Saara-Sofia Sirén

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä ovat eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset koskien eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilien ja hallinnon tarkastusta viime vuoden osalta eli vuodelta 2025. Tosiaan, kuten puhemies mainitsi, tarkoitus on käsitellä nämä asiat samassa asiakohdassa, vaikka ovat päiväjärjestyksessä omina asiakohtinaan. Arvoisa puhemies! Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan tilisäännön mukaan eduskunta valitsee keskuudestaan kolme tilintarkastajaa ja kullekin heistä henkilökohtaiset varajäsenet. Eduskunnan valitsemat kolme tilintarkastajaa valitsevat neljännen tilintarkastajan, joka on ammattitilintarkastaja, ja myös hänelle varajäsenen. Tällä kuluvalla toimikaudella 2024—2027 eduskunta valitsi tilintarkastajiksi Saara-Sofia Sirénin eli allekirjoittaneen puheenjohtajaksi ja edustajat Joona Räsänen ja Veijo Niemi jäseniksi. Neljäs tilintarkastaja valittiin kilpailutuksen kautta, ja kilpailutuksen perusteella meneillään olevalle neljävuotiskaudelle tilintarkastajaksi valittiin BDO Oy ja siellä Tiina Lind. Eduskunnan tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan ja sen virastojen tilit ja hallinto. Tarkastus koskee siis eduskunnan kansliaa, eduskunnan oikeusasiamiestä sekä Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja Ulkopoliittista instituuttia. Talouden tarkastuksessa tilintarkastajat ovat käyneet läpi tilikauden aikaista kirjanpitoa sekä tilinpäätöstä ja saaneet katsauksia toiminnan ja talouden kehityksestä. Hallinnon tarkastuksessa eduskunnan tilintarkastajat ovat perehtyneet kansliatoimikunnan päätöksiin ja kuulleet virastojen johdon edustajia näiden toiminnasta. Näin on selvitetty muun muassa toiminnan lainmukaisuutta. Tilintarkastajat ovat saaneet katsauksia muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tulossuunnitelmasta sekä niiden seurannasta, tietohallinnon kehittämishankkeiden etenemisestä sekä tietoturvariskeistä ja niiden hallinnasta. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ajat ovat haastavat ja viime vuodelle on kohdistunut säästötoimia myös eduskunnan ja sen alaisten virastojen osalta. Tämä työ jatkuu myös kuluvan vuoden osalta. Tilintarkastajien näkökulmasta keskeinen viesti on se ja tehtävämme on varmistaa, että asiat ovat kunnossa ja asianmukaisesti hoidettuja niin talouden kuin hallinnon osalta. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi esittelen eduskunnan tilintarkastajien lausunnon eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2025. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Eduskunnan tilintarkastajien lausunnot ovat samansisältöiset myös VTV:n ja Ulkopoliittisen instituutin osalta. Olemme sopineet edustaja Niemen kanssa, että seuraavaksi hän esittelee ne, ja kuten puhemies totesi, lähetekeskustelun jälkeen tarkoitus on tilintarkastuskertomukset käsitellä tarkastusvaliokunnassa.

Arvoisa puhemies! Kiitos kovasti tästä keskustelusta, ja hienoa, että pääministeri ja eurooppaministeri ja liikenneministeri ehtivät kaikki mukaan, tämä on sen verran harvinainen mahdollisuus Eurooppa-keskustelua täällä täysistuntosalissa käydä. Mielestäni keskustelun aikana on näkynyt varsin hienosti se vahva yhteinen viesti, joka Suomella on ja mikä suuren valiokunnan keskusteluissa yleensä näkyy. Meillä on yhteinen näkemys siitä, mitkä asiat ja tavoitteet ovat Suomelle niitä kaikkein tärkeimpiä: tällä hetkellä turvallisuuteen, puolustukseen ja kilpailukykyyn liittyvät. Juuri nyt on ajankohta vaikuttaa näihin meille tärkeisiin prioriteetteihin muun muassa tämän MFF-prosessin ja sen neuvotteluiden kautta. Suomen etu on mahdollisimman vahva, mahdollisimman kilpailukykyinen, mahdollisimman turvallinen Euroopan unioni, ja on meidän tehtävämme viedä eteenpäin näitä tavoitteita. Siinä onnistumme parhaiten, kun Suomen viesti on mahdollisimman yhtenäinen ja kirkas.

Arvoisa puhemies! Globaali toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Suurvaltapolitiikan jännitteet, kauppapolitiikan kiristyvä vastakkainasettelu, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, tekoäly, datatalous, kriittiset riippuvuudet — nämä kaikki haastavat ja muuttavat sitä maailmantalouden perustaa, joka toimintaympäristönämme toimii ja haastaa näin myös Euroopan unionin toimintakykyä. Tässä tilanteessa Euroopan unionin taloudellisen menestymisen edellytykset ovat suoraan yhteydessä Suomen tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että käymme tänään keskustelua paitsi siitä, millaisin ratkaisuin Eurooppa voi vahvistaa kilpailukykyään ja turvata asemansa globaalissa taloudessa, myös siitä, millä tavoin voimme vaikuttaa siihen, että nämä ratkaisut ovat myös Suomen etujen mukaisia. Eduskunta, suuri valiokunta, käsittelee parhaillaan komission esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028—2034, eli niin sanottu MFF. Kyse ei ole vain budjettikehyksestä vaan strategisesta suunnitelmasta, joka määrittää Euroopan kyvyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. On ilahduttavaa, että Suomen pitkäjänteinen ja aktiivinen ennakkovaikuttaminen on nähtävillä komission linjauksissa. Ukrainan tukeminen, turvallisuus, puolustus sekä kilpailukyvyn vahvistaminen ovat nousseet rahoituskehysehdotuksen painopisteiksi. Juuri tämä on ollut Suomen ennakkovaikuttamisen tavoitteena. Epävarmassa maailmassa ei riitä, että teemme asioita samalla tavalla kuin ennenkin. Siksi myös tämän rahoituskehyksen on muututtava. Sen on kyettävä vastaamaan tämänhetkisiin uhkiin ja sopeutumaan myös odottamattomiin tilanteisiin tulevaisuudessa. Euroopalla on oltava yhtenäinen suunnitelma ja ennen kaikkea kykyä toimeenpanna se. Tämä edellyttää joustavuutta, strategista ajattelua ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat Euroopan kriisinkestävyyttä. Euroopan kilpailukyky ei kuitenkaan synny pelkästään rahoituksesta. Se syntyy taloudellisesta toimintaympäristöstä, joka kannustaa innovaatioihin, investointeihin ja kasvuun. On tunnustettava, että EU:n kyky kohdistaa voimavaroja teknologiseen kehitykseen on jäänyt jälkeen muun muassa Yhdysvalloista ja Kiinasta. Syitä tähän ovat muun muassa liiallinen sääntely, sisämarkkinoiden puutteet ja julkisten varojen tehoton käyttö. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että tulevalla seitsenvuotisella rahoituskehyskaudella panostamme enemmän juuri tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Juuri nämä ovat EU:n rahoituksen vaikuttavimpia investointeja. Rahoituksen tulee perustua avoimeen kilpailuun ja laatuun. Juuri tätä laatunäkökulmaa Suomi pyrkii painottamaan. Tämä on Suomen etu, sillä meillä on huippuosaamista lähes kaikilla kilpailukykyrahaston painopistealoilla. Samalla on huolehdittava koko tki-ketjusta: tutkimuksesta pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Tämä edellyttää myös investointeja tutkimusinfrastruktuureihin. Arvoisa puhemies! Ajankohtainen turvallisuustilanne ja talous linkittyvät kiinteästi yhteen. Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu ei ole poliittinen valinta vaan geopoliittinen välttämättömyys tässä tilanteessa ja turvallisuusympäristössä. Ukrainan tukeminen on Euroopan keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävä. Samalla se on myös investointi Euroopan vakauteen. Tukemme on oltava riittävää, pitkäjänteistä ja uskottavaa. Samalla on rakennettava selkeä polku Ukrainan EU-lähentymiselle. On myös muistettava, että oikeusvaltioperiaate ja yhteiset arvot ovat Euroopan kilpailukyvyn perusta. Ne luovat luottamusta, vakautta ja ennakoitavuutta, mitkä ovat juuri niitä tekijöitä, joita yritykset ja sijoittajatkin arvostavat. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa määrätietoista vaikuttamista rahoituskehysneuvotteluissa. Meidän on varmistettava, että kehyksen taso pysyy maltillisena mutta samalla on riittävä vastaamaan Euroopan strategisiin tarpeisiin. On huolehdittava siitä, että Suomi saa oikeudenmukaisen osuuden EU-rahoituksesta ja Suomen erityisnäkökulmat, kuten esimerkiksi itärajan tilanne, huomioidaan, ja että kansallinen yhteisrahoitus on suunniteltu ajoissa ja linjassa EU-tavoitteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Euroopan taloudellinen menestys ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii rohkeutta uudistua, kykyä tehdä päätöksiä ja halua katsoa pidemmälle kuin seuraavaan budjettikauteen. On tärkeää, että käymme tätä eurooppapoliittista keskustelua myös täällä suuressa salissa.

Arvoisa puhemies! Olemme tehneet uudistuksia, joita aikaisemmin ei ole uskallettu tehdä tai saatu aikaiseksi. Ne ovat päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia eturyhmiä. Niillä ei saada nopeasti suosiota, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta suomalaisten palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. On rehellistä todeta, että yksikään ulkoinen seikka ei tällä hetkellä pelaa Suomen pussiin. Meillä on paljon ulkoisia haasteita ja niiden päälle vielä harteilla painavat vuosikausien tekemättömät rakenneuudistukset, ja niitä nyt tehdään. Oppositio tarjoaa vanhaa reseptiä. Sillä reseptillä ei ole saatu kasvua 18 vuoteen. Samalla oppositio syyllistää, vaikka osa juurisyytä on juurikin näissä tekemättömissä rakenneuudistuksissa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kysynkin valtiovarainministeri Purralta: voisitteko kerrata, miksi on aivan välttämätöntä, että Orpon hallitus on käynnistänyt tämän suunnanmuutoksen, ja mitä merkitsisi Suomelle ja suomalaisten tulevaisuudelle, mikäli palaisimme opposition ehdotusten mukaisesti vanhaan?

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen lähtökohta on se, että talouden kantokykyä vahvistetaan sitä kautta, että mahdollisimman moni voisi osallistua ja osallistuisi työmarkkinoille. Tämä on tämän hallituksen punainen, tarkoitan, sininen lanka. [Miapetra Kumpula-Natri: Ja kuinka meni?] Työllisyys alkoi, arvoisat opposition edustajat, heikentyä jo Marinin kaudella. [Miapetra Kumpula-Natri: Puhuttiin työvoimapulasta!] Jo Rinteen—Marinin hallitus tunnisti tarpeen esimerkiksi niille työmarkkinauudistuksille, joita meidän verrokkimaissamme, muissa Pohjoismaissa, oli toteutettu jo vuosikausia sitten. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Niitä ei kuitenkaan saatu toteutettua, päätöksiä ei nähty. Mutta nyt Orpon hallituksen toimesta nämä rakenteelliset uudistukset on saatu toteutettua. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin valitettavasti viiveellä, ja tämä aiheuttaa meille vaikean tilanteen, koska olemme jo lähtökohtaisesti olleet muita Pohjoismaita jäljessä. [Timo Harakka: Ette pääse edes alkupäähän!] Arvoisat opposition edustajat, mikä on teidän vaihtoehtonne? Ne uudet työpaikat eivät synny poliitikkojen tai valtion toimesta vaan yritysten toimesta. Te olette ehdottaneet yritysverotuksen kiristyksiä. [Antti Kurvinen: Keskusta ei ole!]

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä metsäkatoasetuksesta. Todellakin on niin, että tavoitteet tämän asetuksen takana ovat hyvät ja kannatettavat. Tavoitteena on siis maailmanlaajuisesti, globaalisti vähentää metsäkatoa ja ehkäistä ilmastonmuutosta ja myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, ja nämä ovat tavoitteita, jotka ilman muuta myös täällä Suomessa jaamme. Metsäkato on globaalisti merkittävä ongelma, johon tarvitseekin keksiä uusia keinoja, ja myös sääntelyä tarvitaan. Metsäkato kaikkinensa aiheuttaa arviolta 11 prosenttia kasvihuonepäästöistä. No, Suomen osuus on tietenkin merkittävästi pienempi, ja huomionarvoista on, että kun tähän metsäkatoasetukseen liittyy tämä riskiluokituksen arvio, niin Suomessa tämä riskiluokitus metsäkatoa koskien on alhainen, ja tämä tarkoittaa myös keveämpää toimeenpanoa täällä meillä Suomessa. Tätä asetusta on kertaalleen jo lykätty ihan käytännön syistä siellä EU:n päässä, mutta nyt asetus on tulossa voimaan vuoden vaihtuessa. Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan tätä asetusta Suomessa, tai luodaan puitteet, raamit asetuksen toimeenpanolle kansallisella tasolla. On aivan totta, että tällä on vaikutuksia toimijoille, mikä tarkoittaa siis varsin merkittävää joukkoa yrityksiä. Suomessa toimivia yrityksiä on noin 6 000 yritystä, joille kustannuksia on tästä tulossa. Näiden kustannusten suuruus vaihtelee. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ei siis päätetä tämän asetuksen sisällöstä eikä meillä ole mahdollisuutta tämän asetuksen sisältöön, siihen sääntelyyn, varsinaisesti vaikuttaa, vaan kysymys on nyt nimenomaan kansallisesta toimeenpanosta, jota hallitus toteuttaa tämän esityksen kautta. Nyt on kysymys siitä, millä tavalla käytännössä toimeenpannaan asetuksen tuomia velvoitteita Suomessa.

Arvoisa puhemies! Pian tulee 12 vuotta siitä, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin itseensä, ja jälkikäteen arvioiden on aivan selvää, että Euroopan reaktio ei ollut riittävän päättäväinen. Yli kolme vuotta sitten Venäjä aloitti täysmittaisen brutaalin hyökkäyssotansa Ukrainassa, ja on selvää, että tuolloin reaktio ei ollut riittävän selkeä ja voimakas Euroopalta. Nyt viime yönä EU-jäsenmaa, Nato-jäsenmaa Puolan ilmatilaa on Venäjän toimesta loukattu. On erittäin tärkeää varmistaa, että nyt reaktiomme ja viestimme on selkeä ja päättäväinen. Kiitos pääministerille ja valtiojohdolle selkeäsanaisesta, päättäväisestä viestistä ja yhteistyöstä läpi tämän salin yhtä soraääntä lukuun ottamatta. Meidän on välttämätöntä varmistaa, että yhtenäisyys ja päättäväisyys toteutuvat myös Euroopan unionin pöydässä. Niin kuin pääministeri sanoi, [Puhemies koputtaa] kysymys on koko Euroopan turvallisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on tärkeä käydä. Tilanne Gazassa on todellakin katastrofaalinen. Siellä lapsia kuolee nälkään, ihmiset ovat vailla suojaa, ruokaa ja lääkkeitä, ja lääkkeiden ja ruuan saatavuus ei ole eikä saa olla neuvottelukysymys. Israelilla on oikeus puolustaa itseään, mutta Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta. Nyt puhutaan äärimmäisen vakavista rikoksista, sotarikoksista, mahdollisesti jopa rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja Suomen niin kuin muidenkin maiden on toimittava tämän mukaisesti. Kiitos valtiojohdolle, ulkopoliittiselle johdolle ja hallitukselle suorasanaisista viesteistä. Suomi ei ole hiljaa silloin, kun ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta rikotaan. [Aino-Kaisa Pekonen: Viesti ei ole yhtenäinen!]

Arvoisa puhemies! Tässä suojelutyötä koskevassa lainsäädännössä on kysymys ennen kaikkea ennakoinnista, siis siitä, että varaudutaan hyvissä ajoin ennakolta mahdollisiin poikkeuksellisiin, vaikeisiin tilanteisiin. Tämä on siis kaikki toimialat kattava yleinen lainsäädäntö, jollaista on kaivattu ja joka on varsin laajasti tuettu ja kannatettu ajatus. Pitää paikkansa, niin kuin opposition puheenvuoroista on nostettu esille, että tämäntyyppistä lainsäädäntöä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan äärimmäisen harvoin, mutta kysymys on nimenomaisesti siitä, että varaudumme ennakolta myös tällaiseen hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen. Maailman myllerrys on sen suuntaista, että voi olla vaikea kovin hyvissä ajoin tietää, mitä erilaisia tilanteita edessämme onkaan. Me haluamme varmistaa, että yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden, hengen ja terveyden kannalta kriittiset, keskeiset toiminnot Suomessa turvataan ihan kaikenlaisissa tilanteissa, ja tämä lainsäädäntö on osa tätä: jotta vältytään tilanteilta, joihin arvoisat kollegatkin ovat viitanneet, joissa kiireellisesti on jouduttu tuomaan eduskuntaan erillislainsäädäntöä tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Samalla, arvoisa puhemies, on tärkeää muistaa ja todeta, että työtaisteluoikeus on tärkeä perusoikeus ja se turvataan myös jatkossa. Kynnys työtaistelun rajoittamiseen tätä suojelutyötä koskevan lainsäädännön kautta on korkealla, ja sen turvaa erityisesti kolme keskeistä sanaa, jotka tässä laissa on määritelty, eli työtaistelu ei saa vaarantaa välittömästi, konkreettisesti, vakavasti niitä kriittisiä, keskeisiä, yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä, joita tällä lainsäädännöllä halutaan suojata. Aikaisemmin tällaista yleislainsäädäntöä ei tosiaan Suomessa ole ollut, ja nyt myöskin lausuntonsa antaneet perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta pitivät perusteltuna ja tarpeellisena, että tällainen yleislainsäädäntö suojelutyöstä laaditaan, koska aikaisemmin lainsäädännön puuttuminen on johtanut näihin muutamaan valitettavaan, hankalaan tilanteeseen, joissa, esimerkiksi hoiva-alan tilanteen ollessa kysymyksessä potilasturvallisuus on jouduttu varmistamaan kiireellisesti eduskuntaan tuodulla väliaikaisella lainsäädännöllä. Nämä tilanteet halutaan nyt jatkossa välttää ennakolta, ja siksi on tämä pysyvä lainsäädäntö nyt tänne eduskuntaan tuotu. Kysymys on nimenomaan siis siitä, että varmistamme välttämättömät toiminnot aivan kaikissa tilanteissa, selkeytetään nykyistä tilannetta. Nykyinen lainsäädäntö on, niin kuin varapuheenjohtaja Lylykin totesi, pääosin riittänyt, mutta on ollut näitä poikkeuksellisia tilanteita, joihin nyt ennakolta halutaan luoda lainsäädäntöä, jotta jatkossa ei tarvitse näitä erityislakeja tänne tuoda. Arvoisa puhemies! On noussut esiin tämä huolehtimisvelvollisuus, ja jatkossakin osapuolten on ensisijaisesti neuvoteltava. Myös tämän lainsäädännön myötä ensisijainen keino on hakea ratkaisuja neuvotteluteitse, mutta mikäli sopimukseen ei päästä, huolehditaan siitä, että työtaistelu ei vaaranna ihmisten henkeä, terveyttä, turvallisuutta, yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. On noussut esiin myöskin tämä hätätyö osana kyseistä hallituksen esitystä. Hätätyö on aivan viimesijainen keino, jota työnantaja voi käyttää kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Se on myös korkean ja monen kynnyksen takana, mutta aivan viimesijainen keino. Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa on noussut esille myöskin tämä prosessi, ja varsin tyypillisellä tavalla tätä esitystä on käsitelty. Taustalla on tämä lausuma, jonka eduskunta on aikaisemmin tehnyt ja edellyttänyt, että tarvittaessa lainsäädäntöä tarkennetaan. Tällä esityksellä hallitus vastaa myös tähän eduskunnan tahtoon, ja tätä esitystä on täällä hyvin kattavasti meillä valiokunnassa käsitelty. Saimme lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta, ja nimenomaan perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta on tehty joitakin tarkennuksia tähän hallituksen esitykseen. Kaksi muutosta oli ponnen takana ja lisäksi vielä muukin muutos sinne otettiin mukaan huolellisen harkinnan jälkeen. Kaikkinensa valiokunnassa kuulimme yli 40:ää asiantuntijatahoa, jos en aivan väärin muista, ja näitä huomioita on tarkasteltu ja asiallisesti, kattavasti tämä lainsäädäntö valiokunnassa käsitelty. Valiokunnan mietintöön sisältyy lausuma, joka on niin sanottu seurantalausuma. Sitä sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, ja lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö seuraa sääntelyn toimivuutta yleisellä tasolla. Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli minun puheenjohtajakauteni viimeinen, joten samassa yhteydessä suuri kiitos valiokunnan jäsenille yhteistyöstä viimeisen kahden vuoden aikana. Erityinen kiitos varapuheenjohtaja Lylylle, jonka kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa, asiallista myös näiden hankalien, vaikeampien kokonaisuuksien, monimutkaisten kokonaisuuksien keskellä, joissa meillä on ollut täysin erilaiset lähtökohdat ja näkemykset. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lienee perusteltua palauttaa mieliin, mistä tässä esityksessä todellisuudessa oikein on kysymys. Tässä todellakin on yksi tämän hallituksen keskeinen uudistus, joka on osa kokonaisuutta, jolla halutaan uudistaa työelämän lainsäädäntöä. Ja miksi sitä halutaan uudistaa? Siksi, että saisimme purettua työllistämisen esteitä ja erityisesti pk-sektorilla vahvistettua pienten ja keskisuurten yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Nämä ovat uudistuksia, joita hallitus katsoo Suomen juuri nyt tarvitsevan. Tarvitsemme kipeästi talouskasvua ja näin ollen kasvuedellytyksiä yrityksille. Yhteistoimintalain uudistaminen on tarpeellista myös siksi, että yhteistoiminnan toteuttamistavat vaihtelevat varsin paljon yritysten koosta, rakenteesta, tilanteesta riippuen. Pienemmissä yrityksissä yhteistoiminta on usein vapaamuotoisempaa, eikä ole tarkoituksenmukaista hirveän tiukasti sitä lailla säätää. Nämä nyt toteutettavat muutokset parantavat yritysten kykyä reagoida muutostilanteisiin nykyistä nopeammin. Lisäksi ne keventävät hallinnollista taakkaa, kuten edellä todettiin. Tämä koskee ennen kaikkea pienempiä yrityksiä. Yritysten kustannusten on arvioitu näiden muutosten myötä vähentyvän vuositasolla yli 33 miljoonaa euroa. Esityksen keskeiset sisällöt lyhyesti kertauksena: Ensinnäkin lain soveltamiskynnystä nostetaan vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin. Lisäksi tietyt kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevat velvoitteet myös jatkossa koskevat kuitenkin 20—49 työntekijää työllistäviä työnantajia. Toinen keskeinen sisältö tässä muutoksessa on se, että muutosneuvotteluiden vähimmäisaika puolitetaan, eli neuvotteluaikoja lyhennetään puolella. Jatkossa vähimmäiskesto olisi siis joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä eli yrityksen koosta. Uutena asiana lisäksi säädetään työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Arvoisa puhemies! Lienee hyvä myös muistuttaa, että yhteistoimintalain uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käsittelyssä on tämä ensimmäinen vaihe, jossa toteutetaan yhteistoimintalain uudistamisen ensimmäinen osuus. Toisessa vaiheessa hallitus arvioi muutostarpeita henkilöstön hallintoedustusta koskevien yhteistoimintalain säännösten osalta, ja tähän liittyy valiokunnan varapuheenjohtaja Lylyn ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite, jota valiokunnassa olemme käsitelleet tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Henkilöstön edustusta koskevaa lainsäädäntöä todellakin arvioidaan erikseen, ja tämä on toinen osa tätä yhteistoimintalain uudistamista. Tästä on selvityshenkilön raportti valmistunut tänä vuonna, ja tarkoitus on, että nyt kevään aikana näitä kehittämisehdotuksia tarkastellaan kokonaisuutena koskien henkilöstön edustusta. Tähän asiaan siis palaamme lähiaikoina. Arvoisa puhemies! Koska olin itse estynyt tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön ensimmäisestä käsittelystä, niin haluaisin tässä yhteydessä kiittää valiokuntaa. Me kävimme tämän käsittelyn yhteydessä laajat ja hyvin perusteelliset kuulemiset ja monipuolisesti, kattavasti kuulimme. Näin mietintö on hyvin perusteellisesti valmisteltu. Kiitokset myös varapuheenjohtaja Lylylle mietinnön esittelystä ensimmäisessä käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Esittelen nyt tosiaan eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset koskien eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilien ja hallinnon tarkastusta viime vuodelta eli vuodelta 2024. Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan tilisäännön mukaan eduskunta valitsee keskuudestaan kolme tilintarkastajaa ja kullekin heille henkilökohtaisen varajäsenen. Eduskunnan valitsemat kolme tilintarkastajaa valitsevat neljännen tilintarkastajan, joka on ammattitilintarkastaja, ja myös hänelle varajäsenen. Tälle kuluvalle toimikaudelle 2024—2027 eduskunta valitsi tilintarkastajiksi allekirjoittaneen, puheenjohtajan, lisäksi edustaja Joona Räsäsen sekä edustaja Veijo Niemen. Neljäs tilintarkastaja valittiin kilpailutuksen kautta, ja kilpailutuksen perusteella uudelle neljävuotiskaudelle tilintarkastajaksi valittiin BDO Oy. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan ja sen virastojen tilit ja hallinto. Tarkastus koskee siis eduskunnan kansliaa, eduskunnan oikeusasiamiestä sekä Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja Ulkopoliittista instituuttia. Talouden tarkastuksessa tilintarkastajat ovat käyneet läpi tilikauden aikaista kirjanpitoa sekä tilinpäätöstä ja saaneet katsauksia toiminnan ja talouden kehityksestä. Hallinnon tarkastuksessa eduskunnan tilintarkastajat ovat perehtyneet kansliatoimikunnan päätöksiin ja kuulleet virastojen johdon edustajia näiden toiminnasta. Näin on selvitetty muun muassa toiminnan lainmukaisuutta. Tilintarkastajat ovat saaneet katsauksia muun muassa toiminta‑ ja taloussuunnitelmasta ja tulossuunnitelmasta sekä niiden seurannasta, tietohallinnon kehittämishankkeiden etenemisestä sekä tietoturvariskeistä ja niiden hallinnasta. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi esittelen yksitellen eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista eduskunnan tilintarkastajien antamat lausunnot. Ensin eduskuntaa koskien: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Valtiontalouden tarkastusvirastoa koskien lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Ulkopoliittista instituuttia koskien lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituutin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.

Arvoisa puhemies! Kiitos kovasti keskustelusta. — Tähän loppuun ajattelin vielä todeta sen, että jos ja kun halutaan, että julkisella sektorilla palkat nousevat, niin se edellyttää vahvempaa taloutta sinne julkiselle puolelle. Tässä me olemme yhteisellä asialla monin eri toimin, jotta siellä julkisella puolella olisi palkanmaksukykyä — sitä se edellyttää, että ne palkat voivat kestävällä tavalla myös nousta. Haluan kiittää myös osaltani valiokuntaa ja erityisesti valiokunnan varapuheenjohtajaa erittäin asiallisesta ja hyvin sujuneesta prosessista. Huolimatta siitä, että näkemykset ja näkökulmat ovat olleet erilaiset tämän esityksen kohdalla, työskentely valiokunnassa on ollut erittäin sujuvaa ja asiallista.

Niin, puheenjohtaja, varmuudeksi vain totean, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi tähän perustuslakivaliokunnan näkemykseen juuri näin, että se lain kirjain on tietenkin se, mitä ensisijaisesti luetaan ja tulkitaan, ja perustelut sitten täydentävät sitä. Näin tämä itsestäänselvästi on, mutta jottei synny väärää käsitystä, niin tämä on myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanta, joka pohjaa tähän mainittuun perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä näkökulmat on otettu huomioon, ja perustuslakivaliokunnan lausunto on varmaan paras paikka tarkistaa, mikä se lopputulema on, kun näitä on huomioitu. Perustuslakivaliokunnan lopputulema on se, että näin voidaan edetä, eikä ristiriitaa esimerkiksi näihin mainittuihin sopimuksiin ole. Keskeinen sisältö perustuslakivaliokunnan lausunnossa on se, että ei rajoiteta työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta. Myös muihin näihin esitettyihin huoliin perustuslakivaliokunnan lausunnossa otetaan kantaa. Kannattaa tutustua myös siihen, mitä valtakunnansovittelijan toimisto on tästä esityksestä lausunnossaan sanonut. Siinäkin otetaan huomioon monia näitä näkökulmia, joita olette täällä esittäneet. Valtakunnansovittelija itse katsoo, että tämä esitys ei sido hänen käsiään sen enempää kuin nykykäytäntö tai nykyinen lainsäädäntö, [Puhemies koputtaa] ja katsoo myös, että tämä saattaa rauhoittaa työmarkkinakenttää.

Arvoisa puhemies! Esittelen nyt tosiaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön — tai yritän ainakin esitellä, jos ääni kestää — koskien hallituksen esitystä 146 kuluvalta vuodelta laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta. Tämä esitys koskee työriitojen sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaa. Sovittelijoilla ja sovittelulautakunnalla olisi jatkossa velvollisuus huomioida sovittelutoimessaan kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kestävä palkanmuodostus. Tavoitteena tällä esityksellä on edistää palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä suotuisaa talous- ja työllisyyskehitystä. Esityksen perusteluiden mukaan kansantalouden kokonaisetua turvaa etenkin se, että sovittelutoiminnassa painotetaan keskeisillä vientialoilla muodostuvaa palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa. Yleisen linjan huomioon ottaminen on jo pitkään ollut pääsääntöinen käytäntö sovittelutoiminnassa, eli tämä pitkään jo pääsääntöisenä käytäntönä ollut käytäntö viedään nyt lainsäädännön tasolle. Käytännön vahvistaminen lain tasolla edistää palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä suotuisaa talous- ja työllisyyskehitystä. Vientisektorin menestymisellä on olennainen merkitys Suomen taloudelle ja sitä kautta julkisen sektorin rahoituksen turvaamiselle — Suomi on hyvin vientivetoinen maa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää näitä esityksen tavoitteita kannatettavina ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä ainoastaan pienin teknisin muutoksin. Valiokunta teki yhteen lainkohtaan tällaiset pienet tekniset tarkennukset, mutta varsinaiseen asiasisältöön ei ole tehty muutoksia. On tärkeää mainita, että esityksellä ei rajoiteta työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta. Osapuolet saavat jatkossakin sopia palkoista ja muista työehdoista haluamallaan tavalla. Työmarkkinaosapuolilla on myös jatkossa täysi vapaus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eikä esitys estä työmarkkinaosapuolia sopimasta palkanmuodostuksen periaatteista tulevaisuudessa. Ensisijaisena pyrkimyksenä oli esityksen tavoitteiden toteuttaminen työmarkkinaosapuolten keskinäisellä sopimuksella, mutta sopimusta tällaisesta työmarkkinamallista osapuolten kesken ei kuitenkaan toistaiseksi ole syntynyt. Arvoisa puhemies! Mietinnössä on myös osuus koskien tasa-arvoa. Suomessa työmarkkinat ovat varsin voimakkaasti eriytyneet miesten ja naisten ammatteihin, itse asiassa kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen voimakkaasti eriytyneet, ja tämä on suurin selittävä tekijä myös sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla. Valiokunta yhtyy mietinnössään hallituksen esityksen toteamukseen, jonka mukaan työriitojen sovittelun kautta on mahdollista vaikuttaa alojen väliseen palkkatasa-arvoon, mutta nämä mahdollisuudet ovat rajalliset. Ehdotettu lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden, ansiokehityksen ja palkkatasa-arvoon liittyvien kysymysten huomioimisen osana sovittelutoimintaa tämän kansantalouden kokonaisedun, palkanmuodostuksen toimivuuden, turvaamisen kautta. Sovittelijalla on myös lakisääteinen kohtuus- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta. Luonnollisesti myös tasa-arvolaki sitoo sovittelijaa. Korkeammat palkankorotukset ovat siis mahdollisia myös jatkossa. Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuja yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia voidaan lisäksi myös täydentää paikallisesti toteutettavilla ratkaisuilla. Esitys jättää työmarkkinaosapuolille täyden vapauden sopia palkankorotusten kohdennuksista sekä palkkausjärjestelmiensä ja keskinäisen neuvottelutoimintansa kehittämisestä. Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 146/2024 sisältyvän lakiehdotuksen. Tämä päätös ei ollut yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy yksi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause, josta kuulemme esittelyn seuraavaksi.

Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta ei valitettavasti ole uusi ilmiö myöskään Suomessa. Päinvastoin, meillä on ollut jo varsin pitkään tiedossa, miten synkkiä lukuja myös kansainvälisesti vertaillen Suomessa tämän aiheen ympärillä on. Väkivalta on yleistä, ja joka ikinen tapaus näistä on liikaa. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, minkä tarkoituksena on torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimuksen tavoitteiden toteutumista seuraava asiantuntijaryhmä GREVIO on kehottanut Suomea kriminalisoimaan pakkoavioliitot ja silpomisen. Molemmat asiat ovat Orpon hallituksen toimesta nyt edenneet. Lisäksi tuorein edistysaskel on sovittelusta luopuminen lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Merkityksellistä on sekin, että turvakotien rahoitusta lisätään vuosittain. Tekemistä kuitenkin riittää edelleen, ja on hyvin arvokasta, että tämä on asia, jossa näemme yhteiset tavoitteet yli puoluerajojen.

Arvoisa puhemies! Tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö oli todellakin yksimielinen ja sitä kannatettiin hyvin laajasti myös kuulemisissa asiantuntijoiden meille antamissa lausunnoissa, ja ajattelin tähän loppuun vielä muutaman noston tehdä. Asiantuntijat nostivat esille, että nämä hallituksen esityksen muutokset luovat oikeudellisen pohjan kestävälle ja avoimelle ja järjestelmälle, jossa toimijoiden asema on laissa selkeästi määritelty. Muutoksilla nähtiin olevan useita positiivisia vaikutuksia luonnontuotteiden kerääjien perus- ja ihmisoikeuksiin ja pidettiin hyvänä, että esityksessä nostettiin esiin myös eettisen rekrytoinnin vastuullisuusperiaatteet, ja vastuullisuuskysymyshän tämä marjanpoimijoiden asema onkin. Pidettiin tärkeänä, että luonnonmarjapoiminnan toimintamallit ovat vastuullisia ja näin myös elintarviketeollisuuden ja alan yritysten näkökulmasta turvataan vastuullisesti poimitun kotimaisen luonnonmarjan saatavuutta ja varmistetaan sen vastuullisuutta, josta asiakkaat ovat kiinnostuneita. Kaikkein keskeisimpänä pidän itse sitä, että näillä muutoksilla minimoidaan ihmiskaupan riskiä ja saatetaan luonnonmarja-alan yritykset vastaavaan asemaan muiden yritysten kanssa kansainvälisen työvoiman hyödyntämisessä. Nämä erittäin vakavat rikostapaukset, joista olemme epäilyjä Suomessa viime vuosina nähneet, ovat räikein osoitus siitä, että näitä lainsäädännön muutoksia tarvitaan, jotta voimme paremmin ehkäistä ja torjua näitä vakavia rikoksia, hyväksikäyttöä ja väärinkäytöksiä ja ihmiskauppaa. Kuulimme myös oikeusministeriötä, ja tässä nousivat esille myös Suomen ja Thaimaan väliset suhteet, koska Thaimaasta näitä poimijoita Suomeen on vuosien ajan paljon tullut. Tätä luonnonmarjakerääjien saattamista kausityölain piiriin pidettiin positiivisena myös Thaimaan näkökulmasta ja Suomen ja Thaimaan kansainvälisten suhteiden kannalta. Nämä suhteet ovat hyvät, ja niille on pitkät perinteet. Thaimaa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita Kaakkois-Aasiassa, ja taloudellista yhteistyötä on monilla eri aloilla, joten tämänkin näkökulman kannalta asian saattaminen paremmalle tolalle on erittäin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Esittelen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain 1 ja 24 §:n muuttamisesta, hallituksen esitys 169 kuluvana vuonna. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia. Tavoitteena on saattaa luonnonmarjankerääjät normaalien maahantulomenettelyiden piiriin sisällyttämällä luonnonmarjanpoiminta kausityölain soveltamisalaan. Tavoitteena on myös korjata kausityölain soveltamisalaa niin, että se paremmin vastaa alakohtaiseen tarpeeseen kausittaiselle työvoimalle. Lisäksi tavoitteena on luonnonmarjankerääjien aseman parantaminen. Arvoisa puhemies! Lain soveltamisalaa ja asetuksenantovaltuutta muutetaan siten, että luonnontuotteiden keruu voidaan valtioneuvoston asetuksella lisätä sääntelyn piiriin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttumattomana. Valiokunta toteaa, että työsuhde- tai kausityöhön vaadittava maahantulolupa ei yksin poista riskiä työperäisestä hyväksikäytöstä vaan rinnalle vaaditaan myös muita toimenpiteitä, kuten alan omaa vastuullisuustyötä. Riskienhallinta kuitenkin helpottuu, kun poimijat kausityöntekijöinä ovat työlainsäädännön piirissä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että tähän asti luonnontuotteiden kerääjien ansioihin ovat vaikuttaneet muun muassa satotilanne, sää sekä luonnontuotteiden hinta. Esityksessä ehdotettu muutos takaa kerääjille työnantajan maahantuloprosessissa esittämän palkan ja samalla lupaa varten vaaditun minimitoimeentulon. Kokonaisuudessaan kerääjien asema on näin ollen turvatumpi kausityöntekijöinä. Arvoisa puhemies! Marjalakia ei esitetä muutettavaksi. Mahdolliset muutokset, mikäli sellaisia on tarpeen tehdä, on tarkoituksenmukaista tehdä vasta, kun nähdään, missä määrin alalla siirrytään työsuhteisiin ja miten tarpeelliseksi marjalaki ylipäänsä jää jatkossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että marjalain toimivuutta ja kehittämistä tarkastellaan ja tarvittaessa lain toimivuuden parantamiseksi tehdään muutoksia. Valiokunta toteaa, että muutosten vaikutuksia yrityksiin on aiheellista seurata, sillä työsuhteeseen siirtyminen voi heikentää joidenkin yritysten edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Huomionarvoista on, että Suomessa poimitut luonnonmarjat eivät tällä hetkellä kaikilta osin vastaa asiakkaiden edellyttämää vastuullisuuden tasoa ja että ulkomaisten kerääjien hyväksikäyttöön syyllistyneet yritykset ovat aiheuttaneet toiminnallaan haittaa myös lainsäädännön vaatimuksia noudattaneille yrityksille ja koko marja-alan maineelle. Vastuullisuuden varmistaminen on elinehto luonnonkeruualan kehittämiselle ja toimialan kilpailukyvyn varmistamiselle tulevaisuudessa. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että työnantajat huolehtivat työsuhteessa toimivien marjanpoimijoiden kouluttamisesta toimimaan jokaisenoikeuksien rajojen puitteissa sekä liikkumaan luonnossa ja toisen omistamilla alueilla hyvien käytäntöjen mukaisesti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai lausunnot hallintovaliokunnalta ja maa- ja metsätalousvaliokunnalta. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksena esitykseen 169/2024 sisältyvän lakiehdotuksen. Tällä esityksellä on tavoitteena puuttua marja-alalla jo pitkään esiintyneisiin väärinkäytöksiin. Työsuhteisuus pääsääntönä tulee vähentämään luonnonmarjapoimijoiden hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa. Nämä ovat vakavia rikoksia, ja niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tämä esitys on tärkeä ja perusteltu.

Arvoisa puhemies! Ajattelin, että olisi vielä syytä osaltani todeta, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai lausunnot hallintovaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta koskien erityisesti valmiuslakiosuutta tässä esityksessä. Hallintovaliokunta kiinnitti huomiota erityisesti yhteisrekisterinpitäjien vastuunjakoon ja viranomaisten tiedonsaantioikeuteen. Perustuslakivaliokunta totesi ennen kaikkea Ahvenanmaan tilanteeseen liittyen, mihin jo viitattiinkin aikaisemmissa puheenvuoroissa, eli on tärkeää huomioida, että Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja halutaan varmistaa, että myöskin käytännöt ovat toimivia siellä Ahvenanmaalla. Todellakin tämän valmiuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on paikka, jossa tätä Ahvenanmaan tilannetta epäilemättä tarkemmin käsitellään ja tarkastellaan. Mutta tähän myös tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan yksimielisesti hyväksymä lausuma ohjaa.

Arvoisa puhemies! Esittelen nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön 15 kuluvaa vuotta koskien hallituksen esitystä 120 kuluvaa vuotta laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja valmiuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja valmiuslakia. Tavoitteena on tehostaa palkkatuen käytön vaikuttavuutta ja vahvistaa julkista taloutta. Lisäksi tavoitteena on saattaa työvoimaviranomaista koskeva sääntely valmiuslaissa vastaamaan työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirron myötä viranomaisissa tapahtuvia muutoksia ja tarkentaa työvelvollisuusrekisterin rekisterinpitäjyyttä ja rekisteriin liittyviä tiedonsaantioikeuksia sekä selkeyttää työnvälityspakon ja työvelvolliselle työmääräyksen antamisen toimeenpanovaltaa Ahvenanmaan maakunnassa. Muutosten myötä palkkatukea kohdennettaisiin jatkossa vahvemmin yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Kuntien palkkatuen käyttö rajattaisiin alentuneesti työkykyisiin ja yli 60-vuotiaisiin pitkäaikaistyöttömiin, eikä palkkatuen myöntäminen kunnalle tai kuntayhtymälle ammatillisen osaamisen parantamiseen olisi enää jatkossa mahdollista. Työvoimaviranomainen voisi kuitenkin myöntää palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen Helsingin kaupungille siltä osin kuin työllistettävä henkilö työllistyisi sellaisiin tehtäviin, joista muualla Suomessa vastaa hyvinvointialue. Valmiuslakiin tehtäisiin työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta johtuvat viranomaisten tehtäviä ja työvelvollisuusrekisteriä koskevat muutokset. Työvoimaviranomaiset vastaavat työvelvollisuuden toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä ja käyttävät työvelvollisuusrekisterin tietoja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen sekä tallentavat rekisteriin tietoja valmiuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Valmiuslain työnvälityspakkoa ja työmääräyksen antamista koskevaa sääntelyä täsmennetään niin, että laissa säädetään erikseen Ahvenanmaan maakunnassa toimivaltaisesta viranomaisesta. Valmiuslakiin ehdotettavat muutokset mahdollistavat valmiuslakitehtävien siirron Ahvenanmaan maakunnan viranomaiselle, jos tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä osittain muutettuina. Tutkimusten mukaan julkisen sektorin palkkatukityöllistämisen vaikuttavuus tuloihin ja työllisyyteen palkkatuetun työn päättymisen jälkeen on jäänyt vähäiseksi. Valiokunta pitääkin perusteltuna esityksessä valittua ratkaisua kohdentaa työvoimapalveluihin tehtävät säästöt siten, että vaikutukset työllisyyteen jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut esille, että palkkatuki on vaikuttava työvoimapalvelu erityisesti sen kohdistuessa yksityisen yrityksen työnantajiin. Lisäksi kuulemisissa on tullut esille, että julkiselle sektorille myönnettävä palkkatuki ei edistä osallistujien pitkäaikaista työllisyyttä tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 120/2024 sisältyvän 1. lakiehdotuksen ja muutettuna hallituksen esitykseen 120/2024 sisältyvän 2. lakiehdotuksen. Lisäksi päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy yhden lausuman. Lausuma koskee Ahvenanmaan tilannetta ja liittyy valmiuslain kokonaisuudistukseen. Lausumassa pidetään siis tärkeänä, että hallitus yhdessä Ahvenanmaan maakunnan kanssa löytää valmiuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä, joka on siis tulossa, ratkaisun valmiuslain toimivaltuuksien soveltamisesta myös Ahvenanmaalla. Tämä mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siihen sisältyy kaksi vastalausetta, joissa on hylkäysehdotus ja lausumaehdotus.