Jukka Kopra

Arvoisa herra puhemies! Köyhyys on kyllä todellinen ongelma. Siitä ei varmasti meillä tässä salissa ole erimielisyyttä, mutta erimielisyyttä on näköjään siinä, millä tavoin sitä ratkaistaan. Vasemmiston ja opposition vastaus näköjään on lisätä tukia ja julkisia menoja vain velaksi. Hallituksen vastaus on lisätä työtä, parantaa kannustimia ja saada talous kasvuun. Jos ihminen jää pysyvästi tukien varaan, köyhyys ei todellakaan poistu, sitä vain ylläpidetään eri muodoissa. Jos ihminen saa työtä ja tulot kasvavat, silloin ihmisen tilanne muuttuu mahdollisesti pysyvästi. Siksi hallitus keskittyy työllisyyden ja talouden kasvun edellytysten parantamiseen, jotta ihmisistä voidaan pitää huolta kestävästi nyt ja myös tulevaisuudessa. Haluaisinkin kysyä nyt oppositiolta: millä tavoin teidän mielestänne köyhyys vähenee ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä suojataan tulevaisuudessa, jos Suomen talous halvaannutetaan estottomalla velanotolla? [Krista Kiuru: Sitähän te teette just!]

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloutta ovat kurittaneet viime vuosina sodat, kriisit, korkojen nousu ja suurvaltapolitiikan arvaamattomuus. Ne ovat iskeneet suoraan suomalaisten arkeen ja toimeentuloon ja estävät Suomea kukoistamasta. Juuri siksi hallituksen tehtävä ei ole luvata helppoja vaan tehdä se, mikä on omissa käsissämme: vahvistaa Suomen taloutta ja parantaa ihmisten pärjäämistä arjessa, turvata hyvinvointiyhteiskunta. Maailmassa on jo aivan tarpeeksi epävarmuutta ja synkkyyttä. On vastuutonta, miten oppositio lisää sitä kotimaassa omilla puheillaan. [Välihuutoja vasemmalta] Nimittäin kaikista vaikeuksista huolimatta ostovoima on kasvanut [Hälinää — Puhemies koputtaa] kohisten Orpon hallituksen aikana. [Välihuutoja] Naisten ostovoima on parempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana — palkansaajien ostovoima, hyvä SDP, se, jonka te romutitte viime kaudella. Kysyn valtiovarainministeriltä: miksi juuri tällaisena aikana vastuullinen talouspolitiikka ja Suomen talouden vahvistaminen ovat paras tapa turvata suomalaisten arki ja tulevaisuus?

Arvoisa herra puhemies! Erityisesti SDP on viime aikoina alkanut vaatia hallitukselta lisäsopeutuksia, siis nyt, vuosi ennen vaaleja. Se on kieltämättä ennenkuulumatonta. Puolue, joka vielä hetki sitten, viime vaalikaudella, velkaannutti Suomea yli kymmenen miljardia euroa vuodessa, on nyt huolissaan velasta ja vaatii lisää säästöjä. Onkohan nyt kyse kuitenkin siitä, että haluatte, että hallitus etupeltoon tekee likaisen työn, niin että teille mahdollisesti jäisi sitten vähemmän säästettävää jatkossa? Hienoa on, että olette heränneet todellisuuteen, [Välihuutoja vasemmalta] mutta missä tämä vastuullisuus oli silloin, kun te olitte itse vastuussa? Silloin oli korkotaso matala, taloudessa liikkumavaraa. Uudistukset olisi voinut laittaa liikkeelle, mutta mitään ei tapahtunut. Tosipaikan tullen jäitte silloin toimettomiksi. Velkaa otettiin kyllä historiallisen paljon, [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] ja siitä kansalaiset maksavat karvasta hintaa. Nyt hallitus tekee niitä päätöksiä, joita te ette silloin tehneet. Miksi juuri nyt?

Arvoisa puhemies! Huominen voi todellakin olla parempi kuin eilen, ja se on mahdollista Suomelle. Suomalaiset kyllä tekevät työnsä, kantavat vastuunsa ja haluavat pärjätä, kun heille annetaan siihen mahdollisuus, mutta järjestelmä ei ole aina ollut ihmisen puolella. Se on näkynyt siinä, että ihmisille on jäänyt oman työnsä hedelmistä liian vähän käteen. Se on näkynyt siinä, että liian moni kokee, ettei omiin mahdollisuuksiin voi vaikuttaa riittävästi. Työtä on verotettu kuin se olisi haitallista, yrittämisestä on tehty tarpeettoman vaikeaa, ja byrokratia on kasvanut samaan aikaan, kun ihmisen oma vapaus ja vastuu ovat kaventuneet. Me teemme toisin. Teemme siksi, että jokaisella on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä — enemmän luottamusta siihen, että tulevaisuus Suomessa on sen menneisyyttä parempi. Arvoisa puhemies! Harva ihminen pohdiskelee aamukahvilla bruttokansantuotteen tilaa tai talousennusteiden suuntaa. Ihmiset miettivät paljon arkisempia asioita: Riittävätkö rahat kuun loppuun? Pääseekö lääkäriin, kun on tarve? Saako lapsi hyvän koulutuksen tai sairastunut läheinen parasta mahdollista hoitoa? Onko oma työpaikka ensi kuussa olemassa, tai antaako oma rahatilanne unelmille sijaa? Juuri näistä asioista on lopulta kyse, ihmisten arjesta. Ei talous ole itseisarvo. Mutta ilman vahvaa taloutta ei ole hyvinvointia, ei turvaa eikä tulevaisuutta. Se on rehellinen lähtökohta. Kokoomus haluaa ihmisille Suomen, jossa työn tekeminen kannattaa ja ihminen saa vapauden päättää itse, mihin rahansa käyttää. Haluamme, että ahkeruudesta palkitaan eikä rangaista kovemmalla verotuksella tai kannustinloukuilla. Haluamme Suomen, jossa byrokratia ei tukahduta aloitteellisuutta tai vastuunottoa ja jossa menestyminen ei ole epäilyttävää, vaan tavoiteltavaa ja jopa suotavaa. Me emme usko Suomeen, jossa ihmisiä sidotaan paikalleen järjestelmillä, jotka tekevät passiivisuudesta turvallisemman vaihtoehdon. [Veronika Honkasalo: Ai kuten suojaosan poisto?] Reilu yhteiskunta ei ole sellainen, jossa luvataan kaikille enemmän kuin pystytään pitämään. Reilu yhteiskunta on sellainen, jossa mahdollisuudet ovat aidosti avoinna kaikille ja hauraimmassa asemassa olevat eivät joudu maksamaan poliitikkojen kyvyttömyydestä tehdä vaikeita päätöksiä. Arvoisa puhemies! Ihmiset ansaitsevat rehellisyyttä ja suoraa puhetta. [Veronika Honkasalo: Näin on!] Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi. Maailmantalous velloo epävarmuudessa, ja lähes päivittäin luemme toinen toistaan järkyttävämpiä otsikoita ympäri maailmaa. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan myös Suomeen ja tavallisten ihmisten arkeen. Samaan aikaan kotimaassa osa keskittyy maalailemaan synkkyyksiä suomalaisten ylle. Ei ole mikään ihme, jos ihmisten tulevaisuudenusko on välillä koetuksella. On helppo nimetä ongelmia, mutta vaikeampaa esittää ratkaisuja. Me kokoomuksessa keskitymme ratkaisuihin. Puheiden sijaan olemme tarttuneet toimeen. Vaikeidenkin aikojen keskellä se alkaa viimein näkyä. Yhä useampi suomalainen huomaa arjessaan muutoksen. Palkasta jää nyt enemmän käteen kuin aikaisemmin. Naisten ostovoima on huippulukemissaan pitkään aikaan ja ihmisillä on vapautta päättää itse, mihin rahansa käyttävät. [Vasemmalta: Kaikki taitaa olla hyvin!] Yhä harvempi ajautuu vakaviin maksuvaikeuksiin, ja yhä useampi uskaltaa taas tehdä elämänsä suurimpia päätöksiä, kuten ostaa kodin, vaihtaa asuntoa ja rakentaa tulevaa. Yritykset eivät enää vain selviydy: ne suunnittelevat kasvamista, tekevät investointeja ja lisäävät tuotantoaan. Ja kun yritykset kasvavat, kasvaa koko Suomi. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet. Suomessa työskentelee rautaisia sote-alan ammattilaisia, jotka kyllä tietävät, miten palveluita voidaan kehittää, kun heille annetaan siihen mahdollisuus ja työkalut. Eivät nämä ole sattumaa tai hyvää tuuria. Ne ovat seurausta siitä, että olemme päättäneet tehdä toisin kuin ennen on tehty. Ja me olemme päässeet vasta alkuun. Arvoisa puhemies! Ihmiset tarvitsevat tekoja sen eteen, että arki toimii ja elämä on täynnä mahdollisuuksia. Kun onnistumme siinä, olemme onnistuneet kaikessa olennaisessa. Me teemme päätöksiä, jotka kantavat näiden vaikeiden aikojen yli paljon parempaan huomiseen. Ja meille on täysin selvää, että se on parempi vain, jos se myös rahoitetaan kestävästi. Tämä kaikki on vasta alkua Suomen uudessa tarinassa, jota me haluamme olla tekemässä — että huominen olisi paremmin kuin eilen.

Arvoisa herra puhemies! Siitä ei tosiaan nyt päästä mihinkään, että tämän kuvakohun kuvat olivat rasistisia ja niistä aiheutui Suomen ulkomaanmaineelle hallaa. [Kimmo Kiljunen: Juuri näin, kyllä! Se oli oikeata puhetta!] Nyt on kuitenkin niin, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tämän asian vastuullisesti käsitellyt, käynyt asian läpi, rankaissut näitä toimijoita, tekijöitä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on pyytänyt tästä asiasta anteeksi, ja asianosaiset itse ovat myöskin pyytäneet anteeksi tätä asiaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Paitsi Keskisarja!] Mitä tekee oppositio? Te heitätte kiviä edelleen. Ihmiset anovat anteeksiantoa, ja te jatkatte potkimista. Oletteko te miettineet sitä, miten te ylläpidätte sitä keskustelua, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] joka kaikuu tämän maan rajojen ulkopuolelle? Myös teillä on vastuunne siinä, miten tämä kansainvälinen kohu saadaan päättymään. Eikö ole nyt niin, että kun on rankaistu, on pyydetty anteeksi sekä ryhmänjohdon että edustajien taholta, niin asiaa voitaisiin pitää loppuun käsiteltynä, [Laura Huhtasaari: Ei koskaan riitä vasemmistolle!] ja murehditaan yhdessä sitä, miten saadaan Suomen maine ulkomailla parannettua? Niin, anteeksi, kysytään nyt vielä vaikka ulkoministeriltä: voisitteko arvioida, vaikuttaako eduskunnan yhtenäisyys tällaisissa asioissa siihen, millainen maine meillä ulkomailla on? [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selonteosta, ja kiitos myös näille kollegoille täällä salissa, jotka ovat kantaneet huolta esimerkiksi Karjalan radasta useassa eri puheenvuorossa. Se on puheenaihe, josta kannattaa puhua. Mutta tässä innossa haukkua hallitusta tuntuu unohtuvan se, että hallitus on kuitenkin päättänyt siitä, että se tehdään, se on hallitusohjelmassa, ja toisekseen tälle vuodelle on myönnetty 90 miljoonan euron hankintavaltuus, [Suna Kymäläinen: Ja sekö riittää?] josta 50 miljoonaa menee Lappeenrannan aseman korjaukseen eli Lappeenrannan liikennepaikan kuntoon laittoon ja sitten 40 miljoonaa muihin juttuihin. Eli merkittävä osuus tästä kokonaisprojektista on jo myönnetty ja on työn alla. Ihmettelen, miksi tätä kritisoidaan näin kovasti, kun homma menee suunnitelman mukaan eteenpäin. [Suna Kymäläinen: Ei ole ensi vuodelle esitetty lisää rahaa!] Totta kai tiedustelen nyt, kun ministerikin on paikalla, samaan hengenvetoon: milloin loput rahat saadaan, jotta saadaan tämä koko hallitusohjelman mukainen projekti sitten reilaan? Mutta toistaiseksi homma etenee hallituksen suunnitelman mukaan: rahat on myönnetty, ja työt ovat käynnissä. [Suna Kymäläinen: Ei ensi vuodelle penniäkään tai senttiäkään! — Keskeltä: Se toimii kuin junan vessa! — Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Kun näitä opposition puheita kuuntelee, käy yksi asia selväksi: ei olla valmiita uudistamaan, vaikka palveluita pitää parantaa. Talouskasvua ei ole ollut yli 15 vuoteen, ja julkiset menot ovat Suomessa suhteessa bruttokansantuotteeseen Euroopan kärjessä. Ihmisten arki ei parane näillä teidän lupauksilla ja kauniilla lauseilla. Me tarvitaan tekoja, päättäväistä toimintaa ja rakenteellisia uudistuksia, [Antti Kurvisen välihuuto] ja niitä hallitus tekee. Kokoomuksessa ollaan valmiita tekemään vaikeita päätöksiä nyt, jotta palvelut toimivat, työtä ja yrittämistä kannustetaan ja talous saadaan takaisin kestävälle raiteelle. Oppositiossa puhutte empatiasta ja oikeudenmukaisuudesta, mutta ilman kykyä uudistua ja vastuunkantoa ne jäävät vain sanoiksi. Me haluamme, että Suomi on vahva ja toimii myös huomenna. Arvoisa puhemies! Tämä on ero hallituksen ja opposition välillä: me toimimme, he puhuvat.

Arvoisa rouva puhemies! SDP myy palkansaajille veronalennuksia, mutta todellisuus on tietenkin aivan toinen. Kun paketin avaa, sisältä paljastuu sama vanha vasemmistolinja: verojen korottamista verojen perään. Ei paljoa eroa vasemmistoliiton vaihtoehdosta. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Totuus nimittäin on se, että toisella kädellä SDP antaa ja toisella kädellä se vie tuplana pois. Pidättekö te suomalaisia aivan hölmöinä? Kyllä jokainen tajuaa, että nämä hienoilla nimillä maskeeratut veronne ovat loppujen lopuksi jokaiselta työtä tekevältä ihmiseltä pois ja niillä murjotaan työnteon ja yrittämisen kannattavuus ja kannustavuus pohjalukemiin. Lindtman löysi pk-yrityksille ja yrittämiselle noin 600 miljoonan euron veronkiristykset. Tulee maastapoistumisveroa, ahkeruuden haittaveroa, sijoitusvakuutusten veroa, perintöveron kiristystä, osinkoveron kiristystä. Lisää veroa, veroa ja veroa. [Miapetra Kumpula-Natri: Montako työpaikkaa menee maastapoistumisveroon?] Siinäkö on se Suomen kasvuohjelma, SDP? Jonkun on tässä maassa leivottava kakku. Lindtmanin reseptillä verotettaisiin hengiltä juuri ne ihmiset ja yritykset, jotka sitä kakkua leipovat, jotka rahoittavat koulut, hoivan ja turvallisuuden. Sitäkö te, SDP, todella haluatte? [Välihuutoja vasemmalta]

No niin, arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo kohta kaksi tuntia kuultu esimerkiksi niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt kilpailukyvyn parantamiseksi, talouden elvyttämiseksi, ja niin edelleen. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että se varsinainen kasvu riippuu niin paljon ulkoisista tekijöistä, että siihen ei voi välttämättä hallitus vaikuttaa suoraan, ettekä tekään voi, [Välihuutoja] vaikka kuinka täällä uhoatte sitä käskemällä määrätä. Näin ollen nyt on luotu edellytyksiä sille, että Suomi pääsee tähän kasvuun mukaan, kun se sitten orgaanisesti jatkuu. Valitettavasti nämä suhdannesyklit ovat sellaisia, että ne eivät poliitikkojen käskyillä toimi. [Timo Harakka: Miksi muualla maailmassa toimii!]

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta kampanjoi ihmisille tuolla mediassa ja somessa tällaisella kuvalla, jossa lukee, miten työttömyys selätetään, ja sitten tässä on vaihtoehtoina: leikkaamalla lisää, ei; panostamalla yrittäjyyteen ja kasvuun, joo; korottamalla veroja, ei. Kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta niin kuin tässä nyt on kuultu, arvoisa keskusta: Jos te ette kerran aio sopeuttaa valtion velkaantunutta taloutta sopeuttamalla tai ette aio korottaa veroja, niin millä rahalla sitten rahoitetaan nämä teidän miljardipanostukset, joista te nyt puhutte ja jotka sinällään ovat kyllä lupaavia? Ja nyt näin äkkiseltään kuunneltuna vastaushan on yksinkertainen: joko velkaantumalla, tai tämä on vain tyhjää puhetta. Nyt olisi oiva keino kertoa vastaukset siihen. [Välihuutoja] Hallitus kuitenkin tekee jo niitä toimia, mitä keskusta peräänkuuluttaa: vahvistetaan työnteon kannustimia, uudistetaan työmarkkinoita ja luodaan yrittäjille parempia edellytyksiä kasvaa ja työllistää. Se on nyt surullista nähdä, ja kun te aina olette sanoneet, että te olette vastuullisen talouden airuita, niin nyt sitä puhetta olisi hauska kuulla. Kokoomus ja hallitus kuitenkin tekevät sitä, mitä pitää, jotta ihmisillä on tulevaisuudessakin töitä, mutta kertokaa nyt, arvoisa keskusta, näiden teidän toimienne hintalappu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä lakialoite on eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisaloite, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eduskunnan turvatoimista. Haluan kiittää aloitteen valmistelusta vastannutta turvatoimiryhmää ja kaikkia asiaan lausuntonsa toimittaneita eduskuntaryhmiä. Laki eduskunnan turvatoimista on säädetty vuonna 2008, tuolloinkin vastaavalla tavalla eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisen lakialoitteen pohjalta. Säätämisen jälkeen lakiin eduskunnan turvatoimista on tehty vain hyvin vähäisiä muutoksia. Ajat, eivätkä kaikkein vähiten turvallisuuskysymykset, ovat vuodesta 2008 muuttuneet huomattavasti. Lisäksi tekniikan kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Siksi sääntelyä on aiheellista täydentää vastaamaan nykyajan tarpeita. Aloitteessa ehdotetaan tarkistettavaksi sääntelyä muun muassa turvatoimilain alueellisesta ja henkilöllisestä soveltamisalasta, henkilöntarkastuksen tekemisen sallituista tavoista, posti- ja muun lähetyksen tarkastamisesta, henkilön poistamisesta turvatoimialueelta, teknisestä valvonnasta ja voimankäyttövälineistä. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta ja henkilösuojaustehtävästä. Arvoisa puhemies! Esittelen tässä lyhyesti aloitteen keskeisimmät ehdotukset: Lain soveltamisalan osalta ehdotetaan, että lakia voitaisiin tarpeen vaatiessa soveltaa nykyisen turvatoimialueen lisäksi eduskunnan tilapäisessä käytössä olevissa tiloissa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi valtiopäivien avajaisiin liittyvä kulttuuritapahtuma, joka järjestetään Eduskuntatalon ulkopuolella. Voimassa olevaa lakia ei sovelleta kansanedustajiin. Tämä olisi myös uuden lain lähtökohta. Lakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi uusia säännöksiä teknisestä valvonnasta ja turvatilojen valvonnasta, eikä kansanedustajia voida käytännön syistä sulkea näiden säännösten, esimerkiksi eduskunnan tiloissa tapahtuvan videovalvonnan, ulkopuolelle. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä. Toimintaympäristössä havaittujen muutosten takia yhä useammin joudutaan kuitenkin harkitsemaan turvahenkilön määräämistä suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Lakiin ehdotetaan siksi otettavaksi säännöksiä tällaiseen tehtävään määräämisestä, tehtävään määrätyn toimivaltuuksista ja hänen käytettävissään olevista voimakeinoista. Laissa ehdotetaan myös päivitettäväksi säännöksiä turvahenkilön yleisistä voimankäyttövaltuuksista ja voimankäyttövälineistä. Välinevalikoimaa ehdotetaan laajennettavaksi nykyisestä siten, että välineisiin voisivat kuulua myös etälamautin ja projektiililaukaisin. Henkilösuojaustehtävän erityisen luonteen takia ehdotetaan, että tällaiseen tehtävään määrätyn voimankäyttövälineisiin voi tehtävää hoidettaessa kuulua myös ampuma-ase. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset toimivaltuuksista puuttua miehittämättömien ilma-alusten eli droonien kulkuun. Arvoisa puhemies! Lain tarkoituksena on huolehtia turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa ja eduskunnan kiinteistöissä. Lailla varmistetaan muun muassa se, että eduskunnan turvallisuusosastolla on työssään riittävät toimivaltuudet. Eduskunnan ja eduskuntatyön turvallisuus on kansanvaltaisuuden toteutumisen välttämätön lähtökohta. Siksi toivon, että lakialoite hyväksytään. Totean vielä lopuksi, että jokainen eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja tasapainoisesta esityksestä valtion talousarvioon ja määrätietoisesta työstä liikenteen ja viestinnän puolesta. — Hallitusohjelmassa mainitaan kuitenkin hanke Karjalan radan toteuttaminen, ja tämä ratahan on äärimmäisen tärkeä pitkin itärajaa sijaitseville maakunnille, ihmisille ja teollisuudelle ja aika korkealle pohjoiseen asti. Lyhyesti ja sen enempää jaarittelematta kysynkin ministeriltä: kuinka olette ajatellut hoitaa tämän hankkeen rahoituksen, ja millainen visio teillä on sen läpiviemisestä?

Arvoisa herra puhemies! Aika masentava on tämä opposition viesti mutta ei kuitenkaan yllättävä. Mitään hyvää ei siis löydetä hallituksen toimista. Vähän nyt kyllä sentään osattiin esittää joitain toimia mutta hyvinkin pintaliidonomaisesti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Antaa tulla!] Miksi te ette nyt käytä tätä tilaisuutta ja tätä keskustelua hyväksenne kertomalla, mitä te tekisitte, millä pannaan talous kuntoon? [Hälinää] Orpon hallitus on tehnyt kaikkensa ja tulee tekemään aivan kaikkensa, että kasvua vauhditetaan. Ollaan sitouduttu velkasuhteen taittamiseen hallituskauden loppuun mennessä [Timo Harakka: 100 000 uutta työllistä?] ja on tehty kymmenen miljardin sopeutukset. Eivätkö nämä kelpaa? Perutteko te ne kaikki? Talouskasvua ei ole meillä ollut 15 vuoteen, tai lähes 20 vuoteen, riippuen vähän laskutavasta, ja samassa ajassa velkaa on otettu lähes sata miljardia euroa. Kyllä nyt on aika panna tämä homma kuntoon ja menot suu säkkiä myöten eikä tehdä vain velkaa, koska rahaa muka on. [Timo Harakka: Kuuleeko pääministeri?] Nyt korjataan menneiden hallitusten perintöä. Useat merkit kertovat siitä, että talouden kasvu kuitenkin nyt on lähdössä käyntiin. [Suna Kymäläinen: Ai taas lähtee?] On kuitenkin niin, että suhdanne on todella vaikea. Siksi hallitus tekee kaiken sen, [Puhemies koputtaa] mikä omissa käsissä on: kevennetään verotusta, uudistetaan työmarkkinoita, [Puhemies koputtaa] sujuvoitetaan luvitusta, panostetaan osaamiseen. Näin me saadaan Suomi kasvuun.

Arvoisa herra puhemies! Työn, yrittämisen ja kasvun edellytyksille kylvetään siemenet aina silloin, kun porvarihallitus johtaa maata. Näin on erityisesti pääministeri Orpon hallituksen aikana. Ei taida lähihistoriassa olla hallitusta, jota olisi sitonut näin vahva tahto kammeta Suomi ylös siitä suosta, johon se on vuosien aikana upotettu. [Välihuutoja] On vielä tuoreessa muistissa vasemmistohallituksen taival, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa punamultaliitto tärväsi lähes tasapainoon saadun julkisen talouden kroonisesti kymmenen miljardia alijäämäiseksi. Jätitte suomalaisille laskun, jonka maksamiseen menee vuosia. Tarjolla ollut halpa lainaraha ja kyvyttömyys tehdä vaikeita päätöksiä olivat vasemmiston käsissä tuhoisa yhdistelmä, mutta eniten ihmetyttää, että edes velkarahan turvin ette saaneet suomalaisten palveluja parannettua: peruskoulua uudistettua, poliisien resursseja turvattua tai ihmisiä jonoista hoitoon. [Vasemmalta: Aika paksua!] Työllisyydenkin te jätitte heikkenevälle uralle. Kokoomus haluaa mieluummin panostaa palveluihin kuin maksaa velkalainojen korkoja pankkiireille. Arvoisa puhemies! Parasta lääkettä velkaantuneelle ja ikääntyvälle Suomelle ovat rakenteelliset uudistukset, julkisen talouden sopeuttaminen ja kasvua vauhdittavat toimet. Näitä asioita me kansalaisille lupasimme, ja niitä me myös toteutamme. Keskustaa suomalaisten asiat eivät vaalien jälkeen kiinnostaneet edes paperiarkin vertaa. SDP halusi jatkaa ”rahaa on” ‑politiikkaansa kädet syvällä tavallisten yrittäjien ja palkansaajien taskuissa. Orpon hallitus on tehnyt yhden Suomen historian suurimmista urakoista julkisen talouden tasapainottamiseksi: yli kymmenen miljardin sopeutukset. Jokaisen säästöpäätöksen, jonka teemme, teemme siksi, että jälkeemme jäisi muutakin kuin velkaa ja rapistuvat palvelut. Kuuntelenkin mielenkiinnolla opposition puheenvuorot siitä, mihin suuntaan tuuliviiri tänään osoittaa: yhtenä päivänä sopeutamme liikaa, seuraavana velkaannumme liian paljon — yrittäkää päättää. Yhdessäkään puheenvuorossa emme tule tänään kuulemaan uskottavia omia ratkaisuja vaan pitkän listan asioita, mistä ei saa luopua, paitsi työn verotuksen kevennyksistä. [Välihuutoja — Vasemmalta: Mitäs muuta kristallipallossa on?] Niistä SDP haluaa luopua, jotta työn tehnyt saisi pitää mahdollisimman vähän oman työnsä hedelmistä ja valtion kassaan kilahtaisi lisää rahaa Lindtmanin lupauksien maksamiseen. Arvoisa oppositio, viimeistään tuoreiden väestöennusteiden tulisi kaataa kylmää vettä pumpulipilvienne päälle. Suomea ei pelasteta kantamalla vettä kaivoon ja pitämällä kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista. Hallituksen toimet ovat merkittävästi hidastaneet velkaantumista. Ilman näitä määrätietoisia sopeutustoimia velka kasvaisi hallitsemattomasti. Sopeutuksilla on tehty tilaa myös tarpeellisille lisäyksille turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen. Orpon hallitus nostaa puolustusmenot historiallisen korkealle tasolle. Kansalaisten oikeudesta elää rauhassa ja turvassa emme tingi milloinkaan. Suomalaisille haluamme sanoa sen, että edessä ei ole vuosikymmenten sopeutusurakka. Vaikein sopeutus tehdään juuri nyt. Siksi vasemmiston löperölinjalle ei tule antaa sijaa. [Välihuutoja] Yhdenkään suomalaisen arki ei parane pitkällä tähtäimellä, jos rahaa tärvätään holtittomasti ilman suunnitelmaa. Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa tapahtuu nyt jatkuvasti hyviä asioita, mutta työttömyys koskettaa liian monia. Me ymmärrämme ihmisten huolen, ja juuri siksi lupaamme, että käännämme joka ikisen kiven, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. [Välihuutoja] Tuoreet työllisyysluvut alleviivaavat entistä selvemmin, että kasvunäkymiä on vahvistettava määrätietoisesti. Emme saa luovuttaa. Haluan viestittää myös yrityksille: Teidän työnne on avain Suomen nousuun. Me teemme kaikkemme, jotta voitte kasvaa ja työllistää ihmisiä. Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen resepti ei ole velka ja veronkorotukset vaan työ ja toimi. On ollut arvovalinta tehdä lukuisa määrä uudistuksia, jotta työlle ja yrittäjyydelle olisi otollisemmat olosuhteet maassamme. [Välihuutoja] Hallituskauden aikana kevennämme työn verotusta 1,6 miljardilla eurolla. Yksikään palkansaaja ei jää veronkevennysten ulkopuolelle. Työtulovähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus jokaista huollettavaa alaikäistä lasta kohden. Yksinhuoltajille se tuplataan. Ei muistu heti mieleen, milloin vasemmisto-oppositio olisi vastaavalla tavalla panostanut palkansaajiin keventämällä verotusta ja kohentamalla perheiden ostovoimaa. Teot ovat kauneinta puhetta. Yritysten verotus kevenee vihdoin, ja ylimpien marginaaliverojen alennus on todellinen kasvutoimi. Koko Suomi hyötyy, kun saamme tähän maahan enemmän hyvätuloisia veronmaksajia ja heidän työpanoksensa, ja ennen kaikkea ihmiset saavat vapauden päättää itse, mihin rahansa käyttävät. Työmarkkinoilla olemme toteuttaneet historiallisen uudistuspaketin, jotta ihmiset pääsevät töihin ja yritykset voivat työllistää. Budjettiriihessä teimme lisää merkittäviä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. 30 miljoonan työllistämissetelillä avaamme tuhansille nuorille oven työelämään, siihen aivan ensimmäiseen työpaikkaan. Rakentamiseen laitetaan vauhtia, ja pienyrittäjien asemaa vahvistetaan. Jokainen näistä uudistuksista olisi jäänyt vasemmistohallitukselta tekemättä. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Terävöitetään muistia. Kun SDP:n johdolla viime kaudella ”parannettiin” työllisyyttä, niin perustettiin valtionyhtiö, josta johto kuittasi yli 800 000 euroa ja veronmaksajille jäi miljoonien lasku. Työllisiä tällä hintalapulla saatiin 17 — siis 17. [Välihuutoja — Miapetra Kumpula-Natri: Siinäkö kaikki?] Siinä on tulostaulussa murskaluvut teille. Muistamme myös SDP:n esittämän lähes 3,5 miljardin veromoukarin yrittämiseen ja suomalaiseen omistamiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yrittämistä ja omistamista voi kuitenkin verottaa vain niin kauan, kun niitä ylipäätään on olemassa. Sen jälkeen voidaankin sulkea sitten valot Suomesta. [Suna Kymäläinen: Pitikö puhua ensi vuoden budjetista vai mistä?] Sitten voimme kysyä, millä turvataan palvelut ja turvallisuus epävakaina aikoina suomalaisille. Arvoisa puhemies! Nopeasti ikääntyvän Suomen ongelmilta ei saa ummistaa silmiä. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa vahva, elinvoimainen Suomi, kun uskallamme uudistua, tehdä rohkeita päätöksiä ja avata ovia työlle ja yrittämiselle. Kokoomuksen linja on selvä: hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ei synny menneestä kiinni pitämällä ja rahaa taskusta toiseen siirtämällä. Tulevaisuus syntyy etsimällä uusia, kestäviä tapoja rahoittaa menot ja turvata palvelut niille, jotka niitä tarvitsevat. — Kiitos. [Hälinää — Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo aikaisemmassa puheenvuorossaan, kuten myös valtiovarainministeri Purra, kiinnitti huomiota tämän täällä käytävän keskustelun sävyyn. Toden totta tämä negatiivisuus kyllä on täällä todella vahvasti läsnä, [Välihuutoja] ja erityisen vahvasti, kun tuossa kuuntelin edustaja Tuppuraisen aikaisempaa puheenvuoroa, jossa kiinnititte huomiota tähän EDP-menettelyyn, siis liiallisen alijäämän menettelyyn, josta tänään tuli komissiolta vapauttava päätös. Se oli ikään kuin hyvä asia, mutta sekin oli väärin sammutettu ja huonosti tehty, eli sekään ei oikein kelvannut, vaikka kuitenkin on hyvä juttu. Mutta tosiasiahan on se, että sen päätöksen myötä komissio hyväksyy Orpon hallituksen talouspolitiikan ja uskoo siihen, että se saa Suomen talouden kuntoon, ja tämän tekin voisitte nyt myöntää ääneen. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! On kyllä hämmentävää kuulla tätä kritiikkiä hallituksen velkaantumisesta niiltä samoilta puolueilta, jotka ovat verisesti vastustaneet jokaista velkaantumisen hillitsemiseen tähtäävää sopeutustoimea ja jotka ovat myös tyrmänneet kaikki ne talouskasvua lisäävät ja tukevat toimet. Keskusta, kaikella kunnioituksella, te puhutte täällä monimutkaisista Viron veromalleista, joiden toimeenpaneminen kestäisi ja kestäisi vuosikausia. Yritykset tarvitsevat toimia nyt, tänä päivänä. Siksi hallitus toteuttaa nyt niitä uudistuksia, joita yrityksissä on odotettu vuosikausia ja joita te ette ole aikanaan saaneet aikaiseksi. Paikallinen sopiminen, hankintalain uudistus, yhteisöveron kevennys, luvituksen nopeuttaminen, sääntelyn keventäminen — nämä toimet ovat aivan merkittävästi parantamassa yritysten mahdollisuuksia työllistää, investoida ja kasvaa. Pk-yrittäjägallupkin sen kertoo: kasvuriihen toimet tukevat pk-yritysten kasvua ja kehitystä. Aamulla kuultiin sitten televisiossa, että SDP:n kasvutoimi olisi kohdistaa kaikki ansiotuloveron kevennykset pieni- ja keskituloisille — vai kuinka, edustaja Kymäläinen? [Puhemies koputtaa] Näyttäkää meille sitten paperilla, miten te rahoitatte tämän. [Puhemies koputtaa] Me olemme näyttäneet meidän sopeutuksemme, nyt on teidän vuoronne. [Timo Heinonen: Teillä oli pienituloisen raja 90 000!]

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Valtion velkaantumisesta on kannettava huolta. Sen torjuminen vaatii vastuunkantoa yli hallitus—oppositio-rajojen. Orpon hallituksen ja vasemmisto-opposition keskeinen ero on kuitenkin siinä, miten suhtaudumme veronmaksajien rahoihin. Edellinen hallitus kylvi omalla vahtivuorollaan surutta rahaa uusiin menokohteisiin. Vaikeita päätöksiä lykättiin ja laskua kartutettiin tulevien sukupolvien piikkiin. Meille jokainen veroeuro taas on suomalaisen työn tulosta, ja meidän velvollisuutemme on käyttää se viisaasti. Arvoisa puhemies! Moni suomalainenkin varmasti ihmettelee, miten juuri SDP ja keskusta kehtaavat haastaa tätä hallitusta velkaantumisesta. Terävöitetäänpä muistia: Edellisellä kaudella oli peräti neljä keskustalaista valtiovarainministeriä, joiden johdolla veronmaksajien turvaksi tuhlailevilta poliitikoilta luodut valtiontalouden kehykset ylitettiin ja velkaa otettiin raikuen vasemmistohallituksen tarpeisiin. [Vasemmalta: Te otatte enemmän! — Puhemies koputtaa] Ja tämän jälkeen kehtaatte tehdä välikysymyksen velkaantumisesta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa oppositio ja keskusta, teidänhän täällä pitäisi olla vastaamassa tähän välikysymykseen. Kaikki rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Jälkeen jätettiin kotimaa, jossa talouden sijaan kasvoi vain velka. Nyt lämmittelette Marinin kauden aikaista yhteistyötä. Herää kysymys, onko keskusta todella valmis tekemään ja tukemaan Marinin hallituskauden vasemmistolaista politiikkaa uudestaan. Arvoisa puhemies! Me sen sijaan olemme aidosti huolissamme Suomen talouden tulevaisuudesta. Sen puolesta puhuvat myös teot. Hyviä aikoja on Suomessa odotettu jo lähes 20 vuotta. Nyt elämme maailmassa, jossa epävakaus on arkipäivää. Venäjän sota Ukrainassa on muistuttanut meitä karulla tavalla siitä, että rauha ja turvallisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Alkoi edellisen hallituksen aikana!] Jotta Suomi ei taas kerran jäisi polkemaan sameaa vettä paikoilleen, kun muut maat nousevat kaukana edellä, on toimittava päättäväisesti. Vahva talous on myös parasta varautumista kriiseihin. Valtiontaloutta on sopeutettava, ja ylimääräisiä menoja on karsittava. Siksi olemme päättäneet yli yhdeksän miljardin sopeutustoimista. Kun toteutamme sopeutustoimet ja kasvutoimet alkavat vaikuttaa täysimittaisesti, valtion velkasuhteen kasvu pysähtyy. [Antti Kurvinen: Mitkä kasvutoimet? Mitkä kasvutoimet?] Siksi on aivan välttämätöntä, että päätökset viedään loppuun asti. Jotta Suomen velkaantuminen saadaan pysyvästi hallintaan, on selvää, että työtä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Julkisen talouden korjaaminen ei tapahdu yhdessä yössä. [Timo Harakka: Se on seuraavan hallituksen ongelma!] Se vaatii vähintään kahden vaalikauden määrätietoista työtä. Myös keskustan ja SDP:n on aika viimein herätä tähänkin todellisuuteen. [Antti Kaikkonen: Meinaatteko samalla porukalla jatkaa?] Arvoisa puhemies! Meillä on kolme haastetta, joita yksikään puolue ei voi juosta karkuun: väestö ikääntyy nopeasti, työikäisten määrä vähenee, eikä Suomessa ole talouskasvua. Näihin haasteisiin lääkkeeksi ei tehoa pelkästään menojen sopeuttaminen. Suomi ei voi säästää itseään vahvaksi. On rakennettava uutta ja vahvempaa pohjaa Suomen taloudelle. [Timo Harakka: Maahanmuutto!] Hallitus, me, kevennämme työn verotusta yli puolellatoista miljardilla, joista yli miljardi kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Keskituloisella opettajapariskunnalla, jolla on kaksi alaikäistä lasta, jää tämän kauden lopussa yli tonni enemmän käteen vuodessa kuin Marinin hallituksen lopettaessa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuuluuko liittoon?] Ja tätä te kutsutte murusiksi, kun itse jätitte jälkeenne vain tyhjennetyn pöydän, josta murusetkin oli syöty. Me olemme rakentaneet talouden kasvulle vahvan perustan tekemällä historiallisia työmarkkinauudistuksia ja uudistamalla sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi. [Hanna Sarkkisen välihuuto] Olemme sujuvoittaneet luvitusta, tehneet merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Nämä ovat uudistuksia, joita asiantuntijat ovat Suomelta peräänkuuluttaneet jo vuosia. Nyt ne vihdoin toteutetaan. Arvoisa puhemies! Sotemenot ja panostukset Suomen puolustuskykykyyn ovat korkomenojen ohella ne nopeimmin kasvavat julkisen talouden kustannukset. Olisivatko keskusta ja SDP valmis näistä leikkaamaan? Suomi joutuu maksamaan miljardien edestä korkoja siitä valtionvelasta, jota edellisellä Marinin kaudella keskustan ja SDP:n johdolla otettiin. [Miapetra Kumpula-Natri: Vähemmän!] Tuolloin vielä hallituspuolueista väitettiin, että velkaraha on ilmaista eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Jos jatkaisimme edellisen hallituksen linjalla, Suomi velkaantuisi edelleen neljä miljardia euroa enemmän vuodessa. Ja tätä te sitten suomalaisille tarjoatte. [Timo Harakka: Te otatte enemmän! — Ben Zyskowiczin välihuuto] Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on toki haastaa hallitusta, mutta jokin raja löysilläkin puheilla pitää olla. Vähintä, mitä voisitte tehdä, on kertoa rehellisesti aito vaihtoehtonne. Me kannamme vastuuta myös vaikeina aikoina. Se on ainoa tapa turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja varautua mahdollisiin kriiseihin. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Velkarahalla! — Ben Zyskowicz: Tämä on liikuttavaa, kun demarit ovat huolissaan velkarahasta!]

Arvoisa herra puhemies! Se, että kautta opposition näin mahtavasti kehutaan hallitusta tässä asiassa, osoittaa sen, että toden totta hallitus on tehnyt tässä hyvää työtä, ja näihin kiitoksiin voi varauksetta yhtyä. Erityiskiitos pääministerille siitä määrätietoisuudesta, jolla olette ajanut ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta, ja myös niistä ratkaisuista, joita siellä syntyi. Ihan käytännön kysymyksenä sekä pääministerille että mahdollisesti myös puolustusministerille: nyt kun näitä rahoitusinstrumentteja on kehitetty ja luotu, niin mitä käytännön hankintoja, minkälaisia käytännön toimia näillä nyt ollaan aikeissa tehdä siten, että parannetaan Euroopan puolustusta, tuetaan paremmin Ukrainaa, ja miten mahdollisesti myöskin parannetaan Suomen puolustusta?

Arvoisa herra puhemies! Osaltani yhdyn näihin kiitoksiin ministeri Häkkästä kohtaan. Vihdoinkin on saatu tämä esitys tänne eduskuntaan, ja tämä on yksi palanen siinä kentässä, jossa pannaan Suomen turvallisuutta kuntoon. Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 22 ja niitä tapahtumia analysoidessa on selkeitä viitteitä siitä, että Venäjä toteutti hyökkäystä muun muassa siten, että etukäteen oli hankittu kiinteistöjä joko ostamalla tai vuokraamalla, ja niihin oli varastoitu materiaalia sekä henkilöstöä, jotka sitten edesauttoivat tämän hyökkäyksen toteuttamista. Tämä hallituksen esitys osaltaan sitten auttaa meitä Suomen osalta ratkomaan ja ennaltaehkäisemään tällaista ongelmaa. Niin kauan kuin olen itse eduskunnassa ollut, vuodesta 2011, tästä asiasta on puhuttu, ja hyvä, että eri puolueet ja tahot ovat tätä esillä pitäneet, mutta erityisen elämäntyöpalkinnon kyllä tästä antaisin SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläiselle, joka on tätä ansiokkaasti pitänyt esillä — saaden lunta tupaan jopa omilta puoluetovereiltaan, rankastikin. Että siinä mielessä hatunnoston arvoinen suoritus.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluaisin lausua erityiset kiitokset kollegoille tästä erinomaisen rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Pannaan nämä asiat korvan taakse, ja kun valiokunta nyt sitten käy kuulemisia ja pohtii tätä asiaa, niin näitä sitten pyritään ottamaan huomioon. Ja edelleen myöskin erityiskiitos parlamentaarisen ryhmän vetäjälle ”Jallu” Jari Ronkaiselle, joka jämerästi veti tätä meidän ryhmää ja toimi käsittääkseni saumattomassa yhteistyössä sitten ministerin kanssa, jolle myös suuret kiitokset siitä, että tämä erittäin tärkeä paperi on saatu aikaiseksi ja nyt me olemme sitten sitä valiokunnassa käsittelemässä. Näin osaltamme jokainen parannamme Suomen puolustusta tätä asiaa käsitellessämme, eli huomioidaan näitä seikkoja sitten tuolla käsittelyssä. — Kiitoksia. [Mikko Savola: Illan paras puheenvuoro!]