Sari Multala

Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelin tässä vaiheessa pyytää vastauspuheenvuoron, kun hetken päästä joudun poistumaan. Aika moni on puhunut tästä asunnottomuudesta, ja haluan siihen myös muutaman sanan kommentoida. On aivan totta, että ensi vuodelle tämä kohtuuhintaisen asuntotuotannon, tuetun tuotannon, valtuus laskee, mutta hallituksen ensimmäisinä vuosina se on ollut historiallisen korkealla tasolla. On nimenomaan haluttu suhdannetta vastaan tukea sitä, että asuntoja syntyy, kun muuten asuntorakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Sehän johtuu kahdesta asiasta: Ensinnäkin siitä, että edellisellä hallituskaudella asuntoja rakennettiin ennätyspaljon, myös niitä niin sanottuja kohtuuhintaisia eli niitä valtion tukemia vuokra-asuntoja, ja samoin markkinaehtoisesti syntyi silloin paljon asuntotuotantoa. Sitten rakentamista ei synny johtuen siitä, kun asuntotarjontaa on paljon ja osittain myöskin sitten uusia asuntoja ostetaan hirvittävän vähän, ja sitten toisaalta meillä on tilanne, jossa vanhassa kannassa on paljon asuntoja tyhjillään, myös tuetussa tuotannossa täällä pääkaupunkiseudulla. Tämä epäsuhta nyt on meillä markkinoilla. Voikin siis sanoa, että asuntopulastahan ei ole kyse, kun asunnottomuus on kasvanut. Meillä on asuntoja ja myös niitä niin sanottuja kohtuuhintaisia asuntoja kyllä saatavilla, mutta valitettavasti ne eivät vieläkään kohdennu täysin niille kaikista eniten tarvitseville. Mutta olemme tehneet myös siihen toimia, jotta ne kohdentuisivat paremmin. Olemme muun muassa tuoneet sinne asukasvalintaan tulorajat, jotta voisimme nimenomaisesti varmistua, että tuetut asunnot kohdentuvat heille, jotka eivät ainakaan niin helposti voi vapailta markkinoilta sitä vuokra-asuntoa saada. Sen lisäksi meillä on käynnissä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen työ. Siihen olemme myöntäneet avustuksia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiin projekteihin noin kymmenen miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Tapasin myös juuri viime viikolla kuntien asumisesta vastaavia ja myöskin asunnottomuudesta vastaavia johtajia, ja kunnissa kerrottiin hieman erilaisia syitä siihen, mitkä ovat näitä kasvaneen asunnottomuuden syitä — mikä on tietenkin todella valitettavaa, ja tietenkin teemme kaikkemme, jotta jokainen ihminen Suomessa saisi katon päänsä päälle. Tätä niin sanotusti kovaa asunnottomuutta eli ihmisiä, joilla ei ole ollenkaan kattoa päänsä päällä tai jotka asuvat esimerkiksi hätämajoituksissa, on alle tuhat. Se on edelleen kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvä tilanne, mutta totta kai me haluaisimme jokaiselle mahdollisuuden omaan asuntoon, ja sen takia tätä asunto ensin -politiikkaa edelleenkin tällä hallituskaudella edistämme. Tähän juuri nämä avustukset myös on tarkoitettu, että jokainen saisi myös sen tarvitsemansa avun ja tuen ja ne muut palvelut, joita varsinkin pitkään ilman asuntoa olleet usein tarvitsevat. Keskusteluissa kävi hyvin ilmi, että erityisesti tämä rahoitus ja yhteistyö on ollut erittäin tärkeää, koska siinä vaiheessa, kun sotealueet perustettiin ja ne palvelut, esimerkiksi päihdepalvelut, lähtivät sieltä pois ja osa kunnista myös leikkasi asumisneuvonnastaan tai ei järjestänyt sitä, niin tässä oli tämmöistä epäjatkuvuutta palveluiden saamisessa, ja nyt sitä on pystytty tällä rahoituksella parantamaan. Nyt kun katsotaan esimerkiksi näitä kaupunkiesimerkkejä, niin Oulussa asunnottomuus on edelleen koko ajan mennyt alaspäin, vaikka siellä ihan yhtä lailla kuin kaikkialla Suomessa ihmisillä on haastavia elämäntilanteita, työttömyys on kasvanut ja niin edelleen. Voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme sen eteen, että asunnottomuus jälleen kääntyisi laskuun ja erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden piiriin ei enää tulisi uusia ihmisiä, vaan senkin saisimme käännettyä laskuun ja toivottavasti myös poistettua. Epärealistista tietysti on päästä siihen alkuperäiseen tavoitteeseemme vuonna 27 poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan, mutta sitä tavoitetta kohti pitää kuitenkin tässä maassa jatkossakin kulkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää keskustelua täällä tänään. On valitettavasti kyllä myöskin niin, ihan taloustieteellisesti todistettu fakta, että aina kun on hankalat taloudelliset ajat, niin eniten siitä kärsivät juuri ne heikommassa asemassa olevat, koska työpaikkoja ei synny. Tämä on aiemminkin taantumissa nähty tilanne. Silloin on myöskin erittäin vaikea synnyttää valtion toimesta — kuten aina — työpaikkoja, koska ne syntyvät yrityksiin, joilla on edellytyksiä kasvaa. Sen vuoksi me olemmekin tehneet niin paljon niitä toimia, joilla me pyrimme luomaan kasvua, edellytyksiä yrityksille investoida Suomeen, edellytyksiä niin ulkomaisille kuin suomalaisille yrityksille laajentua ja sitä kautta työllistää uusia ihmisiä. Olemme myös halunneet luoda, kun tässä kysyttiin nuorten tulevaisuudenuskosta, nuorille mahdollisuuksia vaikkapa kouluttautua niin pitkälle — ja vastauksena siihen: kyllä, nimenomaan maksuttomasti — kuin vain itsellä motivaatio ja tahto riittävät avaamalla ovia korkeakoulutukseen mahdollisimman monelle. Uutena asiana esimerkiksi tämä opintoseteli, jota tullaan tarjoamaan niille nuorille, joille korkeakoulujen ovet eivät ensimmäisellä kerralla aukene. Olemme myös tehneet toimia siihen, että ensiasunnon ostajat voisivat lähteä asuntokaupoille. Asp-järjestelmää on yksinkertaistettu, ja tällä hetkellä lausuntokierroksella on myöskin ehdotus asp-rajan korottamiseksi, jotta ensiasunnon ostajilla olisi mahdollisuus saada lainaa myös sellaisiin, esimerkiksi hieman kalliimmilla alueilla oleviin asuntoihin. Sen lisäksi esimerkiksi asuntolainojen aikoja on pidennetty merkittävästi. Se helpottaa sitä kynnystä, kun pohditaan, onko varaa sitä lainaa lyhentää. Kun asuntolaina-aika on pidempi, niin silloin totta kai se kuukausierä on pienempi. Näillä toimilla hallitus pyrkii tietysti siihen, että ihmiset uskaltaisivat lähteä asuntokaupoille tästä epävarmasta ajasta huolimatta, sillä tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat hyvin alhaalla, ja siinä mielessä on ostajien markkinat. Lisäksi pohdimme totta kai myös lisätoimia siihen, että vielä pystyisimme vauhdittamaan asuntokauppoja erityisesti, koska siellä se pullonkaula on. Haluan kuitenkin vielä jatkaa hetken, arvoisa puhemies, jos sallitte. Haluan myös sen sanoa, että verotus ei suinkaan ole tällainen suora tulonsiirto, niin kuin täällä oppositio esittää. Sillä, että me laskemme ylimpien marginaalien verotusta, pyritään, voi sanoa, oikeastaan kahteen asiaan: Ensinnäkin siihen, että myös heillä on kannusteita tehdä lisää työtä, lisää työtunteja. Verottaja vie siitä yhdestä työtunnista pienemmän osuuden, mutta verotulot kasvavat sitä kautta. [Välihuutoja] — Voinko puhua, arvoisa oppositio, kun en kuule edes omaa ääntäni? Kiitos. — Toinen asia, mitä sillä voi syntyä, ovat ne uudet työpaikat. Kun nämä ihmiset laittavat siitä käteen jäävästä rahasta hieman isomman osan kulutukseen, jolla ostavat esimerkiksi palveluja, kuluttavat vaikkapa suomalaista kulttuuria, sitä kautta taas syntyy uusia työpaikkoja yrityksiin. Tämä on ihan selvästi todistettu myös tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi Ruotsista, ja väliaikaisrahoitus tälle on myös hankittu. [Krista Kiurun välihuuto] Sama vaikutus on myös yhteisöveron alennuksella. Sen tavoitehan on kasvattaa verotuloja. Eli tämä ei ole tulonjakopolitiikkaa sieltä, täältä, tuolta, vaan laskemalla veroprosenttia voidaan houkutella tänne uusia investointeja, yrityksiä, jotka sitten tuottavat niitä verotuloja, joita me tavoittelemme siis enemmän. Ja niillä verotuloilla me voimme maksaa paitsi tulonsiirtoja myös palvelut, jotka ovat meille kaikille tässä maassa kaikki kaikessa, jotta jokainen lapsi saa peruskoulusta riittävät perustaidot, oppimisen ilon ja eväät elämään kouluttautua niin pitkälle kuin vain itse haluaa ja oma motivaatio ja omat halut kantavat. [Krista Kiuru: Nyt oli paljon uskoa ilmassa!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Tämä on erittäin tärkeä nosto, koska nimenomaan uusista investoinneista ja toki nykyistenkin yritysten kasvamisesta uusin investoinnein tämä maa voi luoda kasvua ja työpaikkoja, ja yritykset nimenomaan sitä tekevät. Tässä tärkeää on se, että luvitusprosessit ovat sujuvia. Sen vuoksihan me olemme nimenomaan tässä hallituksessa uudistaneet kokonaan ympäristöluvituksen niin sanotun yhden luukun palvelumalliksi, jossa idea on se, että yritys voi yhden luukun kautta asioida, ja sitten siellä prosessia sovitetaan sen yhden luukun sisällä yhteen. Tälle työlle on nyt varattu myöskin siirtymäajan resursseja, jotta voidaan varmistaa, että prosessi todellakin on sujuva. Tätä samaa luvitusta toivon, että myös kunnissa tehdään, mitä tulee rakentamisluvitukseen. Siinähän me olemme myöskin tehneet lakimuutoksia ja tuoneet sinne käsittelyaikatakuun, kolme kuukautta — hieman monimutkaisella hankkeella toki voi mennä pidempään. Mutta työtä on tehty, ja jatkamme sitä edelleenkin. Olen henkilökohtaisesti tavannut myöskin viraston johtoa ympäristöpuolella ja huolehtinut siitä, että muutosta viedään vauhdikkaasti eteenpäin, ja olen vakuuttunut siitä, että tämä on oikea askel oikeaan suuntaan. Totta kai [Puhemies koputtaa] lisätyötäkin vielä tarvitaan. Me haluamme huolehtia siitä, että investointeja Suomeen saadaan. [Timo Heinonen: Saiko tällä viitan? — Perussuomalaisten ryhmästä: Turkisviitta ansaittu!]

Arvoisa puhemies! Kiitos värikkäästä keskustelusta. Tämä hallituksen esitys tosiaan on aika tekninen, ja se liittyy nimenomaan tähän hiilirajamekanismiin, jolla aivan oikein, kuten salistakin on todettu, pyritään nimenomaisesti siihen, että kun meillä täällä Euroopassa päästöt on hinnoiteltu päästökaupan piirissä, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että kun tänne tuodaan Euroopan ulkopuolella valmistettua vaikkapa terästä tai jotakin muuta metallia, niin niidenkin päästöt tämän avulla nyt hinnoitellaan. Niin sanottu hiilitulli on kyseessä, ja tällä pyritään nimenomaan siihen, että ollaan kilpailukykyisiä täällä eurooppalaisessa teollisuudessa. Täällä oli muutama kysymys, ja ne koskivat ennen kaikkea tähän liittyvää päästökauppajärjestelmää. Tämän suhteenhan me olemme tehneet erittäin vahvaa vaikuttamistyötä — niin pääministeri kuin minä itsekin olemme sitä tehneet samanmielisten kumppanimaiden kanssa — ja siltä osin vaikuttaa, että vaikuttamistyö on myös tuottanut tulosta, niin että näihin päästökaupan fundamentteihin ei oltaisi koskemassa. Toki joitakin tämmöisiä lyhytaikaisempia muutoksia ollaan tekemässä, mikä ehkä onkin hyväksyttävämpää kuin tietenkin sitten se, että viedään pohjaa niitä puhtaammilta investoinneilta, jotka ovat Suomenkin näkökulmasta ne keskeiset investoinnit, joita meillekin nyt syntyy. Sitten myöskin oli kysymys lannoitteista. Niiden tilannetta seurataan. Ne ovat tämän CBAM-mekanismin eli hiilirajamekanismin piirissä, mutta totta kai jatkotyössä niitä on arvioitava nykyiseenkin tilanteeseen peilaten. Sitten haluan sen korjata, että mehän emme ole enää millään tavalla kiinni venäläisessä fossiilienergiassa. Suomi on irrottautunut siitä sataprosenttisesti jo hyvinkin pian Venäjän hyökkäyssodan aluttua, ja siitä olen kyllä hyvin ylpeä. Tätä hyvää esimerkkiä on ilo kertoa maailmalla. Sen menestystarinan syy on osin totta kai se, että meillä on pitkäjänteisesti investoitu muun muassa siihen ydinenergiaan, josta täällä puhuttiin. Sen avulla me kykenimme aika nopeasti sitten lisäämään myös muuta päästötöntä energiantuotantoa. Siitä johtuen, toisin kuin edustaja Hoskonen täällä moneen kertaan väitti, juuri sen vuoksihan meidän sähkön hinta on nyt Euroopan edullisimpia, koska se nimenomaan ei ole sitä päästökaupan piirissä olevaa sähköntuotantoa, toisin kuin esimerkiksi Saksassa on edelleenkin tilanne. Sen vuoksi meillä on paljon parempi tilanne nyt tässä fossiilienergian hintakriisissä, joka tästä Lähi-idän sodastakin johtuu. Sen vuoksi haluankin ainakin itse edistää kaikin tavoin niitä toimia, joilla me voimme lisätä tätä energiaomavaraisuuttamme, tuottaa sitä energiaa täällä Suomessa. Esimerkiksi biokaasussa meillä on vielä mahdollisuuksia myös liikenteen puolella ja niin edelleen, myöskin sitten siellä päästöttömissä nestemäisissä polttoaineissa, joita voidaan vaikkapa vedystä ja talteen otetusta hiilidioksidista jatkojalostaa. Sen vuoksi ajattelen, aivan kuten edustaja Räsänen täällä nosti esiin, että meillä on todellakin tässä enemmänkin mahdollisuuksia. Tässä pitäisi nyt Euroopan kokonaisuudessaan ottaa iso askel omavaraisemman energiantuotannon suuntaan. Tämä hiilirajamekanismi siinä toisaalta myös auttaa ja vauhdittaa, ja se vauhdittaa myös niitä päästövähennyksiä muualla maailmassa. Sehän on se nimenomainen idea. Esimerkiksi vaikkapa nyt näiden kauppasopimusten, joita Euroopan unioni on tehnyt, yksi ehto on se, että nämä maat, joiden kanssa on tehty kauppasopimus, kuten vaikkapa Intia, ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen. Esimerkiksi Intia on nyt yksi niistä maista, joka on pohtimassa omaa hiilen hinnoitteluaan juuri siitä syystä, että he haluavat jatkossakin tuoda esimerkiksi Euroopan isolle markkina-alueelle niitä vähäpäästöisempiä tuotteitaan pienemmällä hinnalla. Tämä vaikuttaa toimivan, ja sen vuoksi tätä meidän kannattaa ehdottomasti [Puhemies koputtaa] täällä Suomessakin edistää.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain 1 a ja 4 a §:n muuttamisesta. Hiilirajamekanismi on hiilivuodon torjunnan väline, joka asteittain korvaa päästökaupassa päästöoikeuksien ilmaisjaon. Tuotaessa tiettyjä tuotteita kolmansista maista EU-alueelle on velvoite hankkia tuotteen päästöjä vastaava määrä CBAM-todistuksia. CBAM-todistus hankitaan yhteiseltä kauppapaikalta, ja sen hinta määräytyy päästökaupan päästöoikeuden hinnan mukaisesti. Hiilirajamekanismin tavoitteena on, että sekä EU:ssa valmistetuille tuotteille että kolmannessa maassa tuotetuille tuotteille kohdistuu yhtäläinen kustannus tuotannon päästöintensiivisyyteen pohjautuen. Tänään käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä annetaan Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevaa asetusta täydentävät välttämättömät kansalliset säännökset. Ne koskevat mahdollisuutta alentaa hiilirajamekanismiasetuksessa tarkoitettua esimerkiksi CBAM-todistuksien palauttamatta jättämisestä määrättävää seurausmaksua. Lisäksi lakiin lisättäisiin soveltamisen kannalta tarpeelliset määritelmät. Ehdotettujen muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan keväällä 2026. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On todellakin ehkä tässä paikallaan, kun puhutaan nuorten tulevaisuususkosta, nyt kerrata niitä asioita, missä me Suomena olemme onnistuneet: Yksi niistä on nimenomaan se, mihin tässä on jo viitattu, että meillä energiantuotanto on tällä hetkellä 95 prosenttia sähkön osalta fossiilivapaata, ja sen vuoksi tämä kriisi, joka nyt Iranissa ja siellä Lähi-idässä on, ei näy meillä esimerkiksi sähkön hinnassa tällä hetkellä, mikä on erittäin hyvä asia erilaisten yritysten kannalta ja teollisuuden kannalta, mutta myös kotitalouksien näkökulmasta. Tätä työtä tietysti pitkäjänteisesti pitää jatkaa. Tämän vuoksi me ollaan esimerkiksi pääministerin kanssa tomerasti tehty töitä sen eteen, että EU-tasolla pidetään kiinni näistä ohjauskeinoista, jotka vahvistavat sen, että jatkossakin meillä investoidaan nimenomaan puhtaaseen energian. Ollaan tehty myös täällä kotimaassa kovasti työtä sen eteen, että esimerkiksi ydinenergiaa kannattaa tähän maahan rakentaa lisää, koska tulemme tarvitsemaan myös sellaista energiantuotantoa, joka on vakaata, joka toimii myös talvella ja on luotettavaa ja kotimaassa tuotettavaa. [Ben Zyskowicz: Kai vihreät edelleen vastustavat ydinvoimaa?] Sen vuoksi, kyllä, ajattelen myös niin, että meidän pitää vahvistaa kykyämme irtautua fossiilisista polttoaineista pitkällä aikavälillä, kuitenkin huomioiden sen, [Puhemies koputtaa] että tällä hetkellä monelle nämä arjen kustannukset ovat erittäin vaikeita ja ei ole nopeasti tehtäviä toimia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On!] joilla voisimme suoraan auttaa ihmisiä esimerkiksi vaihtamaan sähköautoon, joka tällä hetkellä olisi se edullisempi vaihtoehto.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kovasti edustajille positiivisesta vastaanotosta tälle lainsäädännölle, ja kiitos myös siitä, että kiititte valmistelun huolellisuudesta, sillä todellakin tästä itsekin haluan kiittää tämän lain valmistelijoita. Tätä on todella tehty huolella ja myöskin sitten korjattu niitä tarvittavia kohtia. Muutama kommentti tähän. Todellakin on niin, että Suomessa on vahva hyväksyttävyys ydinenergian tuotannolle, myös lisätuotannolle, ja se on tietysti tärkeä asia. Siinä asiassa tietenkin yksi keskeinen kysymys on nimenomaan tämä, että me olemme päättäneet, että ydinjätteet myös loppusijoitetaan turvallisesti Suomessa. Itse asiassa nämä päätökset, jotka tänä vuonna toivottavasti näemme tämän loppusijoituslaitoksen käyttöönotosta, kantautuvat jopa sieltä 80-luvulta. Se kertoo siitä, että nämä ovat erittäin pitkiä prosesseja. Suomi on tässä ensimmäinen maa sen vuoksi, että meillä on tehty alun perin päätökset siitä, että me haluamme näin toimia, rahoitus on kerätty toimijoilta, ja sen lisäksi myöskin paikan valinnassa on onnistuttu ja pidetty kiinni niistä päätöksistä. Esimerkiksi tämä erottaa meidät tässä nyt monista muista maista, joissa kyllä on ikään kuin päätös siitä, että samalla tavalla tultaisiin toimimaan, mutta eivät ole päässeet prosessissa eteenpäin. Kyllä ymmärrän tämän toiveen tästä laajemmastakin käytöstä, sen mahdollistamisesta, ja se on totta kai kuultu myös valmistelun aikana. Kuitenkin kysymys on moninaisesta ja monitahoisesta asiasta, mitä tulee vaikka kansainväliseen sääntelyyn ja esimerkiksi siihen lopulliseen vastuuseen näistä ydinjätteistä. Eli tällä hetkellä kansainvälisen sääntelyn mukaan vastuu kuuluu aina sille maalle, missä ne jätteet on tuotettu. Sitten lisäksi, totta kai, erilaiset vakuusvastuut ja muut on perusteellisesti selvitettävä ennen kuin mahdollistetaan nämä tässä lainsäädännössä. Tämä selvitystyö on itse asiassa jo meillä ministeriössä käynnissä, eli varmasti sitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, mutta epäilenpä, että tähän lainsäädäntöön vielä ehtisi. Mutta hyvä, jos eduskunta tätäkin asiaa pohtii. Vielä nopeasti totean, että rahoitusselvitys todella tulee lähiaikoina, ja toivottavasti pääsemme myös siinä eteenpäin. Sitten totean vielä tästä päätöksentekoprosessista sen, että sen tavoitteena on nimenomaan tuoda joustavuutta hankekehittäjien näkökulmasta, ei suinkaan ikään kuin poliittisen riskin näkökulmasta vältellä sitä keskustelua. Kuitenkin se lopullinen huolehtiminen ja valvonta, että tämä on turvallista ja käyttöön otettavissa, kuuluu viranomaiselle, Säteilyturvakeskukselle, joka sitten huolehtii siitä puolesta. Siinä mielessä tässä on haluttu hakea nimenomaan joustavuutta ja poistettu sitä yksityiskohtaisuutta myös siitä periaatepäätöksestä, joka on osaltaan aiheuttanut sen, että nämä prosessit ovat voineet olla hyvinkin pitkiä, katsotaan vaikka tätä edellistä ydinenergialaitosta, joka avattiin, Olkiluoto kolmosta. Eli tätä on haluttu nimenomaan sujuvoittaa, ja sen vuoksi on siirrytty tällaiseen menettelyyn. Eduskunnalle toivon hyvää käsittelyä, tietenkin myös huolellista käsittelyä eduskunnassa tämän osalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tänään käsittelemme yhtä pääministeri Orpon hallituksen merkittävintä uudistusta ja, voisi sanoa, jopa merkittävintä energiapolitiikan uudistusta tällä hallituskaudella: hallituksen esitystä uudistetuksi ydinenergialaiksi. Tämä uudistus on myös Suomen energiapolitiikan kannalta merkittävä ja on samalla myös keskeinen lainsäädännön modernisointi. Ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että Suomi pystyy rakentamaan puhtaan, varman ja kohtuuhintaisen energian perustaa myös tulevina vuosikymmeninä. Me olemme Suomessa onnistuneet hyvin energiantuotantomme muuttamisessa lähes fossiilivapaaksi nopeasti toimitusvarmuudesta huolta pitäen. Tästä suuri kiitos kuuluu myös aiempien vuosikymmenten päättäjille, jotka ovat pitäneet ydinvoiman keskeisenä sähköntuotantomuotonamme huolehtien samalla sen käytön turvallisuudesta. Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan noin 40 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Me tiedämme, että Suomen sähkönkulutus tulee kasvamaan huomattavasti, kun koko yhteiskunta ja teollisuus sähköistyvät sekä uusia investointeja syntyy. Tämä on myös, totta kai, tavoitteemme. Haluamme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan, jossa puhtaan energian toimitusvarma saatavuus on keskeinen kilpailukykytekijämme. Hallituksen keskeisenä tavoitteena onkin moninkertaistaa sähköntuotantomme. Tämän tavoitteen toteuttaminen ei onnistu ilman lisäydinvoimaa. Puhdas, vakaa ja huoltovarma energia tukee Suomen teollisuuden kilpailukykyä mutta ennen kaikkea on edellytys sille, että suomalaisten arki sujuu saumattomasti. Arvoisa puhemies! Suomi on edelläkävijä ydinenergiaratkaisuissa. Suomi on maailmalla tunnettu huippuluokan osaamisesta ydinenergian turvallisen käytön ja ydinjätehuollon aloilla. Tätä osaamista myös viedään jo ulkomaille, ja kasvupotentiaali on huomattava. Suomi tulee hyvin todennäköisesti myös olemaan ensimmäinen maa, joka avaa käytetyn ydinpolttoaineen pysyvän loppusijoituslaitoksen — myöhemmin tämän vuoden aikana. Meillä kehitetään nykyisin myös reaktoriteknologiaa sekä monia muita ydinenergiateknologioita, joilla voi olla jopa miljardien vientipotentiaali tulevaisuudessa. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntömme on ajan tasalla. Suomessa on erittäin hyvä pohja lisätä ydinenergian tuotantoa, sillä suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan hyvin myönteisesti. Energiateollisuuden kyselyissä yli 70 prosenttia ihmisistä suhtautui ydinvoimaan viime vuosina myönteisesti ja vain noin 10 prosenttia vastustaa sitä. Jatkossakin on tietysti tärkeää, että ydinenergian yhteiskunnallinen hyväksyttävyys pysyy korkealla tasolla. Ydinenergialain kokonaisuudistuksen keskeisenä periaatteena on se, että ydinenergian käyttö on jatkossakin turvallista ihmisille ja ympäristölle ja että ydinjätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Ydinjätehuollosta ja sen kustannuksiin varautumisesta vastaa ydinjätteet tuottanut energiayhtiö. Nämä periaatteet eivät muutu. Samalla laki mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen. Pienydinreaktorit eli niin kutsutut SMR-laitokset sekä muut uudet teknologiaratkaisut ja toimintamallit edellyttävät ajantasaista ja joustavaa sääntelyä, joka varmistaa ydinenergian käytön olevan turvallista mutta ei tarpeettoman raskasta. Nykyinen lainsäädäntö on rakennettu maailmaan, jossa ydinvoimalaitokset olivat aina suuria ja harvoja sekä jossa muuta toiminnan turvallisuuden tai osallistumisen kannalta keskeistä lainsäädäntöä oli vähän. Nyt tarvitsemme järjestelmän, joka mahdollistaa modulaarisen rakentamisen ja vähentää samojen asioiden tekemistä moneen kertaan. Arvoisa puhemies! Esitän seuraavaksi joitakin uudistuksen tuomia keskeisiä muutoksia suhteessa nykytilaan: Ensinnäkin, periaatepäätöksestä tulee nykyistä yleisluontoisempi. Yhteiskunnan kokonaisedun arviointi tehtäisiin varhaisessa vaiheessa, mutta rakentamislupa ja tekninen valvonta toteutettaisiin myöhemmissä vaiheissa Säteilyturvakeskuksen toimesta. Tämä tekee luvituksesta sujuvamman ja ennakoitavamman ilman, että turvallisuudesta tingitään. Toiseksi, olemassa olevien ydinlaitosten käyttölupien jatkaminen helpottuu. Käyttöluvan jatkaminen voidaan tehdä säädettyjen edellytysten täyttyessä kevennetyllä menettelyllä. Tämä on tärkeää Suomen nykyisen ydinvoimakapasiteetin ylläpidon kannalta. Kolmanneksi, ydinenergialaki mahdollistaa modulaarisen rakentamisen ja tunnistaa uudet teknologiat. Periaatepäätös on jatkossa mahdollista tehdä usean pienemmän reaktorin kokonaisuudelle, jotka voidaan rakentaa vaiheittain joko samoille tai eri laitospaikoille tai paikkakunnille. Neljänneksi, ydinjätehuollon perusperiaatteet säilyvät. Suomessa syntyneet ydinjätteet loppusijoitetaan edelleen Suomessa, ja vastuu ydinjätehuollon kustannuksista säilyy nykyisenä. Samalla tietyt ydinjätehuollon palvelut, kuten ulkomaisen käytetyn polttoaineen kapselointi palveluna, voidaan mahdollistaa ennen loppusijoitusta ja uudelleenkäsittelyä. Viimeiseksi, kaivostoiminnan ja uraanin talteenoton sääntely selkeytyy. Uraanikaivosten mahdollinen lupaprosessi perustuisi jatkossa kaivos- ja ympäristölainsäädäntöön, ei ydinenergialakiin, ja säteilyturvallisuus säteilylakiin. Talteenottolaitoksen rakentaminen ja käyttö edellyttäisivät ydinenergialain mukaista lupaa. Ydinenergialain uudistuksen rinnalla uudistetaan myös Säteilyturvakeskuksen määräykset. Tarkoituksena on rakentaa sääntelykokonaisuus, joka säilyttää korkean turvallisuustason mutta vähentää tarpeetonta yksityiskohtaisuutta. Tämä on tärkeää, jotta Suomi ei joudu suunnittelemaan ydinlaitoksia alusta alkaen vain suomalaisia määräyksiä varten, mikä on nykyisellään merkittävä kustannus- ja aikatauluriski. Kokonaisuudessaan tämä merkittävä ydinenergialain uudistus on valmisteltu huolellisesti. Olemme saaneet yli 70 lausuntoa, ja palautteen perusteella lakia ja sen perusteluita on täydennetty, täsmennetty ja tasapainotettu. Kuntien roolia on vahvistettu, yritysten esiin nostamia epäselvyyksiä on korjattu ja ydinjätteiden tuontiin ja vientiin liittyvää sääntelyä on tarkennettu. Myös useat viranomaistahot, kuten Oikeuskanslerinvirasto ja lainsäädännön arviointineuvosto, ovat käsitelleet lakia ja todenneet valmistelun perusteelliseksi. Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävä ydinenergialaki koskee energiantuotantoa yhteiskunnan käyttöön. Ydinenergialaki ei jatkossakaan edistä ydinaseiden leviämistä. Tämä varmistetaan ydinmateriaalivalvonnalla. Ydinräjähdekielto on esityksessä ennallaan suhteessa nykytilaan. Puolustusministeriössä valmisteltu erillinen ehdotus koskee ydinräjähdekieltoa koskevan pykälän poistamista. Tämä ehdotus on parhaillaan lausunnolla. Mikäli molemmat esitykset ovat aikanaan eduskunnassa yhtä aikaa käsittelyssä, eduskunta voi harkintansa mukaan yhteensovittaa lainsäädännön sisältöä. Asioina nämä liittyvät kuitenkin eri kokonaisuuksiin: toinen energiantuotantoon, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Selvyyden vuoksi totean, että ydinräjähteitä koskevan pykälän mahdollinen poistaminen ei mahdollista ydinaseiden leviämisen edistämistä ydinvoiman tuotannon yhteydessä Suomessa. Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Uudistettu ydinenergialaki antaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuden puhdasta energiajärjestelmää, houkutella investointeja ja varmistaa energian saatavuus sekä hinnan ennustettavuus. Tämä laki luo perustan suomalaiselle ydinenergian käytölle seuraaville vuosikymmenille turvallisesti, vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Kiitän arvoisia edustajia. Toivon rakentavaa keskustelua ja sujuvaa lain käsittelyä eduskunnassa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on taas tullut niin paljon kysymyksiä, että kaikkeen en pysty vastaamaan, mutta aloitetaan tästä isosta kuvasta. Eli totta kai on niin, että Suomi tekee osansa, ja teemme itse asiassa enemmän kuin osamme, mutta vuonna 24 päästöosuudet näiden isompien saastuttajien osalta olivat Kiinalla noin 29,2 prosenttia, USA 11,1, Intia 8,2, kaikki EU-maat, 27 maata, 5,9 prosenttia, eli EU-maiden päästöt yhteensä ovat noin kuusi prosenttia maailman päästöistä. Nyt me ollaan sovittu uudesta ilmastolaista EU-tasolla: 2040 vähennetään nettopäästöjä 90 prosenttia, mikä tarkoittaa, että sen jälkeen, jos me tähän tavoitteeseen pääsemme, meidän päästöjen osuus koko maailman päästöistä tulisi olemaan ehkä noin neljä prosenttia. Eli EU on nyt se maanosa, missä todellakin tehdään, ja Suomi osana EU:ta tekee myöskin paljon. Meillä on selkeät tavoitteet, meillä on myöskin ohjaava lainsäädäntö, meillä on hiilidioksidin hinnoittelu, ja tämä on valitettavasti harvinaista maailmassa. Eli kyllä, tämä on erittäin tärkeää, että me teemme Suomessakin töitä, mutta entistä tärkeämpää on se, että me saamme kaikki maailman isotkin saastuttajat mukaan tähän työhön. Tätä työtä ainakin itse olen tehnyt erittäin ponnekkaasti erilaisissa kansainvälisissä kokouksissa, koska katson, että paitsi että se on välttämätöntä meidän maapallon selviytymisen näkökulmasta, niin se on myös talouden kehityksen näkökulmasta erittäin tärkeää, ja se on Suomen etu. Se on myös Suomen etu, koska suomalaiset yritykset todellakin haluavat, että pidämme kiinni omista tavoitteistamme, mutta myös, että maailma kulkee tähän suuntaan. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja. Kiitänkin tässä edustaja Viitalaa nimenomaan tästä pitkäjänteisyyden ja suomalaisten yritysten näkökulman nostamisesta tässä keskustelussa. Se on juuri näin, että pitkäjänteinen ja ennakoitava politiikka on sen edellytys, että näitä investointeja uskalletaan tehdä. Myös edustaja Harjanne nosti, vaikkakin ehkä vähän semmoisella kritisoivalla näkökulmalla, mutta siinä olette aivan oikeassa, ajattelen myös samoin, että kun katsotaan vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen, niin fossiilisista irti pääseminen on ehdottomasti myös huoltovarmuuden kannalta meidän näkökulmasta erittäin tärkeää, koska nyt, kun katsotaan vaikkapa tätä nykyistä uusinta kriisiä, mikä maailmalla on tapahtunut, niin sen vaikutus vaikkapa polttoaineen hintaan tulee olemaan moninkertainen verrattuna siihen, mitä me täällä vaikka omalla veropolitiikalla tai päästökaupan laajentamisella liikenteeseen tulemme saamaan aikaan. Se taas kertoo siitä, että me olemme hyvinkin riippuvaisia siitä tuontipolttoaineesta, mitä tänne tulee, ja ajattelen, että paitsi meidän arjen kustannusten myös meidän huoltovarmuuden ja ihan kovan maanpuolustuksen näkökulmasta olisi todella tärkeätä, että löydetään polku siihen, että myös vaihtoehtoisia nestemäisiä, vähäpäästöisempiä polttoaineita löytyy. Tätä työtä me tehdään. Siihen liittyy muun muassa tämä vetytalous, joka nostettiin täällä esiin — edustaja Ollikainen kysyi siitä — yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon. Niissä on valtavia mahdollisuuksia Suomelle paitsi vähentää päästöjä ja olla omavaraisempi ja edistää huoltovarmuutta myöskin luoda uutta talouskasvua, ja näitä edistetään nyt muun muassa erilaisten suorien tukien kautta. Meillä on tällainen uusien energiateknologioiden demonstraatiotuki, joka nyt päätettiin osana tätä kasvupakettia. Sitten meillä on tämä vihreän siirtymän investointiverohyvitys, joka on ollut käytössä. Sitä laajennetaan nyt hiilidioksidin talteenottoon. Sen lisäksi meillä on tämä niin sanottu piippujentulppauksen tuki, jota edistetään. Nämä, täytyy myöntää, ovat kuitenkin sitten vain osapalasia siihen, että vähitellen saisimme tämän bioperäisen hiilidioksidin talteenoton eli niin sanotut tekniset nielut myös osaksi integroitua päästökauppaa. Siitäkin joku kysyi täällä, ja sitä kyllä edistämme. Sitten totean vielä sen, että tässä polttoaineen päästökaupan laajennuksessa, eli siis päästökaupan laajentamisessa polttoaineisiin tai liikenteeseen, mitä täällä esimerkiksi edustaja Ovaska kysyi ja myös edustaja Eestilä siihen viittasi, niin tämä jakeluvelvoitehan vähentää sitä hintavaikutusta, joka tulee sitten taas sinne päästökaupan puolelle, koska se biokomponentti ei ole näiden päästöoikeuksien piirissä, eli ne eivät ole suinkaan päällekkäisiä, vaan tämä ikään kuin jakeluvelvoite vähentää sitä päästökaupan vaikutusta. Sen lisäksi nämä hinta-arviot, mitä esititte puheenvuoroissanne, ovat tuulesta temmattuja, etenkin sen jälkeen, kun komissio on esittänyt jo merkittäviä muutoksia, muun muassa tämän markkinavakausvarannon myötä, joilla nimenomaisesti pyritään siihen, että tämmöiset ennakoitavat valtavat hintavaikutukset sieltä tulisivat. Eli tähän on tulossa toki muutoksia, mutta Suomen etu sinällään on, että näitä hiilidioksidipäästöjä hinnoitellaan Euroopan laajuisesti. Tällä hetkellähän ne nimenomaan tulevat enemmän ikään kuin täällä kansallisella tasolla, ja tällöin voisin kyllä ajatella, että tästä on joillekin muille maille kyllä aika paljon enemmän riesaa kuin meille. Se ei kuitenkaan vähennä sitä, että totta kai meidän pitää ajatella myös sitä, että täällä Suomessa pystytään käymään töissä, pystytään liikkumaan autolla pitkiäkin matkoja, ja kuten varmasti moni täällä tietää, se on myös meidän logistiikan kannalta hyvin tärkeää, ja tästäkin me tietysti haluamme omalta osaltamme huolehtia. [Puhemies koputtaa] No, sitten vielä totean siihen, ettemmekö tekisi mitään. En nyt ehdi niitä kaikkia toimia luetella, mitä tässäkin suunnitelmassa on. Valtavasti on toimia, ja niin kuin totesin jo aiemmin, ihan kaikille ei rahoitusta ole, mutta valtaosa myös näistä liikenteen toimista ja erillislämmityksen toimista tulee olemaan osana meidän sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmaa, jota viedään eteenpäin. Sitten vielä totean sen, että tosiaankin olen samaa mieltä siitä, että tämä suunnittelujärjestelmä tämän ilmastopolitiikan osalta on hyvin monimutkainen. Ajattelen näin, että kun meillä on nyt ilmastolain tavoitteiden arviointi, niin siinä samalla arvioidaan myös tätä suunnittelujärjestelmää. Kyllä siinä olisi tarvetta yksinkertaistaa sitä, sillä se, että se on näin monimutkainen, ei palvele tätä keskustelua mutta ei varsinkaan sitä, millä tavalla me voimme pitkäjänteisesti suunnitella tätä ilmastopolitiikkaa ja toisaalta antaa myös vakaata investointiympäristöä meidän yrityksille tehdä näitä päästöjä vähentäviä investointeja ja luoda Suomelle myös kasvua. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Monta kysymystä on tullut. Ehkä kommentoin tässä muutamia ryhmäpuheenvuoroja samalla ja pyrin vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin ehdin. Nyt kuitenkin muistutan, että näistä keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista erityisesti tämä keskipitkän aikavälin suunnitelma käsittelee taakanjakosektoria, ei sinällään energiapolitiikkaa, mutta jos kerkeän, niin vastaan myös niihin kysymyksiin. Tämä, että nämä keskustelut on niputettu: Olemme tietenkin kunnioittaneet sitä, mitä eduskunta on sanonut, eli toimimme ihan niin kuin eduskunta on toivonut, että toimitaan. Sen takia näissä keskusteluissa keskustellaan nyt näistä kahdesta suunnitelmasta samaan aikaan, ja tietenkin toimimme juuri niin kuin eduskunta toivoo. Aivan samaa mieltä olen siitä, mitä täällä monissa puheenvuoroissa on nostettu esiin, että ennen kaikkea ilmastopolitiikan on oltava ennakoitavaa, sillä se antaa myös sen näkymän meidän yrityksille, jotka sitten haluavat tehdä niitä investointeja puhtaampiin teknologioihin. Sitä tässä tietysti on pyritty myös noudattamaan näissäkin taakanjakosektorin toimissa. Täällä on nostettu esiin myös sitä, että kaikille näille toimille ei ole rahoitusta. No, se on aivan totta. Osa näistä toimista on myös sellaisia, joita tullaan ehdottamaan Suomen sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmaan, joka on siis EU-tason politiikkaväline siihen, että päästökaupan laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia — se on siis näillä näkymin laajentumassa muun muassa liikenteeseen ja erillislämmitykseen vuonna 28, nyt kun sitä vuodella siirrettiin — voitaisiin välttää siirtymällä puhtaampiin käyttövoimiin esimerkiksi liikenteessä. Tämä sosiaalinen ilmastorahasto on käynnistymässä kuitenkin aikataulussaan, ja tätä suunnitelmaa nyt parhaillaan valmistellaan. Siellä sisällä on muun muassa monia tässä suunnitelmassa olevia toimia. Mitä lopulta saamme rahoitettua sitä kautta, ratkeaa toki sitten siinä vaiheessa, kun meillä on lopullinen suunnitelma ja komission hyväksyntä sille. Tietenkin on tärkeää, että voimme myös niitä toimia rahoittaa, jotta sitten kustannukset eivät ole kohtuuttomia myöskään kuluttajille tai esimerkiksi yrityksille. Sitten vielä täällä puhuttiin paljon myös maankäyttösektorista. Kuitenkaan tässä keskipitkän aikavälin suunnitelmassa siihen ei varsinaisesti nyt keskitytä, vaan se oli silloin viime viikolla keskustelussa energia- ja ilmastostrategiassa. Mutta sanon sen siihen liittyen, että meillä tosiaan on käynnissä työ hiilinielulaskennan vielä paremman tietopohjan saamiseksi, ja siitä toivottavasti tämän vuoden aikana saamme lisätietoja. Sitten haluan todeta sen, että totta kai teemme työtä päästöjen vähentämiseksi monestakin syystä. Tietenkin me haluamme tehdä osamme Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, EU-velvoitteiden täyttämiseksi, mutta totta kai myös sen vuoksi, että meillä on tämä oma ilmastolakimme, ja kyllä, sen hiilineutraalisuustavoitehan on tiukempi kuin nämä kansainväliset velvoitteet. Se on ihan hyvä sinällään myöntää, että näin on, että ei se ihan pelkästään suoraan sieltä ilmastosopimuksesta tule, tämä meidän oma ilmastolakimme. Sen me olemme itse täällä säätäneet. No, sitten täällä SDP:n puheenvuorossa kritisoitiin tätä joustoa, joka on otettu käyttöön. No, siitä itse asiassa päätettiin vuonna 21 eli Marinin hallituksen aikana, että tämä jousto otettiin käyttöön. Siitä voidaan toki ajatella, onko se hyvä vai huono, mutta näin todella silloin päätettiin. Samoin tästä jakeluvelvoitteesta: se on toki tärkeä keino ollut vähentää liikenteen päästöjä, mutta myös Marinin hallituksen aikana todettiin, että silloin kun tuli Ukrainan sota ja siihen liittyvä merkittävä polttoaineiden hintojen nousu, niin jakeluvelvoitettahan päätettiin viime kaudella laskea. Nyt sitä nousukäyrää on päätetty loiventaa, ei suinkaan laskea siitä edellisestä tasosta. Eli kyllä, edelleenkin jakeluvelvoite on meidän keskeinen ilmastopolitiikan ja liikenteen päästöjen vähentämistavoite. No, sitten täällä kysyttiin suoraan näistä toimista, muun muassa edustaja Ingo kysyi esitetyistä toimista. Jos nyt oikein kuuntelin, niin mielestäni osa niistä toimista taisi olla sellaisia, joita meillä oli jo mukana tässä metsien kasvupaketissa, eli siinä mielessä totta kai pidän niitä esitettyjä keinoja hyvinä. Todellakin energia- ja ilmastostrategiassa on esitetty näitä erilaisia maankäyttösektorin toimia, joilla voisimme hiilinieluja siellä kasvattaa. Kiitos edustaja Harkimolle, että nostitte Itämeren tilan. Sinällään se ei suoraan vaikuta ilmastotyöhön tai tähän keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, mutta totta kai myöskin ilmastonmuutoksen vaikutus vaikuttaa siihen, että se haaste on vain entistä näkyvämpi meidän silmillemme, mikä meidän meriemme rehevöitymisestä aiheutuu, ja sitä työtä me teemme tietysti muun muassa Saaristomeri-ohjelman puitteissa. Sitten vielä oli moniakin erilaisia kysymyksiä liittyen sähkön hintaan. [Puhemies koputtaa] Niistä ehkä sitten myöhemmin, koska puhemiehen nuija kopisee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuon nyt lähetekeskusteluun kaksi ilmastolain mukaista ilmastosuunnitelmaa. Ympäristöministeriön valmistelema keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma eli KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että konkreettisia lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten, erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonepäästöt. KAISU valmisteltiin rinnakkain energia‑ ja ilmastostrategian kanssa, ja tämä perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hyvin. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. EU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjään taakanjakosektorilla 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021—2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä. Vuosien 2021—2025 velvoitteiden saavuttamista tarkastellaan jo vuodesta 2027 alkaen. Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet noin 25 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys. Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt vuosina 21—23, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmassa ilmastosuunnitelmassa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjenpuolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla. Arvoisa puhemies! KAISUssa esitetyt lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Lisätoimilla tavoitellaan vähintään noin yhden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäystä päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen. Suomessa liikenne sähköistyy jo hyvää vauhtia markkinaehtoisesti. Liikenteessä tuetaan riittävän vauhdin takaamiseksi sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Myös hiilidioksidin talteenottoa tullaan tukemaan avustuksin, mitä voi hyödyntää jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimissa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä. Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin myös epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin vuosien 21—25 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille. LULUCF-kauden 21—25 alijäämää pyritään kuromaan asetuksen mahdollistamia joustoja hyödyntämällä ja metsien vertailusta osa teknisillä korjauksilla. Lisäksi EU-tasolla käydään keskustelua, jotta metsien vertailutasoissa saataisiin huomioitua maankäyttösektorin viime vuosina merkittävästi muuttunut tilannekuva. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien ja nykyskenaarion mukaisen muun päästökehityksen toteutuessa saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet taakanjakosektorilla. KAISUn lisätoimet luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellussa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on kartoitettu kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin vaikuttavia mahdollisia yhteiskunnan ja teknologioiden kehityskulkuja tulevan ilmasto‑ ja energiapolitiikan valmistelun ja valintojen taustaksi. Totean tässä myös, että tämä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma tehdään nyt ensimmäistä kertaa tämän ilmastolain voimassaolon aikana. Tutkijat ovat laatineet KEITO-hankkeessa suunnitelmaa varten monitieteellisenä yhteistyönä neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota, ja näiden skenaarioiden laadinnassa on hyödynnetty laajasti sidosryhmätyöskentelyä. Mikään skenaarioista ei edusta todennäköistä tulevaisuudenkuvaa, vaan määrittämällä skenaarioiden painotukset eri lailla tutkijat pyrkivät kuvaamaan pikemminkin ääriskenaarioita, jotka kuitenkin voisivat jossain määrin toteutua vuoteen 2055 mennessä. Todennäköinen pitkän aikavälin kehitys riippuu merkittävästi globaalista talouden, teknologian sekä poliittisesta kehityksestä. Pitkän aikavälin kehitys on siten todennäköisesti näiden ääriskenaarioiden välistä. KEITO-skenaarioita on verrattu Ilmastopaneelin Suomen hiilineutraaliuspolku ‑raportin skenaarioon. Suunnitelmassa ei oteta siksi myöskään kantaa, mikä vaihtoehtoisista skenaarioista olisi toivottava tai mitkä toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot olisivat parhaita. Lähitulevaisuudessa vaikuttavia politiikkalinjauksia esitetään keskipitkän aikavälin suunnitelmassa eli aiemmin, helmikuussa lähetekeskustelussa olleessa kansallisessa energia‑ ja ilmastostrategiassa sekä tässä tänään keskusteltavassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa ja sitten myös joka toinen vaalikausi laadittavassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, joka nyt siis on voimassa edellisen hallituksen valmistamisen myötä. Kasvihainekaasujen kokonaispäästöjen pitkän aikavälin vähentämistavoitteet saavutetaan käsitellyissä skenaarioissa kaikissa muissa paitsi huoltovarmuutta ja omavaraisuutta korostavassa skenaariossa. Keskeisimpinä syinä tähän ovat skenaarion päästöoikeuksien maltilliset hinnat, jotka eivät tuo riittävää taloudellista ohjausta, sekä teknisten nielujen jääminen kannustinmekanismien ulkopuolelle. Keskeisiä menetelmiä päästöjen vähentämiseksi ovat sähköistäminen suoraan tai epäsuorasti vetytalouden kautta, tekniset hiilinielut ja ydinenergia. Maankäyttösektorilla keskeisiä toimia ovat metsänjalostus, metsätuhojen ehkäisy sekä turvemaiden vesitalouden hallinta. Kiitos, arvoisa puhemies. Odotan kiinnostavaa keskustelua.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eestilälle, että sain käsityksen siitä, mistä edustaja Hoskonen puhui. Hän puhui siis maankäyttösektorin puolesta, ei päästökaupasta, ja se on tietenkin hyvä uutinen, koska olen ollut siinä käsityksessä, että tässä salissa on aika laajasti pidetty sitä nimenomaan meidän päästöjen vähentämisen selkärankana ja myös hyvänä tapana ohjata investointeja sinne vähäpäästöiseen teknologiaan. Tähänhän hallitus on tuonut myös lisäinstrumentteja, ja sillä tavalla olemmekin saaneet houkuteltua Suomeen merkittäviä investointeja, kahdeksan miljardin euron edestä viime vuoden aikana, mikä on ennätysluku. Maankäyttösektorin osalta todella on niin, että epävarmuutta liittyy näihin laskelmiin, ja sen vuoksihan me panostamme nimenomaisesti tässä hallituksessa näiden epävarmuuksien vähentämiseen ja paremman tiedon saantiin. Meillä on tämä hiilinielujen paremman laskennan kehittämisen hanke, jota edistetään yhteistyössä hallituksen toimesta. Sieltä ensimmäisiä tuloksia on toivottavasti nähtävissä tämän vuoden loppupuolella, ja niitä tietenkin sitten edistämme myös EU-tasolla voimakkaasti. Sitten haluan kuitenkin täällä vielä kommentoida, kun edustaja Sammallahti kysyi, että emme kai ole edistämässä mitään opposition ehdottamia toimia. No, se, mitä me emme ainakaan edistä, on se, että peruisimme sellaiset liikennehankkeet, jotka luovat edellytyksiä sille, että hyvää asuntorakentamista voidaan niiden varrelle tehdä. Täällä esimerkiksi keskusta on esittänyt valtiokapitalismia eli käytännössä tällaisia valtiontukia, joilla he kuvittelevat luovansa noin 500 miljoonalla noin 4,3 miljardin euron rakentamisen tulovirran. Tämähän on täysin epäuskottava vaihtoehto, varsinkin kun te samaan aikaan peruisitte sellaisten hankkeiden valtionrahoituksen, jolla nimenomaan, esimerkiksi Vantaan ratikan avulla, luodaan sitä rakentamiselle edullista maata, asumisen kaavoituspaikkoja ja niin edelleen — ei millään tavalla hyvä esitys. Mutta sen sijaan me pyrimme helpottamaan lainansaantia esimerkiksi kotitalouksille asuntolainoitukseen. Sitähän me nyt teemme. Eduskunnassa on sellainen esitys juuri parhaillaan käsittelyssä, [Puhemies koputtaa] ja toivottavasti te sitä kannatatte. Sitten haluan vielä kommentoida täällä yhtä SDP:n esitystä eli maankäytön muutosmaksua. Se sinällään on ilmastotoimena todettu ihan kohtuullisen tehokkaaksi, [Puhemies koputtaa] mutta teidän esittämänne summa, 100 miljoonaa euroa, ei ole sen selvityksen mukainen. Jos näin korkeat muutosmaksut pyrittäisiin saamaan, sillä olisi aivan selvä vaikutus myös rakentamisen hidastumiseen, koska se on nimenomaan maksu näille, jotka näihin rakentamishankkeisiin ryhtyvät, ja sellaista en kyllä ajattele, että tässä rakentamisen tilanteessa kannattaa tehdä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama kommentti esitettyihin huoliin tai näkökulmiin. — Hallitus tuo tänäkin keväänä tänne eduskuntaan merkittäviä lakipaketteja, joilla sujuvoitetaan maankäyttöä ja luvitusta. Kaksi esimerkkiä: Alueidenkäyttölaki, jossa mahdollistetaan sujuvampi kaavoittaminen. Täällä sitä toki kritisoitiin lähinnä tuulivoiman osalta, ja siinäkin ajatuksena tietenkin on, että kun näille tuulivoimahankkeille, jotka ovat kannattavia ja yleensä sijoittuvat monen kunnan alueelle, kannattaa maakuntakaavoituksella osoittaa paikka, jolloin vaikutukset tulevat arvioitua nimenomaan laajemmalta alueelta, monen kunnan alueelta, ja asukkaita kuultua, niin tällöin, kun tämmöinen tuulivoimahanke asettuu maakuntakaavan alueelle, siellä ei ole lainkaan etäisyyssääntelyä. Se kannustaa myös siihen, että näitä hankkeita kannattaa sijoittaa sinne, missä on esimerkiksi paljon kysyntää, kuten vaikkapa teollisuutta. Eli tämä nimenomaan ohjaa nyt sinne, missä sitä rakentamista jo valmiiksi on. Eli tämä oli ehdottomasti varmaankin vain väärinkäsitys. Muuten siellä on paljon hyvää: Esimerkiksi yleiskaavan ja asemakaavan päivittäminen samaan aikaan on mahdollista, ja se sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusta parhaimmillaan jopa yli vuoden, kun tällaisia päivityksiä voidaan tehdä samalla prosessilla. Tuodaan myös muun muassa maanomistajan aloiteoikeus lakiin, ja niin edelleen. Sen lisäksi ydinenergialaki tulee tänne nyt keväällä käsiteltäväksi. Se on merkittävä uudistus ja sujuvoittaa meidän ydinenergialuvitusprosessia, yhtään kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä. Uskon, että tämä sali tulee suhtautumaan tähän lakiesitykseen hyvinkin positiivisesti. Sitten vastauksena myös vihreille: luonnonsuojelulain muutos, jolla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden syntymistä Suomeen, millä saataisiin myös yksityistä rahoitusta luonnonsuojeluun. Sen lisäksi vielä totean täällä, että toivon, että tämä edustaja Hoskosen linja ei ole keskustan linja, sillä päästökauppajärjestelmä nimenomaan on se, [Hannu Hoskonen: Väärät luvut, hyvänen aika!] joka ohjaa meillä Suomessa investointeja ja antaa ennakoitavan investointiympäristön koko Euroopassa sille, että investointeja kannattaa nimenomaan tehdä vähäpäästöisempiin teknologioihin. Tämä on keskeinen Suomen kilpailuetu myös kansainvälisillä markkinoilla. [Hannu Hoskonen: Minähän pyysin oikaisemaan väärät luvut!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä tässä on nyt muutamaan kertaan näitä rakentamisen puolen asioita käyty läpi ja on kysytty, muun muassa edustaja Kemppi, moneen kertaan, että tartutteko ehdotuksiin. Täytyy kyllä sanoa, että sellaiseen ehdotukseen, joka on keskeinen osa meidän asuntopolitiikan vauhdittamista eli asuntorakentamisen vauhdittamista liikenneinvestointien avulla, minä en kyllä tartu. Puhun nyt erityisesti tästä Vantaan ratikan rahoittamisen perumisesta, koska se on pääkaupunkiseudun ykköshanke, kun puhutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-sopimusten mukaisista hankkeista. Ihmettelen kovasti, että keskusta tätä hanketta vastustaa, koska se on todellakin ollut tämän seudun kärkihanke, ja sen avulla pyritään nimenomaan saamaan vauhtia myös asuntorakentamiseen, luomaan hyviä paikkoja asuntorakentamiselle, niin kuin näiden keskeisten raidehankkeiden yhtenä tavoitteena on liikenteen sujuvoittamisen lisäksi ja myös päästöjen vähentämisen lisäksi. Pidän tätä kyllä huonona politiikkana, jos tällaiselle tielle lähdetään, että nämä keskeiset sopimukset kaupunkiseutujen ja valtion välillä, mikä tämä MAL-sopimus siis on, lähdettäisiin avaamaan ja perumaan. Niiden neuvottelu on aika pitkä tie, ja siinä aina seutu tekee ensin oman ehdotuksensa ja sitten valtio paitsi tuo sen oman rahansa pöytään myös sitoutuu sitten osaltaan asioihin, ja seutu tietysti myös osaltaan. Muun muassa nämä asuntorakentamisen tavoitteet ovat yksi sellainen. Se ei ainakaan loisi hyvää tänne asuntorakentamisen puolelle, koska tarvitsemme nimenomaan niitä sellaisia hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia asuntorakentamisen paikkoja. Se on se, mitä me voimme valtiolta tehdä, ja toisaalta kunnat voivat sitten kaavoituksella niitä paikkoja luoda. Sen haluan myös tässä todeta, että me ollaan nimenomaan pyritty tekemään nyt sellaista lainsäädäntöä myös täällä kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen puolella, jolla annetaan edellytykset sille, että sitten kun niitä asuntoja halutaan rakentaa, niin se voi tapahtua sujuvasti. Olemme jo tehneet rakentamisluvituksen kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, sitten tietenkin isommille investoineet tämän ympäristöluvituksen yhden luukun periaatteen, ja nyt meillä on tulossa alueidenkäyttölaki, joka mahdollistaa myös huomattavasti sujuvamman kaavoituksen kunnissa, muun muassa esimerkiksi yleiskaavan ja asemakaavan yhtäaikaisen päivittämisen, joka vähentää merkittävästi sitä aikaa, mikä tällaiseen päivitykseen menee. Tällaisia uudistuksia olemme tehneet roppakaupalla, ja lisää on tulossa, ja pääsette aluekäyttölakiakin tänä keväänä vielä täällä eduskunnassa käsittelemään. Arvoisa puhemies! Tämän nyt halusin tässä vaiheessa iltaa vielä sanoa. Kiitän edustajia keskustelusta ja ajatuksista, joiden joukossa on kyllä ollut myös sellaisia ideoita, jotka tähän asuntorakentamiseenkin, sen kysyntäpuoleen, joka se todellinen haaste on, voisivat tuoda niitä ratkaisuja. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että täällä tässä ehkä myöhäisemmässä keskustelussa on tunnuttu ymmärtävän aika hyvin — ehkä paremmin kuin tuossa aiemmassa keskustelussa — että lopulta tämä on kuitenkin meidän yhteinen ongelma ja halutaan kaikki ratkaista tätä nykyistä tilannetta. Ehkä sen haluan kuitenkin tässä sanoa, että kun joissain puheenvuoroissa on sanottu, että hallitus ei tee mitään, niin se ei kyllä ainakaan pidä paikkaansa. Hallitus on tehnyt erittäin paljon sen eteen, että yritykset uskaltaisivat työllistää, että työpaikkoja aidosti syntyisi, myös kasvua, uusia investointeja ja sitä kautta lisätyöllisyyttä. Tuossa kävin jo aikaisemmissa puheenvuoroissa läpi näitä lukuja miljardiluokassa, mitä on syntynyt investointipäätöksiä. Toki niissä kestää ennen kuin ne työpaikat niiden päätösten myötä sitten vähitellen sinne syntyvät, koska päätöksestä on vielä jonkin aikaa siihen, että käytännössä uusi yritys tai yrityksen uusi investointi siellä sitten pyörii. Joka tapauksessa täällä on myöskin hienosti tullut esiin keskustelussa se asia, että ehkä se suurin huolenaihe on meidän nuorista, ja siihen huoleen kyllä yhdyn. Tämä huoli toki on korkeakoulutetuilla vähäisempi, koska kuten tässä vieressä ministeri Talvitie hyvin todisti, edelleenkin korkeakoulututkinto on erittäin hyvä vakuutus työttömyyttä vastaan pidemmällä aikavälillä. Mutta joka tapauksessa nuorten osalta haasteena toki on se, että silloin, kun on muutenkin työttömyys korkealla ja työttömiä työnhakijoita paljon ja kun kokemusta ei ole vielä kertynyt, on vaikeampi saada se ensimmäinen työpaikka. Ja siinä kyllä korostan juuri sitä, mitä ministeri Marttinenkin on todennut, että se, että määräaikaisuuksia sen ensimmäisen työpaikan osalta voidaan hieman helpottaa, auttaa tässä, että nuoret voivat päästä töihin. No, tässä nyt sitten on puhuttu myöskin rakennusalasta. No, sielläkin me olemme tehneet jo paljon. Totta kai yksi toimi on ollut myös valtion tukemien vuokra-asuntojen valtuuksien kasvattaminen ensimmäisinä hallituksen vuosina, mutta se ei voi olla se pysyvä tapa vastata rakentamisen tilanteeseen. Meidän on saatava käyntiin nämä asuntomarkkinat ja nimenomaan se vapaarahoitteinen tuotanto, ja siihen me ollaan nimenomaan nyt tuotu näitä lainahelpotuksia. Ajattelen, että vieläkin pitää katsoa, voidaanko tehdä enemmän, jotta ihmiset uskaltavat sinne asuntokaupoille aidosti lähteä. Kuitenkin se on se tilanne siinä mielessä nyt, että on ostajan markkinat. Kyllä kehotan jokaista, jolla on mahdollisuus ja joka lainan saa pankista, kaupoille lähtemään, koska kyllä myöskin hinnat ovat nyt alhaiset ja nyt on ikään kuin aika hyvä tilanne ja ostajan markkinat siinä mielessä. Ymmärrän hyvin sen huolen ja epävarmuuden, mitä tämä nykyinen tilanne aiheuttaa ihmisten mielissä, mutta tähän tilanteeseen itsessään osaltaan vaikuttaa siis se, miten ihmiset suhtautuvat ja uskaltavatko he käydä sitten myös kuluttamassa [Puhemies koputtaa] esimerkiksi palveluyritysten palveluita. Se vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Sanon vielä sen, että kyllä minä ajattelen, että paremmat ajat ovat edessä ja kyllä tästä työllisyyskin alkaa nousuun kasvamaan ja työttömyys menee laskuun näillä hallituksen toimilla ja ihmisten luottamuksen kohentumisella.

Arvoisa puhemies! Se on ehkä hyvä todeta tässä myöskin, että meillä on myös niitä positiivisia uutisia, esimerkkinä nyt vaikka jo kerran ministeri Puiston mainitsemat viime vuonna toteutuneet investointipäätökset puhtaaseen siirtymään kahdeksan miljardin euron edestä. Se on aivan valtava summa. Se ei valitettavasti aivan heti kuitenkaan näy parantuvana työllisyytenä, mutta koska nämä päätökset on tehty, niin aivan varmasti näiden hallituksen tekemien rakenteellisten uudistustenkin myötä näidenkin yritysten on helpompi sitten palkata uusia työntekijöitä, koska heitä tullaan aivan varmasti tarvitsemaan paitsi rakentamisen vaiheessa myöskin sitten myöhemmin, kun nämä investoinnit realisoituvat pysyviksi työpaikoiksi. Rakentamisen puolella nimenomaan nyt näistä erinäisistä hallituksen toimista, kuten investointien suorasta tukemisesta, puhtaan siirtymän investointien tukemisesta ja tästä verohyvityksestä, on aivan selvästi hyötyä, myös t&k-panostuksesta siihen, että näitä investointipäätöksiä ja tuottavuuskasvua voi syntyä. Myös rakentamisessa näkyy jo selkeitä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Se, mikä meidän haasteemme edelleen on, on tämä asuntorakentaminen, ja siinä tarvitaan nimenomaisesti vielä sitä kuluttajien luottamuksen vahvistamista. Hallitus tietysti sitä tukee valtavasti omilla toimillaan, paitsi näillä asuntorahoituksen helpotuksilla, joita tässä muutamaan kertaan olen jo maininnut, myös kuluttajien ostovoiman vahvistamisella, eli nämä ansiotuloverotuksen merkittävät kevennykset ovat myös omiaan sille, että ihmisillä voisi luottamus vahvistua ja myös se oman asunnon hankinta tulla mahdolliseksi. Sen vuoksi nyt kuitenkin, kun tämä käynnistyminen on hidasta, olen sitä mieltä, että edelleen tarvitaan lisää toimia, ja näitä meillä onkin paitsi eduskunnassa käsittelyssä myös pohdinnassa, mitä voisimme tehdä vielä lisää. Kuitenkin se on aina hyvä huomata kaikessa, että siinä on viivettä: kun hallituksessa joku päätös tehdään ja lakimuutos eduskunnasta läpi menee, niin sitten hetken aikaa menee, ennen kuin sen vaikutukset näkyvät. Näinhän on kokonaisuudessaankin työmarkkinoilla varmastikin, mutta erityisesti rakentamisen osalta menee näin, että investointipäätöksistä menee jonkun aikaa ennen kuin ne työllisyydeksi realisoituvat. Haluan kuitenkin valaa uskoa siihen, että kyllä, positiivinen käänne on jo tapahtunut. Se näkyy myös asuntoluototuksen kasvuna nyt ensimmäistä kertaa. Se käänne on siis tapahtunut, ja sen ennakoidaan vahvistuvan tämän vuoden aikana ja ensi vuonna sitten varsinaisesti lähtevän kunnolla kasvuun. — Kiitos.

Puhemies! Jäi kommentoimatta tuossa muutama kysymys liittyen luvitukseen, eli juuri sille puolellehan tämä hallitus on merkittävästi panostanut. Me halutaan sujuvoittaa luvitusta. Eli silloin kun yrityksen tuotteille — oli se sitten rakennusalalla tai jossakin muualla — on kysyntää, niin silloin yritys ehkä haluaa investoida, ja haluamme, että se investointi voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti. Sen takia hallitus on jo toteuttanut kolmen kuukauden rakentamislupatakuun, eli rakentamislupa pitää saada jatkossa kolmessa kuukaudessa, ja sen lisäksi ympäristöluvitus on uudistettu yhden luukun malliksi yhtenäisen viraston alle, jotta päästään eroon myöskin erilaisista tulkinnoista, mitä eri puolilla Suomea on ollut. Jos täällä jollakin edustajalla oli joitain konkreettisia haasteita, niin mielelläni niistä kuulen, jotta nyt viraston käynnistämisvaiheessa voidaan sitten niihin puuttua ja ohjata oikealle kurssille. En aivan saanut edustaja Hoskosen puheesta selvää siitä, missä ongelma oli, mutta jos sellaisia on, niin mielellään näitä myös korjaamme, koska haluamme varmistaa sen, että kun yrityksellä on halua investoida, niin luvan saa sujuvasti — totta kai niin, että myös kaikki ympäristö- ja muut ehdot täyttyvät. Sitten vielä nimenomaan nyt esimerkiksi rakentamisen puolella ja erityisesti asuntorakentamisessa on kysymys kysynnän haasteesta. Silloin ei juurikaan auta se, että me pumppaamme rahaa ikään kuin sinne tuotantopuolelle, vaan me tarvitaan kysyntää. Sen takia esimerkiksi tämä ministeri Puiston esittelemä lakiuudistus, jolla asuntolainoitusta helpotetaan, on erittäin tärkeä. Se sisältää myös asetuksenantomahdollisuuden, jolla taloyhtiölainojen saamista voidaan helpottaa. Itse ainakin ajattelen, että tätäkin työkalua voidaan hyvin käyttää. Tämäntyyppisiä uudistuksia voidaan tehdä myös lisää, mutta hallituksessa, toisin kuin oppositiossa, ei ole sellaista etuoikeutta kuten siinä, mitä katsoin tästä keskustan vaihtoehdosta, että lasketaan ikään kuin miljardiluokan vaikutuksia sellaisille asioille, joille me emme voi laskea tämmöisiä dynaamisia vaikutuksia. Meidän pitää aidosti rahoittaa ne asiat jostakin. Eli silloin kun me lasketaan veroja tai tehdään joku väliaikainenkin veronkevennys, niin sille pitää toisaalta laskea sitten jostain vastaavasti tuloja. [Petri Honkosen välihuuto] Myöskin jos tehdään suoria tukia, kuten täällä on esitetty, niin niille pitää laskea sitten jostain muualta leikkauksia. Tätä työtä me nimenomaisesti nyt teemme hallituksessa, ja yritämme löytää vielä lisää keinoja, joilla saamme myös asuntorakentamista vauhditettua lisää.

Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama vastaus kysymyksiin rakennusalasta: Tässä hyviä merkkejä on silläkin puolella ilmassa, erityisesti infrarakentamisessa ja kaikessa muussa rakentamisessa, paitsi asuntorakentamisen osalta vielä nähdään hyvin hitaita kasvun lukuja. Onneksi jo kasvusuuntaan mennään sielläkin, hitaasti mutta toivottavasti varmasti. Se, että hallitus ei olisi tällä puolella tehnyt mitään, ei kuitenkaan millään tavalla pidä paikkaansa. Olemme pyrkineet suhdanneluontoisesti lisäämään merkittävästi korkotukilainavaltuuksia hallituskauden alkupuolella, ja nyt pyrimme tekemään muita toimia, esimerkiksi asuntolainoituksen, rahoituksen, saatavuuden parantamista, jotta ihmiset uskaltaisivat ostaa sen oman asunnon, koska tässä uusien asuntojen rakentamisen osalta kysymys on erityisen paljon siitä, että kauppaa ei ole, ja sen takia asuntolainoituksen helpottaminen on se toimi, jota hallitus on tehnyt. Tässä yksi keino on esimerkiksi se, että pidennetään laina-aikaa 30 vuodesta 35 vuoteen, jolloin kotitalouksien maksama kuukausittainen lainaerä on tietenkin pienempi. Toivon, että tämä on yksi sellainen muutos, joka nyt auttaa ihmisiä menemään asuntokaupoille, sillä asuntojen hinnathan, etenkin vanhojen asuntojen, ovat tällä hetkellä merkittävänkin alhaisia, mikä sinällään toki on pidemmällä aikavälillä myöskin tietynlainen ongelma. Haluan myös muutamalla sanalla kommentoida kuitenkin näitä teidän esityksiänne, kun täällä oli tämmöisiä investointiohjelmia: Muun muassa keskusta toteaa, että he haluaisivat paljonkin ikään kuin vivuttaa valtion rahalla kuntia sitten vaikkapa korjaamaan peruskouluja ja niin edelleen. Puhtaat, terveet koulutilat ovat todella tärkeitä lapsille ja nuorille, ja on kuntien perustehtävä hoitaa se asia kuntoon. Itse olen ymmärtänyt kuitenkin, että kuntatalous on aika tiukilla tällä hetkellä. On vaikea nähdä, että sillä, että me laitetaan sata miljoonaa euroa valtion rahaa, kunnilla olisi varaa laittaa siihen 400 miljoonaa, kuten te olitte laskeneet tässä teidän laskelmassanne. [Anne Kalmari: Eiväthän ne mene, jos kunnat eivät laita — kannattaa kokeilla!] Ajattelen, että kuntien on tehtävä tätä työtä joka tapauksessa ja hoidettava ne koulutilat kuntoon, ja tätä myös tuetaan valtion toimesta aivan normaalin perusrahoituksen, valtionosuusjärjestelmän, puitteissa. Sitten toinen kommentti tähän teidän kokonaisuuteen, joka oli noin 600 miljoonaa: laskin, että rahoituksen te olette varanneet vain noin vähän päälle 400 miljoonalle, tai ainakin siinä oli noin parinsadan miljoonan euron gäppi, eli kyllä siinäkin sitten vähän hätää tulisi sen osalta, miten tämä kokonaisuus rakennettaisiin. No, sitten SDP:n osalta siellä on ihan hyviä ehdotuksia, mutta valitettavasti laskeskelin, että senkään osalta ihan eivät rahat riitä siihen, mitä on ehdotettu. Kyllä sielläkin aikamoinen aukko jää rahoituksen osalta. [Antti Lindtman: Kerrotteko vähän tarkemmin?] Sen haluan kuitenkin sanoa, että teemme koko ajan pohdintaa ja valmistelemme myös uusia päätöksiä sen osalta, että voimme vielä antaa mahdollisuuksia tälle rakentamisalan vauhdille, joka nyt kuitenkin näyttää käynnistyneen. [Vasemmalta: Olisi kyllä syytä! — Puhemies koputtaa] Erityisesti asuntorakentamisen puolella vapaiden markkinoiden puolella pitää saada kauppa käyntiin ja ihmiset uskaltamaan ostaa sen oman asunnon, [Puhemies koputtaa] koska tätä valtion tukemaa tuotantoa me olemme kyllä paljon tukeneet.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hieman keskustelu rönsyili tästä kyseisestä esityksestä laajemmaltikin, mutta niihin nyt muutama vastaus. Ensinnäkin kun tähän esitykseen liittyen kysyttiin, laajenevatko nämä velvoitteet tai tuleeko tästä nyt ikään kuin uusia varastoja, niin kyllä, tämän piiriin tulee nyt uusiakin toimijoita. Tätä kaasua, jota tässä tarkoitetaan, tuontipolttoaineena tuotavaa maakaasua, meillä pääosin käytetään esimerkiksi teollisuudessa. Ja koska käyttäjien piirissä on myös uusia toimijoita, niin on arvioitu, että olisi liian suuri kustannus vain näille nykyisille toimijoille sälyttää tämä lisävarastointivelvoite, joka tästä nyt tulee. Sitten samaan aikaan vähän vastauksena näihin pullonkauloihin: Ne ovat oikeastaan niitä, mihin tässä osittain myöskin edustaja Kumpula-Natri viittasi, kun puhui Latviasta. Eli me voimme kyllä osittain näihin perustaa myös tätä kaasun saatavuutta, mutta sitten taas pitää huomioida, että meidän pitää myös kotimaisin toimin varastoida ja varautua siihen, että tulee erilaisia häiriötilanteita. Esimerkiksi tämä Balticconnectorin häiriö oli sellainen, joka olisi ollut pullonkaula, jos silloin ei olisi ollut riittävästi meillä omasta takaa täällä tuotantoa, tuontia tai varastointia. Eli kyllä pitää huomioida tämäntyyppiset pullonkaulat, ja siihen tällä lakiesityksellä nyt myös varaudutaan. Sitten tässä ehkä laajemmin puhuttiin myös biokaasusta, ja kiitos siitä, että edustaja Harjanne toi tämän mittakaavan esiin. Biokaasu on tärkeä ja mahdollinen polttoaine esimerkiksi liikenteessä — joukkoliikenteessä, niin kuin edustaja Lyly täällä totesi — mutta sen käyttöpotentiaali on kuitenkin rajallinen, ehkä voi sanoa, että valitettavasti. Meillä olisi sitä kotimaista perää olevaa biokaasua kyllä täällä saatavilla, mutta me emme pysty millään täyttämään sitä koko suomalaisen energiapaletin tarvetta biokaasulla. Mutta siellä, missä sen käyttö on järkevää, totta kai sitä pitää edistää, ja sitä tietysti teemmekin, niin meidän ministeriöstä kuin sitten maa- ja metsätalousministeriöstä käsin. Sitten tähän edustaja Harjanteen ajatukseen tämmöisestä laajemmasta huoltovarmuudesta ja varautumisesta tulevaisuuteen: Ajattelen itse aika samalla tavoin. Ehkä tämä olisikin hyvää ajatustyötä sitten, kun jossain vaiheessa — ei nyt varmaan aivan lähivuosina, mutta tulevina vuosina — varmasti pohditaan huoltovarmuusselonteon päivittämistä, joka on täällä eduskunnassa parlamentaarisesti hyväksytty vuonna 2023. Varmastikin tässä lähivuosina sekin tulee uudelleen päivitettäväksi, ja siellä varmasti esimerkiksi tämä synteettisten polttoaineiden huomioiminen olisi erittäin tärkeää. Itsekin ajattelen, että meillä on valtavasti potentiaalia tehdä kotimaista polttoainetta päästöttömällä sähköllä ja sillä, että biogeeninen hiilidioksidi otetaan talteen, näitä yhdistämällä. Ja kun me olemme lukinneet itsemme näiden nestemäisten polttoaineiden käyttöön esimerkiksi lentoliikenteessä paitsi nykyisellä kaupallisella kalustolla, mutta totta kai myös meidän maanpuolustusratkaisu sen varmistaa, että sitä tulemme tarvitsemaan, niin silloin näiden synteettisten polttoaineiden tuominen siihen rinnalle, ennen kuin voidaan kokonaan luopua näistä fossiilispohjaisista liikenteessä, olisi tärkeää ja se, että luodaan sitä kysyntänäkymää myös sinne. Ajattelen, että tämä huoltovarmuusselonteko tulevina vuosina voisi olla yksi työkalu tähän — muitakin varmaan tullaan tarvitsemaan — ja tietysti pyrimme edistämään näitä hankkeita. Niitä investointeja on ikään kuin odottamassa jonkun verran, ja niissä kaikissa on hieman eri syyt, miksi ne eivät nyt ole vielä realisoituneet. Mutta varmaan isossa kuvassa on se, että pystytään luomaan näkymä siitä kysynnästä. Toinen on se, että ne hinnaltaan tulevat hieman lähemmäksi fossiilisia ratkaisuja. Tällekin alkaa olla nyt jo näkymää ja suomalaisia innovaatioita, jotka tämän mahdollistavat. — Kiitos, puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädetyn kaasun varastointivelvoitteen kansallisen toimeenpanon jatkamista. Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädettiin vuonna 2022 markkinatoimijoihin kohdistuvasta kaasuvarastojen täyttövelvoitteesta. Kaasun varastointivelvoite on osa vastausta vallitsevaan kaasumarkkinoiden tilanteeseen ja varautumista talvikausiin. Varastointivelvoitteen voimassaoloa jatkettiin EU:ssa syksyllä 2025 kahdella vuodella, ja se on voimassa 31.12.2027 saakka. Sääntely edellyttää kansallisen toimeenpanon jatkamista. Asetuksen mukaiset velvoitteet esitetään säilytettäviksi väliaikaisella muutoksella tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin. Esitetty lainmuutos vastaa vuosina 2023—2025 voimassa ollutta kansallista sääntelyä huomioiden kuitenkin EU:n kaasun toimitusvarmuusasetukseen lisätyt joustot. Arvoisa puhemies! Kaasun toimitusvarmuusasetus velvoittaa Suomen varmistamaan, että markkinatoimijat toteuttavat vuosittain 1. päivä lokakuuta — 1. päivä joulukuuta mennessä kaasun varastoinnin niin, että varastoitu määrä pääsäännön mukaan vastaa 15:tä prosenttia Suomen edeltävän viiden vuoden kaasun kulutuksesta. Lisävarastointivelvoite koskisi noin 50:tä markkinatoimijaa mukaan lukien maakaasun velvoitevarastoinnista käytännössä vapautetut maakaasulaitokset. Lisävarastointivelvoitteen piirissä olisivat myös teollisuuden toimijat, jotka vastaavat suuresta osasta kaasun kulutusta Suomessa. Huoltovarmuuskeskus vahvistaisi vuosittain lisävarastointivelvoitteen määrän huomioiden asetuksessa olevat poikkeukset varastoinnin pääsääntöön. Lisävarastoinnin toteuttamisessa esitetään asetuksen mahdollistamissa määrin hyödynnettäväksi Suomessa jo olemassa olevia velvoitevarastoja, jottei markkinatoimijoihin kohdistuisi kaksinkertaista varastointivelvoitetta. Varastointivelvoitteeseen luettava kaasu tai vaihtoehtoinen polttoaine on tarkoitettu voitavaksi käyttää talvikauden aikana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa kaasun varastointivelvoitteen kohdistuessa jo tulevaan talveen. Lain esitetään olevan voimassa 31.12.27 saakka. — Kiitos.