku 15 miljoonaa junamatkaa vuodessa, niin eihän se ambitiotaso mobiilipuolella voi olla se, että puhelin toimii kotona Vaasassa tai Helsingin kämpillä, vaan kun me siis tiedetään, missä se raide menee, niin kyllä siinä mielessä haastan myös vähän ystävällisesti näitä operaattoreita, että investoisivat lisää. — Tässä, kiitos.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos jaoston puheenjohtaja Ronkaiselle. — Hyvät kollegat! Vuoden 2026 talousarvion ja hallitusohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa Suomen talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä ajassa, jota määrittävät turvallisuusympäristön muutos, puhdas siirtymä ja kiihtyvä digitalisaatio. Nämä eivät ole erillisiä politiikkasektoreita vaan toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia, joihin vastaaminen edellyttää pitkäjänteisiä ja strategisia ratkaisuja. Tässä kokonaisuudessa valtion omistajaohjaus ja EU-ennakkovaikuttaminen ovat keskeisiä välineitä. Ne tukevat toisiaan, ja yhdessä ne turvaavat Suomen kansallisia etuja osana Euroopan unionia. Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on valtion yhtiöomistusten hallinnointi vastuullisesti, ammattimaisesti, omistusintressin kannalta tarkoituksenmukaisesti ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti kasvattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio omistajana asettaa selkeitä tavoitteita sekä taloudellisessa että yhteiskunnallisessa mielessä. Esimerkiksi infrastruktuurin ja huoltovarmuuden ylläpito ovat keskeisiä strategisia intressejä, joiden turvaaminen edellyttää valtion vahvaa roolia tietyissä yhtiöissä. Toisaalta sijoittajaintressi korostaa sitä, että omaisuustuloilla, kuten osingoilla ja pääoman palautuksilla, on merkittävä rooli valtion budjetin rahoittamisessa. Ärade talman! Utgångspunkten för statens ägarpolitik är att statens bolagsinnehav förvaltas ansvarsfullt och professionellt på ett ändamålsenligt sätt med tanke på ägarintresset och så att ägarvärdet ökar på lång sikt. Omistajasalkussa on noin 70 yhtiötä, jotka työllistävät yhteensä noin 100 000 ihmistä Suomessa. Valtio-omistajan osalta vuosi 25 on ollut tapahtumarikas. Yhtenä esimerkkinä voidaan nostaa Posti, jonka listautuminen onnistui varsin hyvin. Kysyntä yhtiön osaketta kohtaan oli vahvaa, ja yleisömyynti ylimerkittiin moninkertaisesti. Samalla hallitus toteuttaa hallitusohjelman linjaustaan edistää piensijoittajien mahdollisuuksia osallistua valtionyhtiöiden mahdollisiin osakeanteihin. Toisena esimerkkinä voisi nostaa Valmet Automotiven, johon valtio ryhtyi osakkaaksi kesällä luodakseen yhtiölle paremmat edellytykset laajentaa toimintaansa henkilöautojen sopimusvalmistuksesta muille teollisuudenaloille. Valtio-omistaja iloitsee siitä, että strategian laajentuminen uusille teollisuudenaloille etenee. Arvoisa puhemies! Yhtiöomaisuussalkusta tuloutettavilla omaisuustuloilla on merkittävä rooli hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman rahoituksessa. Valtio-omistaja on toteuttanut laatimaansa suunnitelmaa hallituksen investointiohjelman rahoittamiseksi omaisuustuloilla. Suunnitelma koostuu osinkotuloista, ylipääomitusten ja likviditeettien purkamisesta ja mahdollisista yritysjärjestelyistä sekä mahdollisista noteerattujen yhtiöiden osakemyynneistä. On tärkeää korostaa, että ohjelma toteutetaan markkinatilanne huomioiden ja EU:n sisämarkkinoiden reilun kilpailun periaatteita kunnioittaen. Valtion omistajaohjaus ei vääristä markkinoita vaan tukee vakautta ja ennakoitavuutta. Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikka ja EU-politiikka eivät ole toisistaan irrallisia. Päinvastoin ilman aktiivista EU-ennakkovaikuttamista emme pystyisi turvaamaan omistajapolitiikan kannalta keskeisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Siksi Suomi tehostaa ennakkovaikuttamistaan EU:n päätöksentekoon. Vuonna 26 keskiössä ovat EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut, Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, puolustuksen ja huoltovarmuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän edistäminen unohtamatta biotaloutta. Suomen tavoitteet ovat linjassa komission strategisen ohjelman kanssa: turvallisuuden uusi aikakausi, kilpailukykyinen Eurooppa ja ilmastotavoitteiden määrätietoinen toteuttaminen. Meidän tehtävämme on varmistaa, että nämä tavoitteet huomioivat myös pohjoisen Euroopan erityispiirteet ja Suomen vahvuudet. Arvoisa puhemies! Suomi vaikuttaa EU:ssa sekä poliittisella että virkamiestasolla. Olemme tuoneet esiin selkeitä ja rakentavia ehdotuksia, rakentaneet liittolaisuuksia ja olleet ajoissa liikkeellä. Tämän työn tuloksena olemme onnistuneet vahvistamaan Suomen asemaa EU-päätöksenteossa, turvaamaan rahoitusta turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen sekä edistämään suomalaisille yrityksille ja tutkimukselle tärkeitä kokonaisuuksia. Tämä työ ei aina näy otsikoissa, mutta sen merkitys on suuri. Ennakkovaikuttaminen on pitkäjänteistä vaikuttamista, sitä, että ollaan pöydässä ennen kuin päätökset tehdään, kuten hyvin tässä moni kokenut kollega tietää. Ärade talman, arvoisa puhemies! Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat kaiken keskiössä. Omistajapolitiikassa tämä tarkoittaa varojen viisasta käyttöä ja strategisten intressien turvaamista. EU-politiikassa se merkitsee aktiivista ja rakentavaa roolia, jossa Suomi tuo esiin näkemyksensä ja tekee selkeitä ehdotuksia. Inom ägarpolitiken innebär detta att vi använder resurser klokt och tryggar våra strategiska intressen. Inom EU-politiken betyder det att vi är en aktiv och konstruktiv aktör som lyfter fram Finlands synpunkter och bidrar med lösningar. Yhteinen tavoitteemme on vahvistaa Suomea osana kilpailukykyistä, turvallista ja kestävää Eurooppaa. Tämä budjetti ja tämä politiikkalinja vievät meitä määrätietoisesti siihen suuntaan. — Kiitos, tack.

Arvoisa puhemies! Teiltäkin tuli kiitosta silloin, kun menimme siihen järjestelyyn mukaan ja turvattiin tämä osaaminen Suomessa. On selvää, että valtion Valmet Automotiven strategiana on tarjota jatkossa osaamistaan autoteollisuuden lisäksi myös muille teollisuudenaloille, muun muassa puolustusteollisuuteen, joten annetaan nyt heille hieman aikaa tästä eteenpäin. Se, että kyse on lomautuksista, on yleensä merkki siitä, että on myös valoa tunnelin päässä: ei massiivisesti irtisanomisia vaan lomautuksia.

Arvoisa puhemies! Valtio tosiaan meni mukaan tähän järjestelyyn tietoisena Euroopan autoteollisuuden hankalasta tilanteesta mutta myös tietoisena siitä, että Valmet Automotivella on hyvä uusi strategia, mikä keskittyy muun muassa puolustusteollisuuden sopimusvalmistukseen, ja itse uskomme siihen vahvasti. Halusimme pitää tämän osaamisen Suomessa. Tietenkään valtio omistajana ei liity suoraan näihin sopeutusneuvotteluihin, se on operatiivisen johdon asia, mutta uskomme vahvasti yritykseen, ja siksi valtio on siinä mukana. Haluamme pitää tämän huippuosaamisen Suomessa.

Arvoisa puhemies! Minulla jäi edelliskierroksella Marttilalle vastaamatta näistä ruokainnovaatioista. Se oli aika silmiä avaavaa, kun tapasin EU:n innovaatioista vastaavan komissaarin. Hän tuli ensimmäisenä minulle puhumaan Solar Foodsista — siinä on hyvä esimerkki, miten on hereillä oltu. Kyllä se on semmoinen asia, mistä varmaan meidän kaikkien tarvitsee ottaa vähän enemmän koppia, koska nyt tuntuu, että se ei ole kellään. Mutta lupaan itse paneutua siihen, miten kaikki regulaatio ja muu siihen liittyy. Varmaan tässä edellinen erinomainen maa- ja metsätalousministeri Kurvinen nyökkäili, että ehkä tämä kuuluu kyllä ”kolmeen M:ään”, mutta minun mielestäni se on osa innovaatiopolitiikkaa ja ylipäätään näitä tulevaisuusaloitteita myöskin. Edustaja Kokko, Postista: No, mitä tulee yleispalveluvelvoitteeseen, tämä mahdollinen listaaminenhan ei vaikuta siihen mitenkään. Se ei vaikuta sanomalehtien jakelutukeen mitenkään. Mehän ollaan ääneen sanottu, että kyllähän valtion on tarkoitus pysyä enemmistö- ja pitkäjänteisenä omistajana, vaikka Posti listattaisiin. Se on kanssa hyvä muistaa. Edustaja Kontu, Valmet Automotivesta: Valtiohan hiljattain siirtyi pääomistajaksi Valmet Automotivessa ja meni kyllä siihen mukaan ihan tietoisina eurooppalaisen autoteollisuuden nihkeistä näkymistä, mutta samalla tiedetään myös, että Valmet Automotivella on uusi strategia, jossa muun muassa puolustusteollisuuden sopimusvalmistus on yksi kärki, ja itse näen siinä kyllä paljon potentiaalia. Tietenkin nämä muutosneuvottelut, mistä tänään uutisoitiin, ovat ikäviä. Ne kuuluvat operatiiviselle johdolle, totta kai, mutta huomasin, että muun muassa työministeri oli jo siinä aktiivisesti pallon päällä ja oli ollut yhteydessä sekä kaupungin johtoon että yhtiön johtoon. Mutta toivomme, että se uusi strategia lähtee vetämään, ja itse uskomme siihen. Edustaja Lohi puhui hyvin siitä, että kun yhteistyöllä tehdään, niin saadaan myös lentoja vaikka minne päin maailmaa menemään. Ledamot Ollikainen pratade om hur man kan stärka exportindustrin via MFF, och där finns ju olika sätt. On hyvä sanoa, että Suomen saantohan ei ole valtava suhteessa niihin maksuihin, mutta kyllä Suomessakin niillä koheesiorahoilla ympäri maata on paljon hyviä asioita tehty, myös tutkimuksen, kehityksen — ammattikorkeakoulut, firmat — tavallaan r&d:n, tki:n ympärillä. Se, että voidaan tukea firmoja, myös konsernin sisäisessä globaalissa kilpailussa, sijoittamaan lisää toimintoja Suomeen, on monta kertaa se kaikista tärkein vipu: että tuodaan maailmalta kotiin sekä r&d:tä että sen mukana myös tuotantoa. Silloin pitäisi lähteä torille juhlimaan, kun tuodaan takaisin Suomeen tki-toimintaa, eikä vain silloin, jos Leijonat voittavat mestaruuksia — silloinkin saa tietenkin juhlia. Yksi asia, mikä puuttui tuosta MFF:stä, oli tämä NSPA. Sitä meidän täytyy vahtia, että se erillistuki sinne jotenkin saadaan. Edustaja Räsänen, kyllä me saadaan kasaan se raha, mitä ollaan luvattu. Se on selvä. Tietenkään etukäteen ei lähdetä spekuloimaan julkisesti millään järjestelyillä, mutta sovitusta pidetään kiinni. Ledamot Kurvinen puhui hyvin, niin kuin aina. Itse näen, että kun meillä on noin 70 valtionyhtiötä — finanssi-intressi, strateginen intressi, erityistehtäväyhtiöitä — niin kyllä niistä pystyisi saamaan vielä paljon enemmän potentiaalia irti siinä heidän omassa ekosysteemissään, arvoketjussaan, myös uudentyyppisellä yhteistyöllä. Ne voisivat yhä enemmän toimia myös alustana tällaiselle uudentyyppiselle yhteiskehittämiselle ja sitä kautta tukea muita firmoja, jotka eivät ole valtionyhtiöitä, ei rahallisesti vaan luomalla omalta osaltaan sitä ekosysteemiä, mikä sitten tuo kotiin jonkun muun globaalin firman olemassa olevaa tai uutta toimintaa, investointeja, tki:tä, tuotantoa, työtä Suomeen. Me totta kai puhutaan aina huoltovarmuudesta, turvallisuudesta, ympäristöstä, mutta kyllä yksi kärki on r&d. Nyt kun Suomi kerran panostaa siihen tki:hin valtavasti, niin minun mielestäni meillä on vielä petrattavaa siinä, että se on tarpeeksi yritysvetoista. Sen koko lisäpanostuksen pointti on se vipuvaikutus, että se yksi julkinen euro tuo sen kaksi, kolme, neljä, viisi, miksei kymmenenkin privaattieuroa, ja siinäkin voi olla omalta osaltaan valtionyhtiöillä rooli. Totta kai omistaja ei operatiiviseen toimintaan sotkeudu, mutta kyllä dialogin kautta näitä mahdollisuuksia tuodaan esille. Totta kai Tesiä on vahvistettu huomattavasti. Siellä on paljon meneillään. He pyrkivät vivuttamaan sitä omaa, jopa 14 miljardin privaattirahaa myös. Solidiumilla on uusi johto, päivitetty strategia tulossa. Itse uskon, että me tarvitaan molempia. Se ei ole sekä—että. Joskus kuulee sanottavan, että miksi meillä on näitä isoja vanhoja. No, onneksi on edes niitä, globaaleja firmoja, joilla on pääkonttori Suomessa. Mehän tarvitaan lisää niitä. Vaikka kasvu osittain tapahtuu pienissä ja keskisuurissa, niin me tarvitaan ihan kaikenkokoisia ja mielellään vielä paljon enemmän myös isompia firmoja, että pienet ja keskisuuret [Puhemies koputtaa] kasvavat myös isoiksi. Edustaja Kettunen, koko Suomi asuttuna, totta kai. Siis koko Suomen väki, viisi miljoonaa, on viidesosa Shanghain kaupungista. Me ollaan niin pieni porukka, että meidän on pakko tehdä kimpassa työtä ja pitää huoli siitä, että kaverin seutu pärjää globaalissa omassa arvoketjussaan. Harva meistä kilpailee toistemme kanssa, vaan meidän firmat kilpailevat globaaleilla markkinoilla. Sen takia täytyy pitää huoli niitten ekosysteemeistä, mihin kuuluvat myös julkiset palvelut. Niiden täytyy olla kunnossa ympäri Suomea. — Tack.

Kiitos erinomaisista kysymyksistä. Minä voisin oikeastaan aloittaa, arvoisa puhemies, näistä junien mobiilikuuluvuuksista. Elikkä nehän ovat äärimmäisen tärkeitä sekä junamatkustajille että työmatkalaisille. Itse asiassa heti kun aloitin, otin tästä itse koppia ja kutsuin koolle pyöreän pöydän keskusteluun, missä oli VR:n edustajia, missä oli näitten operaattoreiden omistajia, ja niitä on nyt kaksi rundia takana, ja aion jatkaa sitä käytäntöä. Jos miettii VR:ää, jonka omistajaohjaus on minun vastuullani, niin VR on tehnyt itse asiassa aika paljon junakuuluvuuden parantamiseksi. VR investoi viime vuonna itse viisi miljoonaa euroa junavaunujen langattomiin verkkoyhteyksiin. Sillä noin viisinkertaistettiin nettiyhteyksien nopeus, ja asiakastyytyväisyys itse asiassa wifi-toimivuuteen on sen jälkeen pysynyt ennätyslukemissa. Töitä riittää vielä, mutta VR tsemppaa siellä. Lisäksi VR on kilpailuttanut vaunujen ikkunoiden laseroinnin, jolla parannetaan radiosignaalien läpäisyä junaan, ja se auttaa puhelinkuuluvuuteen siellä, missä signaali on saatavilla. Ongelma sekä mobiilidatan että puheluiden suhteen on tietenkin se, että raiteiden varrella on katvealueita, joilla verkon kapasiteetti on riittämätön tai yhteydet eivät toimi tukiasemien puutteiden takia. Tätä ongelmaa VR ei voi ratkaista, mutta VR on mittauttanut riippumattomalla taholla tukiasemien kapasiteetin raiteiden varrella, ja operaattoreilla on nyt tiedossaan tarkasti — varmaan teilläkin, arvon kollegat, on tiedossa tarkasti — missä ei toimi, mutta nyt on myös operaattoreilla tiedossa, missä oman verkon peitto on riittämätön. Elikkä toivotaan, että teleoperaattorit investoivat sinne, ja sen takia minä käyn niitä keskusteluja heidän kanssaan säännöllisesti. No, tässä oli monta hyvää kysymystä, kiitos niistä. Ensinnäkin CAPista ja maataloudesta: nyt kun ne kaksi pilaria yhdistettiin, niin sehän näyttää siltä, että se voisi ns. laskennallisesti tippua sen 10—15 prosenttia, ei todellakaan 30:tä, mutta kyllä itse luotan siihen, että Suomi kansallisten ja alueitten suunnitelmien sisällä pystyy sen pelaamaan järkevästi niin, että me saadaan homma pelittämään. Bland annat ledamot Ingo lyfte — väldigt viktigt — upp det här med primärnäringarna, vad de har för roll också för försörjningsberedskapen, för hela livskraften på landsbygden och i Finland och i Europa, så vi kommer garanterat att kämpa för jordbruket. Därför nämnde jag, förutom försvar och konkurrenskraft, jordbruket som topp tre i min inledning. Myös Rantanen puhui tästä. Också Norrback pratade väldigt bra. Norrback pratade också om hur vi ser till att pengarna går till rätt ändamål. Om man ser på EU-nivå så kan man ju prata om den här konditionaliteten och att man följer rule of law, det att man kan hålla inne med pengar om man inte använder dem till rätt ändamål, vilket till exempel har hänt med Ungern. Men sedan när det gäller Finland specifikt är det ju jätteviktigt att man ser till att man är så pass aktiv redan i förhandslobbandet att man får in sådana skrivningar som möjliggör en effektiv användning av våra pengar. Edustaja Lohella oli hyvä, yleinen puheenvuoro omistajapolitiikasta ja omistajan tahtotilasta ja myös siitä, että jos me kerran omistetaan jotain yhtiötä jopa yli 50 prosenttia ja olemme arvioineet, että se on strategisesti merkittävä, niin kyllä sen omistajan äänen täytyy sitten kuulua ja siinä täytyy olla semmoinen strategia ja visio, miten tämä yhtiö palvelee Suomea sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Postista tuli muutamia kysymyksiä, muun muassa edustaja Lylyltä. On totta, että sillä myös rahoitetaan osittain, ehkä hyvin pieneltä osin tätä investointiohjelmaa, mutta kyllähän Postin potentiaalisessa listaamisessa — Nythän puhutaan vasta aikeesta mahdollisesti listata. Ja kyllä sitä on yritetty monta kertaa. Muun muassa Sipilän hallitus sitä yritti. — kyse on ennen kaikkea siitä, että halutaan antaa Postille mahdollisuus kasvaa. Olin erittäin iloinen, kun huomasin joissain uutisissa, että muun muassa edustaja Räsänen kommentoi hyvin fiksusti. [Joona Räsänen: Voitte luottaa!] Väldigt balanserat uttalande om att om Posten utvecklas och stärks så kan man till och med få större dividender med en potentiellt mindre ägarandel. Kiitos siitä. Sitten tässä oli maakuntalennoista. Itse olen niitä aina puolustanut, ja on myös totta, että meillä on sitten näitä kaupallisesti toimivia kenttiä, jotka eivät saa mitään tukea, ja nyt on ihan fakta se, että tällä hetkellä on vähän tavallaan... Se on tietty pullo. Meillä on Lappi ja Helsinki, sitten meillä on nämä maakuntakentät, mutta siinä välissä ovat nämä hyvin vahvat teolliset paikkakunnat, joissa on purkit täynnä jatkuvasti. Itse tulen tapaamaan Kuopion, Oulun ja Vaasan kaupunginjohtajat lähiviikkoina, ja heidän kanssaan käydään dialogia, myös Maarianhaminan kanssa. Tietenkään ministeri ei Finnairin vuoroja itse päätä, mutta on tärkeätä, että pidetään esillä ne tarpeet, mitä on. Edustaja Harakalle: Ciniasta voidaan ottaa separaatti sitsi ja käydä läpi sitä tämän päivän tilannetta, mutta haluan kiittää siitä työstä, mitä itse teitte tämän asian eteen, kun olitte ministerinä. Jag har i flera sammanhang stött på folk som har tackat för Harakkas aktivitet. Puhuitte vähän näistä suhteista, ja jos ihan kamreerimaisesti katsoo vaikka sitä edellistä EU-budjettia, niin jos vaikka Horisontti-, Horizon-rahoitusta katsoo Suomen näkökulmasta, niin voi sanoa niin, että yhdellä eurolla saadaan tavallaan 1,70 takaisin, kun koheesiosta ihan näin niin kuin Excel-taulukosta katsottuna saadaan ehkä 23 senttiä. Tilanteessa, jossa koheesio on tavallaan edistynyt, meillä ovat Itä-Euroopan maat hyvin kehittyneet, niin Suomen näkökulmasta ei kannata Brysselin kautta kierrättää liikaa sellaista rahaa, jotka voimme suunnata itse järkevämmin. Elikkä mieluumminhan laitetaan se euro itse itärajalle kuin 23 senttiä Brysselin kautta, jos 77 senttiä jää sinne matkan varrelle. [Joona Räsänen: Järkipuhetta! — Keskustan ryhmästä: Tämähän on ihan hyvä ministeri! Parhaasta päästä!] Tässä nyt aika käy, mutta kysymyksiäkin oli paljon. Edustaja Kokko, laajentumisesta: Minulla on itselläni Länsi-Balkan-turnee tulossa, ja minä olen tavannut nämä lähes kaikki ehdokasmaat henkilökohtaisesti, ja kyllä se on iso kysymys. Totta kai joudutaan uudestaan katsomaan maatalouspolitiikkaa ja kaikkea muuta. Ukraina maailman suurimpana viljantuottajamaana. No, me tiedetään, että ne ovat pärjänneet aika hyvin ilman EU-tukeakin. Tuskin sellaista järjestelmää rakennetaan, että se näillä spekseillä menisi, ei tietenkään. Mutta Suomen mielestä on erittäin tärkeätä, että me saadaan nyt ihan virallisesti ne ensimmäiset neuvotteluklusterit auki sekä Ukrainan että muun muassa Moldovan kanssa. Minä olen itse myös keskustellut pariin otteeseen Ukrainan varapääministerin kanssa, joka vastaa heidän EU-integraatiostaan, ja ilmaissut Suomen tuen sille. Edustaja Räsänen puhui myös budjetin tasosta ja parlamentaarisesta yhteistyöstä. Itse koen, että EU-politiikka, myös omistajaohjauspolitiikka, on samalla tavalla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka pitkäjänteistä joukkuepeliä, ja totta kai valiokunnissakin on semmoinen avoimempi ja järkevämpi keskustelukulttuurikin. Itse olen hyödyntänyt paljon myös opposition kontakteja ja verkostoja tuolla Brysselin päässä, ja mielelläni jatkan sitä työtä. Voi olla, että ne lopulliset päätökset MFF:n osalta tulevat sitten keväällä 27. Emme tiedä, mikäli silloin on Suomessa vaalit, ovatko ne ennen vai jälkeen, mutta hyvin tiiviisti me pidetään nyt yhteyttä heihin, jotka tulevat olemaan puheenjohtajamaina ennen sitä, muun muassa Irlanti vuoden päästä. Minä olin itse Dublinissa viime viikolla, olen tavannut heitä useampaan otteeseen. Se on hyvä, että on nettomaksajamaa silloin pitämässä kynästä kiinni. Nythän on Kypros tässä välissä. Heihinkin on hyvät yhteydet, ja totta kai Tanska tällä hetkellä. Tässä on Tanskan ystävyysryhmän puheenjohtajakin ollut siinä mukana. Puolankin kanssa, jopa Unkarin kanssa homma kyllä toimi tämän osalta. Vielä lyhyesti, arvoisa puhemies: Kallio puhui Itä-Suomesta. Olen huomannut, että teillä on ollut paljon iloa siitä yhdestä irrallisesta lauseesta jostain omasta vanhasta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelusta. Kyllä se lähti ihan aidosta huolesta siitä, että minun mielestä täytyy pitää huoli siitä, että koko Suomen, eri alueiden vahvuudet huomioidaan. Suomi on alueidensa summa. Eri puolilla Suomea on sellaista huippuosaamista, joka omassa kansainvälisessä arvoketjussaan on maailman parasta, ja silloin täytyy olla yhteyksien kunnossa, silloin täytyy olla riittävät palvelut kaikkialla päin Suomea. Olen itse ollut vuosikausia myös maakuntahallinnossa mukana, maakuntahallituksen puheenjohtajana tehnyt paljon yhteistyötä pohjoisen ja itäisen Suomen kanssa. Tavallaan se kulma, mikä teillä on ollut siihen irralliseen lauseeseen, ei ehkä vastaa sitä ainakaan minun vilpitöntä tahtoa olla jatkossakin jeesaamassa itäistä ja pohjoista Suomea. Se, että nyt miljardi lisää tässä ehdotuksessa on rahaa, niin ei se mikään pikku asia ole. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se käytetään järkevästi. Ihan viimeisenä: Kun ollaan avoimia muille instrumenteille, niin vaikka tämä SAFE, se, että osittain kimpassa tehdään yhteishankintoja puolustuksen saralla, ja siinä sitten voi olla jotain lainamuotoista elementtiä mukana. Tietenkin kun puhutaan puolustukseen panostamisesta ja turvallisuudesta, niin tärkeintähän on se, että ne panostukset suunnataan sinne, missä Eurooppaa potentiaalisesti joudutaan puolustamaan, elikkä itäiselle eastern flankille. Siksi samalla kun pyritään saamaan tätä budjetin kokonaistasoa alas, niin kunhan ne fokukset ovat Suomen intressien mukaisia, niin ei se nettorahoitus toivon mukaan aivan tolkuttomasti nouse. Mutta rehellisyyden nimissä kyllä se tulee nousemaan, vaikka saadaan lisää tutkimusrahaa ja muuta. Kyllä minä siitä olen valitettavasti aika varma. Kiitos hyvistä kysymyksistä ja hyvästä yhteistyöstä. Jatketaan. — Tack.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen asema Euroopan unionissa on keskeinen niin talouden, turvallisuuden kuin tulevaisuuden kannalta. Juuri aloitetut EU:n rahoituskehysneuvottelut määrittävät pitkälle sen, millaisia resursseja meillä on käytettävissä ja mihin niitä suunnataan. Suomen ensivaiheen kannat neuvotteluihin ovat hyvin selkeät. Aktiivisen ennakkovaikuttamisen ansiosta komission esityksen sisällölliset painopisteet vastaavat hyvin pitkälle tavoitteitamme. Rahoitusta suunnataan aiempaa enemmän puolustukseen sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Samalla Suomi tukee komission esitystä budjettirakenteen yksinkertaistamisesta. Esityksen kokonaistaso on kuitenkin liian korkea. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kohtuuttomasti kasvata Suomen maksuja mutta mahdollistaa tärkeimmät painotukset: puolustuksen vahvistamisen, kilpailukyvyn parantamisen sekä maatalouden rahoituksen turvaamisen. Arvoisa puhemies! Suomi katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä asemaamme unionin itäisenä ulkorajavaltiona ja EU-budjetin nettomaksajana. Tämä asema luo meille erityisiä velvoitteita mutta myös oikeudenmukaisia odotuksia. Suomi vastustaa komission esittämiä yhteisvelkaan perustuvia uusia lainarahoitteisia investointivälineitä, kuten kriisivälinettä ja Catalyst Europe ‑välinettä. Olemme kuitenkin avoimia erilaisille rahoitusratkaisuille, jotka tosiasiallisesti vahvistavat Euroopan kokonaisturvallisuutta sekä Ukrainan tukemista. Erityisen tärkeää on, että puolustusrahoitusta kohdennetaan nimenomaan itäisen etulinjan maille. Lisäksi Suomelle on keskeistä varmistaa, että komission meille esittämä merkittävä lisäys sisäasioiden rahastoihin turvataan. Sen toimeenpanon on oltava joustavaa, ja sen on tuettava raja-alueiden elinvoimaa. Tämä on osa Suomen kokonaisturvallisuutta mutta myös osa EU:n yhteistä vastuuta. Det är viktigt att komma ihåg att Finlands östra gräns mot Ryssland också är EU:s yttre gräns och det är också Natos yttre gräns. Finland ska vara en aktiv, konstruktiv och pålitlig medlemsstat i Europeiska unionen. Ärade talman! Käännyn nyt toiseen vastuualueeseeni elikkä valtion omistajaohjaukseen. Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhtiöomistusten hallinnointi vastuullisesti, ammattimaisesti ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti kasvattaen. Tavoitteena on ennakoitavat omaisuustulot sekä strategisten intressien ja erityistehtävien toteuttaminen. Valtio toimii omistajana tavalla, joka kunnioittaa reilun kilpailun pelisääntöjä. Me emme syrjäytä yksityistä omistajuutta vaan täydennämme sitä. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden on kuljettava rinnakkain. Omistajaohjaus perustuu lakiin valtion omistajaohjauksesta ja yhtiöomistuksista, osakeyhtiölakiin ja hyvään hallintotapaan. Mahdolliset omistusjärjestelyt toteutetaan aina huolellisesti, suunnitelmallisesti ja valtion kokonaisetua palvellen. Valtion yhtiöomaisuussalkusta tuloutettavat omaisuustulot, osingot, pääoman palautukset ja osakemyynnit ovat merkittävässä roolissa hallitusohjelman investointiohjelman rahoittamisessa. Tämän hallituskauden aikana niitä kertyy noin kolme miljardia euroa. Valtion on oltava omistajana ennen kaikkea strateginen. Tietyillä yhtiöillä on ratkaiseva merkitys huoltovarmuuden, infrastruktuurin ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Näissä yhtiöissä valtio pysyy jatkossakin vahvana ja vastuullisena omistajana. Omistajaohjauksen tehtävä on varmistaa, että nämä yhtiöt ovat toimintakykyisiä kaikissa tilanteissa ja kykenevät vastaamaan myös uusiin uhkiin ja kriiseihin. Arvoisa puhemies! Kun valtio arvioi omistuksiaan, jokaiselle yhtiölle määritetään selkeä intressi: joko strateginen intressi, finanssi-intressi tai erityistehtävä. Valtio-omistajan pitää myös tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja yritysten kasvun tukemiseksi. Valtion vastuullisella ja pitkäjänteisellä omistajapolitiikalla tuetaan omistajan keinoin Suomen kilpailukykyä, kestävää kasvua ja vakautta. Som ägare ska staten även erbjuda bolagen i sin ägo naturliga utvecklingsvägar för att stödja deras tillväxt. Samalla on huolehdittava siitä, että valtion omistamat yhtiöt ovat suunnannäyttäjiä myös puhtaassa siirtymässä ja digitalisaatiossa. Strateginen omistaja voi vauhdittaa ratkaisuja, joilla turvataan Suomen kilpailukyky ja koko yhteiskunnan resilienssi pitkälle tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vastuullinen omistaja ei tietenkään spekuloi millään pörssiyhtiöiden myynneillä eikä niiden ajankohdilla. [Antti Kurvinen: Onko hallitusohjelma spekulointia?]

Kiitos, arvoisa puhemies, hyvästä keskustelusta. Tässä muun muassa edustaja Seppänen kysyi koheesion yhdistämisestä puolustusteollisuuteen ja teollisuuspolitiikkaan. On totta, että nyt kun koheesiorahoituksen välitarkastusta tehdään EU:ssa, niin pohditaan, että pitäisikö ja voisiko näitä varoja käyttää joustavammin myös puolustuksellisiin hankkeisiin. Tähän asti me ei ole haluttu tätä tehdä, ja on hyvä muistaa, että koheesiorahoitusta jo nyt voidaan käyttää, totta kai, sellaisiin innovaatioihin ja kaksikäyttötuotteiden kehittämiseen, jotka tukevat sekä siviili- että puolustussektoria. Mutta voi ja tulee, totta kai, tätä pohtia, että EU:n on huomioitava puolustusteollisuuden ja strategisten investointien rooli myös koheesiopolitiikassa. Lintilä nosti Niinistön raportin. Tämä Suomen aloite kokonaisturvallisuuteen perustuvasta varautumisunionista etenee hyvin. Edustaja Hopsu puhui muun muassa hybridivaikuttamisesta. Muun muassa näitten uusien EU-hakijamaiden kanssa käydään tosi paljon keskustelua. Tiedetään, mitä Moldovassa ja muualla on tapahtunut ja tapahtuu. Edustaja Huhtasaari muistutti hyvin siitä, että kuitenkin kilpailukyky on se, mikä on loppupeleissä keskeinen, vahva talous ja talouden perusta, ja ehkä se ihmisten mandaatti, mistä edustaja Tuppurainen puhui, tulee siitä, että on työtä ja toimeentuloa. Siinä myös se, että pidetään kiinni ilmastotavoitteista ja saadaan Suomeen lisää myös cleantech-investointeja. Viime viikolla viimeksi muurattiin peruskiveä Hitachi Energylle tuolla länsirannikolla. [Puhemies koputtaa] Että ehkä se on se, mikä myös luottamusta tuo.

Arvoisa puhemies! Yhtiön hallitus palkkaa toimitusjohtajan, omistaja vaikuttaa yhtiökokouksessa. Valtio omistajana nimenomaan äänesti tätä vastaan, ja valtio omistajana on myös pitänyt huolen siitä, että hallituksessa vaihtuu puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnassa vaihtuu myös puheenjohtaja. Jokainen voi miettiä, onko tällä ollut merkitystä. Sillä varmasti on ollut merkitystä. Elikkä valtio nimenomaan piti tätä ratkaisua, palkitsemispakettia, kohtuuttomana. Tämä oli täysin vastoin meidän omistajapoliittista periaatepäätöstä, ja siksi valtio omistajana voimakkaasti reagoi ja vastusti tätä yhtiökokouksessa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tack för utmärkta talturen. Ensinnäkin kiitos, edustaja Hänninen piti erinomaisen puheenvuoron vastuullisesta omistajapolitiikasta ja mainitsi muun muassa Kemijoen. Tosiaan on näin, että Kemijoki Oy:lle, joka aiemmin oli finanssi-intressin yhtiö, on nyt asetettu strateginen intressi, ja se kuuluu näin: ”Varmistaa säätövoiman ja uudelleenkäynnistysresurssin saatavuutta sähköjärjestelmän tarpeisiin kaikissa olosuhteissa.” Ja omistusraja, joka oli aikaisemmin 0 prosenttia, on nyt 33,4 — elikkä näin. Ja kiitos tosiaan erittäin hyvästä puheenvuorosta. Tack också till ledamot Löfström. Vi tar med budskapen, och på ett allmänt plan kan man ju säga att det här med underlättande av byråkratin är någonting som också von der Leyen lyfte upp genast från början. Vi måste ha bättre reglering, mindre reglering, så att inte människor och företag blir helt, så att säga, översvämmade. Edustajat Ollikainen ja osittain Lyly kysyivät VR:stä: Tosiaan kutsuin saman tien koolle tässä syksyn aikana VR:n ja nämä kaikki operaattorit, ja todettiin, että nyt jotain täytyy tehdä. Sanoin pilke silmäkulmassa mutta myös ihan tosissani, että ei voi olla niin, että kun jenkit soittivat Kuusta kotiin reilu 50 vuotta sitten, niin oli paremmat yhteydet kuin mitä on välillä tuolla junassa, kun liikkuu. Itse odotan tuloksia. Mitään hokkuspokkusta ei ole, mutta on erilaisia lyhyemmän ja pidemmän aikavälin asioita, joita voidaan tehdä, ja tulen pitämään kevään aikana follow-upin, että asiat myös etenevät. Sitten Euroopan kilpailukyvystä voisi puhua pitkään. Erittäin iso kysymys. Suomen kolme kärkiprioriteettiahan EU-tasolla ovat kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja puhtaan siirtymän edistäminen, mihin liittyy tietenkin myös bio- ja kiertotalous. Kaikki liittyy kaikkeen, ja tietenkin tarvitsemme vahvan Euroopan myös suhteessa Kiinaan ja suhteessa Yhdysvaltoihin. Se, että EU:n veturi Saksa yskii, ei ole myöskään Suomelle hyvä asia, elikkä sillä tavalla me joudutaan yhdessä katsomaan isoa kuvaa. No, mistä me puhutaan EU-tasolla, niin meidän täytyy vahvistaa niitä elementtejä ja välineitä, joissa Suomi pärjää. Horizon, EU:n tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoiminta, InvestEU:n tyyppiset välineet, joissa saadaan takauksia järkeville investoinneille. Nythän Suomelle tuli neljään hankkeeseen myös siitä innovaatiorahastosta, taisi olla 259 miljoonaa yhteensä hyville investoinneille, mutta kyllä myös nettomaksajana meidän täytyy pitää huoli siitä, että tämän nykyisen kokonaiskakun — Ukraina on eri asia, siinä me ollaan valmiita uudentyyppisiin ratkaisuihin — ja tavallaan maksumääräosuuden sisällä täytyisi pystyä vielä paremmin kohdentamaan rahaa sellaisille välineille, joista Suomi ja suomalainen elinkeinoelämä ja työpaikat voittavat. Kun meillä on semmoinen draivi laajemminkin Euroopassa, että globaalit yritykset haluavat keskittää tki-toimintaansa Suomeen ja Eurooppaan, sitä kautta saadaan myös niitä työpaikkoja jopa kotiutettua — tämmöiseen tietynlaiseen uudelleenteollistumiseen uskon itse vahvasti — ja se vaatii myös julkiselta sektorilta ja myös meillä kotimaassa sitä, että tki-politiikka on yhä yritysvetoisempaa, niin että käydään systemaattisesti yritysten kanssa läpi, että hei, miten voimme auttaa teitä yhdessä kiipeämään siinä teidän globaalissa arvoketjussa pykälän tai kaksi. Kun yhdessä tehdään järjestelmätasolla tki:tä, silloin myös saadaan yleensä aikaiseksi sellaisia uusia järjestelmäkokonaisuuksia, jotka ovat huomattavasti myös isompia vientikokonaisuuksia. Silloin kun ei yksistään yhtä taajuusmuuttajaa tai moottoria trimmata vaan tehdään tki-toimintaa vaikka energiajärjestelmätasolla yhdessä — eri yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset — saadaan asioita paljon eteenpäin. Meillä on Suomessa erinomaisia esimerkkejä myös tästä, miten tämä on tuonut ihan tuotantoa ja työpaikkoja isossakin määrin takaisin Suomeen. Tietenkin tänä päivänä kaikki liittyy kaikkeen, ja tämä turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulma korostuu myös näissä kilpailukykyasioissa, ja myös tässä meidän edelleen suhteellisen tuoreessa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä viime toukokuulta kyllä turvallisuus, geopolitiikka ja riskienhallinta laajasti korostuvat. Näin tämän konkreettisesti itse, kun olin matkalla Brysseliin ja oli vaurioitunut tämä kaapeli Suomen ja Saksan välillä. Sehän oli Cinia Oy:n, joka on valtionyhtiö, suuressa määrin Suomen valtion omistama, ja siinä eurooppaministerinä sain sitten italialaismedialle sitä keissiä avata. Elikkä on tärkeätä, että vaikka Suomen ja Euroopan tilanne on ikävä, kun on haasteellisempi geopoliittinen turvallisuustilanne, niin kannattaa ehdottomasti panostaa siihen, että me tästä myös saadaan bisnesmielessä hyöty irti. Siihen ei liity pelkästään puolustusteollisuus, vaan paljon paljon muuta, mistä on hyötyjä myös siviilielämässä ja mikä luo uusia työpaikkoja Suomeen. — Kiitos.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Valtion omistajaohjauksen sekä EU-politiikan ja ‑ennakkovaikuttamisen keskeisenä tavoitteena on toimia pitkäjänteisesti, ammattimaisesti ja tehokkaasti. Näiden politiikka-alueiden yhteinen nimittäjä on ennakoitavuus ja vastuullisuus sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Haluaisin tässä puheenvuorossa muun muassa korostaa, kuinka valtion omistajapolitiikka ja Suomen EU-ennakkovaikuttaminen epäsuoraan ja myös suoraan tukevat toisiaan ja samalla turvaavat sekä kansalliset että eurooppalaiset edut. Ärade talman! Valtion omistajapolitiikan perusta on vastuullinen ja ammattimainen hallinnointi, jonka tavoitteena on paitsi omistaja-arvon pitkäjänteinen kasvattaminen myös strategisten intressien turvaaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio omistajana asettaa selkeitä tavoitteita sekä taloudellisessa että yhteiskunnallisessa mielessä. Esimerkiksi infrastruktuurin ja huoltovarmuuden ylläpito ovat keskeisiä strategisia intressejä, joiden turvaaminen edellyttää valtion vahvaa roolia tietyissä yhtiöissä. Toisaalta sijoittajaintressi korostaa sitä, että omaisuustuloilla, kuten osingoilla ja pääoman palautuksilla, on merkittävä rooli valtion budjetin rahoittamisessa. Hallituskauden aikana valtion yhtiöomistuksista on tarkoitus tulouttaa noin kolme miljardia euroa, jotka ohjataan hallitusohjelman mukaisiin investointeihin. Tämä on tehtävä vastuullisesti yhtiöiden ja markkinoiden tilanne huomioiden. Omistajapolitiikassa emme myöskään unohda EU:n sisämarkkinoiden reilun kilpailun periaatteita. Valtio siis ei tule syrjäyttämään yksityistä omistajuutta, vaan toimii tasapuolisena ja läpinäkyvänä omistajana. Samalla kun Suomessa pidämme huolta omistajapolitiikkamme vastuullisuudesta, on EU-ennakkovaikuttaminen keskeinen väline turvata Suomen intressit eurooppalaisella tasolla. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tehostaa ennakkovaikuttamista EU:n päätöksentekoon, jotta kansalliset tavoitteemme näkyvät myös unionin agendalla. Tänä vuonna ennakkovaikuttamisen keskiössä ovat olleet unionin strateginen ohjelma sekä uuden komission työohjelma. Suomen prioriteetit, strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen, ovat linjassa Euroopan komission painopisteiden kanssa. Esimerkiksi von der Leyenin seitsemän poliittista prioriteettia, kuten uusi suunnitelma Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi ja turvallisuuden uusi aikakausi, tukevat hyvin Suomen kansallisia tavoitteita. Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä sekä poliittisella että virkamiestasolla. Komission ja jäsenvaltioiden edustajien tapaamisia on ollut satoja, ja vaikuttamismuistioita on laadittu useisiin teemoihin, kuten rajaturvallisuuteen, biotalouteen ja EU:n ilmastotavoitteisiin, liittyen. Konkreettisena esimerkkinä tästä työstä voimme mainita komission tiedonannon, jonka myötä Suomi saa 50 miljoonaa euroa itärajan valvonnan vahvistamiseen. Jos oikein käytännönläheisesti halutaan katsoa asiaa, niin voimme myös olla ylpeitä siitä, että suomalaisia on entistä enemmän komissaarien kabineteissa. Suomi sai lobattua komissaarien kabinetteihin yhteensä 12 suomalaista, joista 11 on naisia ja yksi mies. Lisäksi olemme osallistuneet aktiivisesti EU:n rahoituskehystä koskevaan keskusteluun. On selvää, että tulevan rahoituskehyksen on tuettava strategisia painopisteitä, jotka edistävät sekä Euroopan että Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta. Pitkäjänteisyys on kaiken keskiössä. Ärade talman, arvoisa puhemies! Valtion omistajaohjaus ja EU-ennakkovaikuttaminen ovat pitkän aikavälin työtä. Kuten valtion omistuksissa, myös EU-vaikuttamisessa tarvitaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja ennakointia. Suomi on sitoutunut toimimaan näillä molemmilla rintamilla vastuullisesti ja tehokkaasti. Inom ägarpolitiken, värderade talman, innebär detta att vi använder resurser klokt och tryggar våra strategiska intressen. Inom EU-politiken betyder det att vi är en aktiv och konstruktiv aktör som lägger fram tydliga förslag och lyfter fram Finlands synpunkter. Det gemensamma målet för båda dessa helheter är att stärka Finland som en del av ett konkurrenskraftigt, tryggt och hållbart Europa. — Tack, kiitos.

Arvoisa puhemies! Toimivat liikenneyhteydet ovat vientiteollisuudelle edelleen erittäin tärkeitä. Me ollaan kaikki yhdessä täällä tehty työtä sen eteen, että tiettyjä reittejä tuetaan. Siihen ei kuulu mainitsemanne energiapääkaupunki Vaasan kenttä, mutta se keskustelu käydään muissa foorumeissa, se ei ole omistajaohjausministerin tehtävä. Se, että ollaan hieman säädetty näitä vähimmäisomistusrajoja, mahdollistaa tiettyjä asioita tulevaisuudessa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että ollaan tekemässä tietyn yhtiön osalta yhtään mitään. Kaikkia näitä yhtiöitä arvioidaan ajassa sen pohjalta, mikä on Suomen kokonaisedun kannalta parasta. Kriittisessä infrassa, mukaan lukien mainitsemassanne Finaviassa, vähimmäisomistusosuus on 50,1 prosenttia — vähimmäisomistusosuus. [Antti Kurvisen välihuuto] Elikkä kyllä nämä pysyvät julkisessa hallinnassa.