Matias Marttinen

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Östmanille hyvästä puheenvuorosta. On, totta tosiaan, niin, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee — ja nousee kyllä myös tästä vaikeasta ajasta. Tämän hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiämme päätöksiä nimenomaan sen kautta, miten ne vastaavasti edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä Suomessa. Omalla vastuullani hallituksessa on työmarkkinapolitiikka, jossa olemme tehneet hyvin laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille — maltillisia uudistuksia, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan tukea sitä, että meidän pienet ja keskisuuret yritykset, joissa on myös valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkata lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia. Teemme koulutuspolitiikkaa, jossa uusia työntekijöitä olisi mahdollista saada täsmäkoulutuksilla. Ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen, ja näitä uutisiahan on jo Suomeen saatu. Tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallituksen linja tulee kestämään. [Matias Mäkynen: Tulos on konkurssiennätys!]

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustajaa erittäin hyvästä kysymyksestä. Luulenpa niin, että olemme tässä salissa kaikki samaa mieltä siitä, että näiden käytäntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Työttömäksi joutuneiden ihmisten täytyy myös tietää, mitä he voivat tehdä ilman pelkoa siitä, että paikallisessa harkinnassa tulkitaankin se tilanne toisin, vaikka niin, että rakas harrastustoiminta koettaisiinkin taas vastaavasti yrittäjyydeksi. Olen viime syksynä jo antanut ministeriössä määräyksen, jonka mukaan päätoimista ja sivutoimista yrittäjyyttä koskeva ohjeistus on haluttu selkeämmäksi, ja tämä ohjeistus on päätökselläni jo lähetetty vastaavasti viranomaisten toimeenpantavaksi. Mutta tässä yhteydessä oikeastaan voisin todeta sen, että on tärkeää katsoa oikeastaan tämän kulttuurialan tilanne vielä erikseen läpi. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Mielelläni kerään vielä näitä kokemuksia yhteen, ja voisimme vaikka istua alas ja katsoa, onko vielä joitain sellaisia kysymyksiä, [Pia Lohikoski: On!] mitä on yhdessä tärkeää saada selkeämmiksi, koska on totta kai tärkeää, että järjestelmä on selkeä ja [Puhemies koputtaa] myös työttömät työnhakijat tietävät tämän tilanteen ja sen, mitä he voivat tehdä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohen hyvään ja rakentavaan kysymykseen jos lähden sieltä peräpäästä vastaamaan. Ensinnäkin suomalaisten ostovoimahan kehittyy tällä hetkellä, onneksi, erittäin myönteisellä tavalla. Se on hieno asia, koska aiemman vasemmistohallituksen aikanahan ostovoima leikkaantui rajusti, ja nyt viimein tässä on päästy parempaan suuntaan. Meidän hallitus ei myöskään usko siihen, että verotusta kiristämällä tämä maa tästä suosta nousee, ja me haluamme juuri myös sitä kautta suojella sitä, että suomalaisten kukkarolle ei mennä sen kautta, että valtio himoverottaisi vielä rajummin, niin kuin taas vastaavasti aiemmin on tehty. Se on myös tärkeä asia, joka myös suojelee yksityistä kulutuskysyntää. Olette aivan oikeassa siinä, että vielä alkuvaiheessa seteleitä on mennyt vähemmän. [Pia Viitasen välihuuto] Erot eri alueilla ovat toki myös hyvin suuria, ja tämä toimeenpano on lähtenyt hitaammin liikkeelle osalla alueista. Seuraan totta kai hyvin tarkasti tilannetta, käyn keskustelua joka puolella Suomea, ja totta kai otan kaiken palautteen vastaan, koska me haluamme, että seteli toimii niin hyvin kuin on mahdollista [Puhemies koputtaa] juuri siihen, että työttömänä olevat nuoret löytävät ja saavat työtä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! En voi kuin ihmetellä sitä, että täällä SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että hyvin vaikeassa työttömyystilanteessa maan hallitus on ottanut käyttöön lukuisia eri toimenpiteitä, joilla muun muassa helpotetaan nuorten pääsyä työelämään. Nyt on myös tärkeää [Krista Kiuru: Ei siitä ole puhuttu lainkaan täällä!] — kuunnelkaapa nyt, hyvät edustajat! — muistaa se, että nuorten työllistämisseteli on ollut käytössä aivan vähän aikaa vasta. Me tiedämme siis sen, että alueet, kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen rahoituksen ja eri puolilla Suomea tämä myöntöprosessi on vielä pahasti kesken. On alueita, joissa on myönnetty jo enemmän näitä seteleitä nuorille, siis jokainen näistä nuorista on löytänyt työpaikan ja työllistynyt. Minä taistelen sen puolesta, että joka ainoa nuori, joka etsii työtä... Jos edes pieni osa tämän setelin arvosta menee niille nuorille, jotka voivat työllistyä, niin kyllä, se on kannattanut tehdä. Me jatkamme setelin markkinointia ja pidämme huolen siitä, että mahdollisimman laajasti ja nopeasti nämä setelit saadaan jaettua ja nuoret saavat itselleen töitä.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Varsin värikästä keskustelua on ollut myös seurata tätä omalta paikaltani. Kun oppositiosta heitetään ilmoille väite ja epäilys siitä, seuraammeko me tavan kansalaisten elämää, ja siitä, olemmeko me kentällä, tapaammeko me ihmisiä, niin voin kyllä vakuuttaa teille, että kyllä olemme. Aivan muutamia viikkoja sitten sain vierailla Tampereella, jossa sain tutustua pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, ja tapasin myös nuoria Tampereen Ohjaamossa. Pääsin heidän kanssaan keskustelemaan heidän tilanteestaan ja niistä huolista ja aika paljon myös siitä toivosta, mitä monet taas heistä kokivat. Ainakin itse pidän hyvin tärkeänä, että me kaikki tässä salissa olemme paljon kentällä, tapaamme suomalaisia. Ja ainakin itse koen, että saan hyvin paljon vastaavasti myös taas semmoista virtaa omaan työhöni, kun kuulen suoraan sen palautteen suomalaisilta, joten kyllä, olen paljon kentällä, ja kyllä, tapaan paljon työttömiä, tapaan paljon yrittäjiä, tapaan paljon suomalaisia, jotta taas saan kaiken sen palautteen omaan työhöni tueksi kaikkinensa. Rouva puhemies! Tiedämme sen, että kansainvälinen tilanne aiheuttaa nyt tällä hetkellä paljon huolta ja murhetta meidän talouteen, mutta onneksi samaan aikaan — kun katsomme nyt meidän viimeisimpiä työllisyyslukuja — tosiaan maaliskuun luvuissa työllisyys on noussut 25 000 hengellä vuoden takaiseen nähden. Vielä on liian aikaista sanoa, onko tämä nyt kehittymässä tämmöiseksi pysyväksi trendiksi. Mutta kun samaan aikaan tiedetään myös se ja olemme lukeneet, että myös avoimien työpaikkojen määrässä on ilmoitettu olevan virettä parempaan suuntaan, niin jos ennen kaikkea kansallinen tilanne rauhoittuu, voi hyvin olla, että tänä vuonna kuitenkin myös työllisyyden kasvussa nähdään selkeästi taas siirtymistä parempaan suuntaan. Täällä viitattiin hallitukseen ja siihen, että me luomme työpaikkoja. Hyvät kansanedustajat, minä en luo tähän maahan yhtään työpaikkaa. Suomalaiset yrittäjät ja yritykset luovat niitä työpaikkoja, ja lainsäätäjän tehtävänä on taas luoda semmoisia edellytyksiä tähän maahan, että se työllistäminen on mahdollista. Tällä hetkellä tämä on se keskeisin kysymys, minkä takia vaikka meidän nuoret eivät saa töitä, koska työpaikkoja ei kerta kaikkiaan vaan ole auki. Tämän vuoksi me olemme ottaneet käyttöön... [Suna Kymäläisen välihuuto] — edustaja Suna Kymäläinen, koetan vastata nytten, jos maltatte kuunnella — ...nuorille oman työllistymissetelin, joka on ollut muutamia kuukausia käytössä. Pidän sitä erittäin tarpeellisena, että juuri meidän nuoret pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Uskon, että tämä myös nauttii salissa taas vastaavasti vahvaa tukea. Olemme tehneet laajasti myös työmarkkinauudistuksia, jotka taas tukevat nimenomaan suomalaisten pk-yritysten kykyä kasvaa ja työllistää tulevina vuosina, koska sieltähän se kasvu tähän maahan nousee. Edustaja Zyskowicz otti esille startup-yritykset. Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä verotukseen liittyviä muutoksia, jotta nämä kasvuyritykset voisivat kehittää toimintaansa Suomessa, koska sinne syntyy paljon uutta työtä. Myös verotuksen muutoksilla on tuettu sitä, että hyvin korkeasti koulutetut ulkomaiset erityisosaajat saataisiin houkuteltua taas näihin yrityksiin tekemään työtä, koska me tarvitsemme näitä hyvin korkeasti koulutettuja työntekijöitä kaiken kaikkiaan. Mutta samalla on selvää se, että tämän työttömyyden osalta ei ole mitään yhtä yksittäistä keinoa, jolla asia voidaan ratkaista, vaan tarvitaan hyvin laajasti erilaisia toimenpiteitä, ja sen takia me valmistelemme tällä hetkellä vielä uutta kokonaisuutta. Selvää on se, että me teemme aivan kaiken voitavan, jotta talouden käänne tapahtuu ja jotta tällä hetkellä vailla työtä olevat suomalaiset... Ymmärrän erittäin hyvin sitä, että valtaosa työttömänä olevista haluaisi lähteä töihin, jos työpaikkoja vain olisi. Näin se on. Meidän tehtävä on pitää huolta siitä, että suomalaiset yritykset voivat työllistää jatkossa enemmän. Se on meidän hallituksen politiikan aivan keskeinen tavoite, ja kaikki uudistukset työmarkkinoihin, sääntelyn purkuun, verotukseen, koulutuspolitiikkaan liittyvät siihen.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. Valtaosa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on joko työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttoa. On totta kai selvää, kun me puhumme vaikka kansainvälisistä opiskelijoista, että heillä täytyy olla edellytykset myös huolehtia omasta toimeentulostaan, kun he saapuvat Suomeen. Olemme havainneet ministeriössä, että meidän lainsäädännössä on valitettavasti vuotokohtia, joiden myötä on käynyt myös niin, että osan näistä opiskelijoista rahavarat eivät kerta kaikkiaan riitä Suomessa taas vastaavasti kustannusten ja elämisen kattamiseen. Tämän vuoksi, mihin myös edustaja viittasi puheenvuorossaan, maan hallitus tekee tällä hetkellä tiettyjä kohdennettuja kiristyksiä lainsäädäntöön, jotta pidetään huolta siitä, että kaikki opiskelijat, jotka ovat totta kai tervetulleita suorittamaan Suomeen tutkintonsa, [Välihuutoja] pystyvät myös, hyvät edustajat, itse kantamaan vastuun omasta toimeentulostaan. Se on minusta varsin hyvä, selkeä linja. Valmistelu on jo pitkällä, [Puhemies koputtaa] ja viimeistään syksyllä tämä lakipaketti on täällä teidän kansanedustajien käsittelyssä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on panna kansallisesti täytäntöön sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskeva Euroopan unionin toimenpidekehys. Kehystä koskevan EU:n neuvoston ja parlamentin asetuksen liiteasetus ja direktiivi sisältävät säännökset poikkeusmenettelyistä tiettyjen tuoteryhmien markkinoille saattamisessa. Tarkoituksena on varmistaa se, että sisämarkkinoilla on käytettävissä menettelyt, joiden avulla vältetään vastaavat häiriöt kuin on viime vuosina aiheutunut muun muassa koronapandemian aikana sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Nämä tapahtumat osoittivat unionin haavoittuvuudet erityisesti toimitusketjujen ja kriittisten tuotteiden saatavuuden näkökulmasta. Näillä EU-säädöksillä säädetään kolmiportaisesta kriisikehyksestä, joka koostuu valmiussuunnitteluvaiheesta, valmiustilavaiheesta ja sisämarkkinoiden hätätilavaiheesta. Näistä kolmesta vaiheesta viimeinen eli sisämarkkinoiden hätätilavaihe voidaan ottaa käyttöön neuvoston päätöksellä silloin, kun häiriö merkittävästi vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan. Hätätilassa komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla voidaan muun muassa velvoittaa yrityksiä asettamaan tietyt tilaukset etusijalle tai toimittamaan kriittistä tuotantoa koskevia tietoja. Liitedirektiivillä ja -asetuksella muutetaan useaa sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisdirektiiviä ja -asetusta. Asetuksen ja direktiivin tavoitteena on, että kriittisten tuotteiden markkinoille saattaminen on mahdollista toteuttaa sisämarkkinoiden hätätilassa tavanomaista nopeammin ja nykyistä koordinoidummin. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetulla lailla luotaisiin poikkeusmenettelyjä, joiden avulla tuotteita voitaisiin saattaa markkinoille ilman tavanomaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttyessä. Laki myös sisältäisi säännökset merkinnästä ja jäljitettävyydestä, jotta poikkeusmenettelyin markkinoille saatetut tuotteet voidaan tunnistaa. Lisäksi lailla on tarkoitus tehostaa markkinavalvontaa ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Liitedirektiivin mukaan sen perusteella annettuja kansallisia säännöksiä on sovellettava 30. päivä toukokuuta alkaen. Liiteasetuksen mukaan asetusta sovelletaan sellaisenaan 29. päivä toukokuuta tätä vuotta lukien. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti sääntelyn purkamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tätä työtä me teemme paitsi kansallisesti myös vaikuttamalla Euroopan unionin sääntelyyn. Nyt voimassa olevalla kaudella komissio on aloittanut tärkeän työn, jonka tavoitteena on helpottaa yritysten sääntelytaakkaa ja siten edesauttaa kasvua. Komissiolle on syytä antaa tähän vahva tuki. Kevyemmästä sääntelystä on kyse nyt myös käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa. Esitys juontuu komission vuosi sitten keväällä julkaisemasta omnibuspaketista, joka keventää merkittävällä tavalla raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Yhdenmukaisesti tämän paketin kanssa lakiesityksen tavoitteena on helpottaa yritysten hallinnollista rasitetta niin paljon kuin EU-lainsäädäntö sitä mahdollistaa. Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että kestävyysraportointivelvollisten yritysten piiriä supistetaan. Tämän mukaisesti Suomessa raportointivelvollisiksi jäisi 130 suuryritystä, mikä vastaa yhtä kymmenesosaa nykylakiin verrattuna. Niin ikään raportoitaviksi edellytettyjen tietojen määrä tulee huomattavasti vähenemään EU-komission myöhemmin säädettävällä asetusmuutoksella. Direktiivi velvoittaa komission tähän raportoinnin sisältökevennykseen ilman, että siitä olisi tarpeen säätää Suomen eri laissa. Lakiehdotus vastaa direktiivin sisältöä käsittäen omnibuspaketin mukaisen raportointirajan korotuksen. Raportointivelvollisten piirin supistaminen direktiivin mukaisesti on perusteltua, jotta velvoitteet kohdistuvat aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. Samalla kevennetään hallinnollista taakkaa EU-sääntelyn mahdollistamaan täyteen määrään. Ehdotuksessa ei ole mitään direktiivin ylittäviä lisävaatimuksia, vaikka direktiivi ne periaatteessa sallisikin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Toisaalta lakiehdotus sallii myös sen, että raportointirajat alittava yritys voisi vapaaehtoisesti eli niin halutessaan laatia kestävyysraportin ja varmentaa sen tilintarkastajalla. Hallituksen ja esityksen lakiehdotus ei vaikuta verokertymään eikä myöskään aseta uusia velvoitteita Verohallinnolle. Vaikutusta ei myöskään ole Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii kestävyystietojen rekisteriviranomaisena. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lainmuutosta voitaisiin kuitenkin soveltaa takautuvasti eli jo viime vuodenvaihteessa alkaneella tilikaudella. Tällä halutaan mahdollistaa se, että uusien raportointirajojen alle jäävän yrityksen ei tarvitsisi laatia raporttia tältä vuodelta, vaikka se olisi ollut siihen nykylainsäädännön mukaisesti velvollinen. Herra puhemies! Toivon, että tämä sali antaa tukensa yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. — Kiitos.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvin tärkeän ja ymmärrettävän asian esille nostamisesta. Tämä hallitus kannattaa sellaista työperäistä ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, joka perustuu työvoiman tarpeeseen. Siksi en pidä kovin järkevänä tai myöskään perusteltuna, että kävisimme keskustelua näiden lukujen kautta, koska sehän totta kai vaikuttaa hyvin paljon, niin kuin te kerroitte myös, mikä on maan suhdannetilanne. Tässä taloustilanteessa on aivan päivänselvä asia, että me emme tarvitse yhtä paljon työperäistä maahanmuuttoa kuin taas vastaavasti tilanteessa, jossa maan talous kasvaa vahvasti ja jolloin myös nähdään selkeästi, että tietyille toimialoille laajasti ympäri Suomen kaikkiin työtehtäviin ei vain kerta kaikkiaan löydetä kotimaasta työntekijöitä. Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että tämä hallitus keskittyy siihen, että me ensisijaisesti katsomme, miten suomalaisia työttömäksi jääneitä voidaan auttaa, tukea, poluttaa, kouluttaa eteenpäin, ja samaan aikaan tehdään nimenomaan tarpeeseen perustuvaa kansainvälistä rekrytointia, jotta ne yritykset, jotka eivät löydä kotimaasta työntekijöitä, [Puhemies koputtaa] saavat kuitenkin paikat täytettyä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ainakin te olette onnistuneet brändäämään tämän ehdotuksen oikein, niin että varmasti jää kyllä mieleen, mistä tässä on ollut kysymys. Kuten olen todennut jo aikaisemmin, niin työttömyysturvalla opiskelumahdollisuuksia ollaan nyt laajentamassa. Tämä totta kai kohdistuu nyt ennen kaikkea korkeammin koulutettuihin henkilöihin, mutta pidän sitä perusteltuna, että... [Hälinää] — Malttakaa kuunnella. — Pidän perusteltuna, että heille kuitenkin avautuu nyt entistä laajemmat mahdollisuudet opiskella, ja samalla myös se hallinnollinen työ vähenee työllisyyspalveluissa. Se on ihan oikea suunta, minne meidän kuuluu mennä. Samaan aikaan tiedämme myös sen, että jo tällä hetkellä työttömäksi jääneillä henkilöillä on laajat mahdollisuudet — jo tällä hetkellä — opiskella työttömyysturvalla. Haluan korostaa sitä, että alueilla, kunnissa ja kaupungeissa on työkalut käytössä myös siinä, että he voivat tarjota myös täsmäkoulutusta ja katsoa, mikä on se kasvava yritysten työvoiman tarve, ja räätälöidä taas siihen liittyen uusia koulutuksia. Minä vakuutan kyllä teille, hyvät SDP:n kansanedustajat, että me emme jätä kyllä pitkäaikaistyöttömiä [Puhemies koputtaa] tai yhtään työttömäksi jäänyttä yksin tässä tilanteessa.

Kiitoksia, herra puhemies! Palkkatuen uudistaminen — koska se nimenomaan madaltaa myös sitä kynnystä, sitä hallinnollista työtä taas vastaavasti siinä, että yhä useampi yritys ajattelisi, että mehän voisimme myös käyttää palkkatukea apuna. Ja taas mitä enemmän palkkatukea tässä maassa käytetään, niin se kohdistuu nimenomaan juuri heihin, joiden työmarkkina-asema on kaikista heikoin, kuten vaikka pitkäaikaistyöttömiin. Tämä työ on meillä parhaillaan käynnissä ministeriössä. Mutta totta kai on niin, että tilanne on hyvin vaikea, hyvin haastava. Totta kai myönnän sen, että on tehtävä vielä paljon, paljon lisää päätöksiä. Se on aivan selvä asia. Pidän hyvänä, että eduskunta käy tätä keskustelua, jotta taas voidaan nostaa esille erilaisia ehdotuksia, ja totta kai katsomme myös läpi sen, mitä muuta voidaan vastaavasti tehdä. Olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että tarvitaan nimenomaan täsmäkeinoja. Oikeastaan täsmäkoulutukset on ehkä se oikea sana, ja tiedän, että niitä eri alueilla on käytetty jo tällä hetkellä hyvin paljon. Tällä hetkellä näitä koulutuksia pitää saada vastaavasti liikkeelle enemmän, jotta taas sitten tulevien vuosien [Puhemies koputtaa] työvoiman tarpeeseen voidaan nykyistä paremmin vastata.

Kiitoksia, herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin todeta se, kun puhuitte näistä palveluista, että tämä hallitus on kuitenkin toteuttanut nuorten terapiatakuun, mitä taas vastaavasti aiempi hallitus ei tehnyt. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Jos ajatellaan sitä, että jos nuoren mieli järkkyy, niin totta kai on niin, että myöskin opinnoissa eteneminen tai vaikka työnhaku tai työllistyminen kaikki taas vastaavasti saavat osumaa. Siksi on tärkeää pitää huolta myös siitä, että nuorten palvelut pysyvät kunnossa. Se on meille erittäin tärkeä asia, ja tätä työtä me vastaavasti myös jatkamme. Samoin koulutuksen puolella meillä on edelleen erittäin paljon koulutusvolyymia käytössä niin ammatillisen koulutuksen puolella kuin korkeakoulutuksen puolella, jonne maan hallitus on myös lisäämässä aloituspaikkoja. Me haluamme pitää huolen siitä, että jokainen nuori löytää sen oman paikkansa meidän koulutusjärjestelmästä ja sen jälkeen taas vastaavasti pääsee töihin. Kuten totesin, nuorten työllistymisseteli on juuri otettu käyttöön. Uskon ja odotan, että tämän kevään aikana tämä tarkoittaa [Puhemies koputtaa] tuhansille suomalaisille nuorille toivoa paremmasta ja siitä, että pääsee siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Arvostan sitä, että oppositio tekee tällaisia rakentavia ehdotuksia. Totta kai on minusta hyvä, että käymme hyvin avoimesti tätä keskustelua, vaikka en voi tässä nyt tietenkään luvata, että vuorotteluvapaajärjestelmää palautettaisiin, [Krista Kiuru: Teillä oli kuitenkin lupaus, että jonkunlainen tulee!] mutta totta kai on hyvä arvioida eri kokonaisuuksia ja katsoa taas vastaavasti tässä nyt sitten, kun teemme omaa valmistelua, mitkä päätökset ovat perusteltuja. Haluan kuitenkin, hyvät kansanedustajat, muistuttaa teitä siitä, että kun puhumme pitkäaikaistyöttömyydestä, niin tällä hetkellä jo meillä on myös hyvin toimivia julkisen työllisyyspolitiikan välineitä, kuten palkkatuki, jota olen parhaillaan uudistamassa, ja sen tavoitteena on nimenomaan myös madaltaa kynnystä yrityksissä, vaikka Porissa, että Porissa sitten yhä useampi yritys voisi saada sitä palkkatukea ja sen kautta taas vastaavasti sitten myös tarjota työtä yhä useammalle työntekijälle. Eli teemme myös julkisen työllisyyspolitiikan taustalla useita päätöksiä, joilla nimenomaan pyritään myös parantamaan tätä palvelujärjestelmää, [Puhemies koputtaa] ja tämän osalta tulen palaamaan tämän talon suuntaan vielä tämän kevään aikana.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä puheenvuorosta. Mitä tulee tähän vapaaehtoistyön tekemiseen, niin olen kyllä teidän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän järjestelmän täytyy kannustaa ihmisiä omaan aktiivisuuteen, oman osaamisen kehittämiseen, siihen, että sitä omaa työkykyä pystyy ylläpitämään silloin, jos työtä ei ole tarjolla. Olemme käymässä läpi nyt myös lainsäädäntöä ja katsomme tarkemmin näitä kysymyksiä, koska selvästi on myös niin, että eri puolilla Suomea nämä tulkinnat ovat erilaisia. Se kertoo myös siitä, että joissakin tapauksissa... On totta, että vaikkapa nämä kertomanne tarinat ovat aivan kummallisia, ja näin ei tietenkään pitäisi myöskään olla. Mutta vakuutan teille, että tämä asia on meillä ministeriössä kyllä tunnistettu ja katsomme tämän läpi, niin että me saamme myös nykyistä selkeämmät tulkintaohjeet kentälle, jotta ihmiset tietävät myös sen, että vapaaehtoistyön tekeminen ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen [Vasemmalta: Hyvä!] on hyvin arvokasta ja tärkeää tässä maassa, ja me haluamme totta kai myös edistää sitä.

Kiitoksia, herra puhemies! Tästä SDP:n puheenvuorosta saa nyt sellaisen kuvan, että tämä tilanne ratkeaisi jollain yhdellä näppärällä, helpolla toimenpiteellä. [Välihuutoja vasemmalta] — Antakaa nyt vastata teille, puhutaan yksi kerrallaan. — Me olemme tehneet hyvin laajasti meidän työmarkkinoille, teollisuuspolitiikkaan, veropolitiikkaan toimenpiteitä, joilla on tuettu nimenomaan kotimaista kulutusta, sitä, että suomalaiset voivat mennä vaikka Raumalla sinne paikalliseen kauppaan Vanhassa Raumassa tai mennä parturiin, käyttää rahaa, mikä taas luo kysyntää ennen kaikkea naisvaltaisten pienten yritysten tilanteeseen, ja tämän päälle olemme vielä tehneet toimia, joilla tuetaan taas vastaavasti julkisia työllisyyspalveluita. Totta kai on niin, että pitää tehdä lisää toimenpiteitä, mutta haluan muistuttaa teitä, hyvät kansanedustajat, että jo tällä hetkellä meidän järjestelmässä työttömillä on hyvin laajat mahdollisuudet tehdä myös opintoja, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että myös alueilla, kunnissa ja kaupungeissa [Puhemies koputtaa] katsotaan koko ajan sitä, mitä toimia voidaan tehdä vielä lisää, [Puhemies koputtaa] jotta alueen työttömiä voidaan auttaa.

Arvoisa herra puhemies! Kun opposition puheenvuoroja kuuntelee, niin tulee sellainen olo, että ikään kuin tässä olisi kysymys nyt vastaavasti siitä, että sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on se vakituinen työsuhde, [Vasemmalta ja keskeltä: Esityksessä lukee niin!] mutta, hyvät kansanedustajat, näin ei ole, vaan [Välihuutoja] — kuunnelkaa nyt, kun vastaan teille — sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on usein työttömyys. Jos kysytään siitä, olenko minä valmis viemään eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan nimenomaan nuorten pääsyä työelämään, jotta he pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, niin kyllä olen. Kyllä totisesti olen valmis viemään eteenpäin niitä ehdotuksia, joilla näin taas vastaavasti voidaan tehdä. Kun katsotaan tilastoja, niin näemme myös sen, että reilusti yli puolet määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleistä siirtyy myöhemmin vakituisiin työsuhteisiin, joten kyllä: monelle suomalaiselle se määräaikainen työsuhde on polku vakituiseen, parempaan asemaan työelämässä, ja tämä meidän kaikkien kannattaa myös muistaa.

Herra puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Nyt toki olisin myös mielelläni kuullut, mitä ne lisätoimet taas vastaavasti sitten myös vihreiden mielestä tässä tilanteessa voisivat olla, sillä tämä hallitus on kuitenkin tehnyt hyvin laajasti toimenpiteitä, joilla ensinnäkin tuetaan suomalaisia pk-yrityksiä ennen kaikkea siinä, että he voisivat jatkossa tarjota taas lisää työtä suomalaisille. Vastaavasti myös sitten työllistämisen edellytyksiä on tuettu sen kautta, että on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli, jonka esittelin hallitukselle viime syksynä, ja nyt nämä tukirahat on jo jaettu kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä tarkoittaa tuhansille nuorille apua, tukea siihen, että pääsee... [Välihuuto vasemmalta] — Olisiko se pitänyt, edustaja Harakka, jättää tekemättä? SDP:n puheenvuorosta tuntui jäävän semmoinen kuva, että tässä hyvin vaikeassa tilanteessa kaikki, mitä maan hallitus tekee, on siis väärin sammutettua. Te kritisoitte hyvin laajasti kaikkia näitä toimenpiteitä. Me teemme hyvin vahvasti taas toimenpiteitä, ja minä vakuutan teille, [Puhemies koputtaa] että minä suhtaudun nuorten työttömyyteen äärimmäisen vakavasti ja teen sillä vakavuudella töitä joka päivä, [Puhemies koputtaa] jotta yhä useampi nuori saa vahvemman luottamuksen omaan tulevaisuuteen ja pääsee töihin.

Kiitoksia, herra puhemies! Kumpikaan näistä ehdotuksista, mitä, edustaja Kaikkonen, otitte esille, ei ole omassa salkussani, mutta niistä, suojaosista, taas vastaavasti sitten kollegaministerit vastaavat, ja verokysymykset ovat taas ministeri Purran vastuulla. Mutta tahtotilahan tähän on totta kai meillä yhteinen ja hyvin vahvasti jaettu. Me näimme jo tuossa loppuvuoden aikana, viimeisen vuosineljänneksen aikana, että tehtyjen työtuntien määrä, työllisten määrä, on lähtenyt oikein hyväänkin kasvuun. Myös viennin luvut ovat olleet jopa rohkaisevan hyviä, ja kyllä tällä hetkellä näyttää siltä, että meidän vientiyritykset pärjäävät kyllä kohtalaisen hyvin. Mutta on pakko sanoa, että tämä Iranin tilanne ja sen muodostama uhka globaaliin talouteen on jälleen uusi, musta pilvi myös Suomelle, ja on totta kai niin, että jos tämä kriisi tulee pidentymään, on sillä valitettavasti myös vaikutukset Suomen taloustilanteeseen, ja tässä tilanteessa me emme tarvitsisi enää yhtään uutta globaalia iskua meidän talouteen. Mutta tämä vain korostaa sitä, että kaikki ne päätökset, mitkä ovat meidän omissa käsissämme, täytyy tehdä.

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Lylyn kanssa olemme käyneet paljon keskustelua tässä tämänkin kauden aikana, ja arvostan teidän pitkää kokemusta ja näkemystä työllisyyspolitiikan hoidosta. Olen myös monista näistä johtopäätöksistä aivan samaa mieltä teidän kanssanne. Mutta siinä olen eri mieltä teidän kanssanne, että tämän kauden aikanahan on tehty kyllä koko ajan näitä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan meidän työttömiä taas vastaavasti siinä, että he voivat kehittää omaa osaamistaan ja että he saisivat myös palveluita, koska ennen kaikkea pidempään työttömänä olleet tarvitsevat enemmän tukea ja apua taas työllisyyspalveluissa. Sen takia tämän vuoden alusta myös lainsäädäntöä on muutettu niin, että kunnissa ja kaupungeissa voidaan kohdistaa enemmän sitä panostusta, enemmän tukea ja apua, pidempään työttömänä olleisiin. Minusta on hyvin perusteltua, että heihin panostetaan, koska he tarvitsevat myös enemmän tukea päästäkseen taas vastaavasti eteenpäin. Vakuutan, että me jatkamme tällä linjalla kyllä eteenpäin, koska myös lisää toimia tarvitaan.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia kysymyksestä, vaikka täytyy kyllä myöntää, että en ole teidän kanssanne samaa mieltä siitä, millaista politiikkaa maan hallitus tekee. Me haluamme, että suomalaisilla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia työntekoon kuin tällä hetkellä. Hyvät kansanedustajat, kuunnelkaa nyt, mitä teille vastaan. Pyrin aina vastaamaan myös näihin kysymyksiin, mitä te kansanedustajat taas vastaavasti meille esitätte. Tämän lakipaketin keskeisenä tarkoituksena on luoda meidän nuorille lisää mahdollisuuksia päästä työhön. Edustaja Honkasalo, meidän nuorille. Nuorisobarometrissa 70 prosenttia suomalaisista nuorista totesi, että työnsaanti ja epävarmuus sen ympärillä on heidän suurimpia huoliaan. [Pia Lohikoski: Te lisäätte epävarmuutta!] Minä haluan luoda lisää mahdollisuuksia meidän nuorille, jotta he taas vastaavasti pääsevät töihin, kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Ja siinä, kyllä, tämä esitys tulee auttamaan meidän nuoria. Samalla olemme tehneet tähän myös täsmämuutoksia, joilla vastataan myös siihen keskusteluun ja niihin huoliin, [Puhemies koputtaa] joita on noussut esille. Minusta tämä kokonaisuus on varsin tasapainoinen, ja tulemme viemään sitä eteenpäin.