Pauli Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitos asiallisesta, rakentavasta keskustelusta. — Eilen vietettiin evakkopäivää. Olen itsekin evakon poika, ja täytyy sanoa, että kyllä se on jäljen jättänyt ja nämä asiat menevät useamman sukupolven eteenpäin, valitettavasti. Suomen tavoite on aina rauha. Sen takia meillä on Puolustusvoimat, sen takia meillä on puolustusministeri, sen takia meillä on puolustusvaliokunta. Olemme puolustamassa, tavoite on rauha. Sen jälkeen mennään ikään kuin tähän keinovalikoimaan, miten sitä rauhaa ylläpidetään. Yksi keino on se, että hankimme sitä, mikä on markkinoilla parasta. Meidän tehtävämme on pitää huolta Suomessa asuvien ihmisoikeuksista. Siitä ei ole montaa vuosikymmentä, kun 440 000 ihmistä lähti evakkoon ja heidän ihmisoikeutensa oli silloin aivan maanrakoon työnnetty. Niitä maita, joista aseita, suorituskykyisiä aseita, voidaan hankkia, ei ole kovin paljoa maailmassa. Se on hyvin pieni joukko, [Puhemies koputtaa] mistä suorituskykyistä asevarustusta on hankittavissa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille kansalaisaloitteesta. Se on aina arvokas asia, että saadaan keskusteluun tärkeitä kansalaisia huolettavia asioita. Sinänsähän aloite ei velvoita eduskuntaa hyväksymään sitä, mutta käsittelyyn se täytyy ottaa, niin kuin ulkoasiainvaliokunta on ottanut ja antanut hyvän lausunnon ja puolustusvaliokunnassa käsittelimme perusteellisesti asiaa. Itse koen niin, että pienen maan ensisijainen tehtävä on selviytyminen, ja se koskee sitä myöten hankintoja, jotka on tehtävä suorituskykyperusteisesti. Meidän on hankittava sitä, mikä parhaiten vastaa meidän tarpeita. Maariskiä ei ole valitettavasti mahdollista arvioida, niin kuin olemme nähneet, kovinkaan monen vuoden aikajänteellä — osalla varusteista elinkaari on 50 vuotta. Nykyinen hankintaprosessi on nähdäkseni riittävä, riittävän perusteellinen, ja vastaa Suomen turvallisuustarpeita, ja sen takia aloitetta ei ole esitetyssä muodossa syytä hyväksyä.

Arvoisa herra puhemies! Asevelvollisuus ja maanpuolustustahto ovat kaiken perusta. Tämä asevelvollisuuslain muutos osaltaan selkeyttää nykyistä oikeustilannetta ja parantaa esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lisään tuohon edustaja Heinosen puheenvuoroon vielä: kunhan vielä saamme tämän hallitusohjelman kirjauksen ampumarataverkosta menemään eteenpäin. Siinä varmasti jää työtä seuraavallekin hallitukselle, mutta tavoite tuhannesta ampumaradasta on ilmeisesti hieman jäämässä jälkeen. — Kiitos.

No niin, kumpi Kiuru? — Arvoisa puhemies! Luen tässä uutista, jossa todetaan, että ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa viime vuonna ja kolmen laskuvuoden jälkeen. Tämä on todella positiivinen uutinen. Kiinnostaa tietää, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat johtaneet tähän, ja jos ne syyt ovat tiedossa, niin miten sitä samaa linjaa voidaan kasvattaa eli edelleen innostaa ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Jotain on ilmeisesti tehty oikein, muutenhan näin ei tapahtuisi. Ulkomaisiin investointeihin liittyvät myös nämä datakeskukset. Siihen liittyvä kysymys: Kotkasta uutisoitiin tässä muutama päivä sitten, että asentajia tulee Kiinasta satamäärin. Ymmärrän, että on omat laitetoimittajat ja näin, mutta onko joitain keinoja, jotta voitaisiin enemmän jo rakennusvaiheessa ja asennusvaiheessa suomalaisia työllistää siihen mukaan?

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että selonteossa on asetettu tavoitteita. Jos tavoitteita ei ole asetettu, niin tavoitteita ei voi myöskään saavuttaa — aika yksinkertaista. Maatalouden ja maataloustuottajien ja ruuantuottajien arvostus on meille tärkeä asia. Yli 300 000 ihmistä saa elinkeinosta välillisesti työpaikan ja elantonsa. Kala on nostettu tässä monessa yhteydessä esiin. Kotimainen kala, terveys, vienti, kotimaisuus — tärkeitä teemoja. Toivon, että kotimainen kala nostaa arvostustaan ja sitä olisi paremmin saatavilla. Sitten otetaan tämä ideologia-asia. Toivon, että kun ruuasta puhutaan, niin pienille lapsille ei ideologianäkökulmalla asioita esitetä. Siitä ei hyvää seuraa. Mennään mieluummin vaikka terveys edellä ja vähän leikin ja huumorin kautta. Sitten viimeinen asia: Vedestä tässä on aika vähän mainintoja. Pari vaalikautta sitten selonteossa oli toteamus tai ainakin valiokunnassa huomasimme, että pullotettua vettä tuodaan Suomeen enemmän kuin viemme pullotettua vettä. Eli eikö meillä vettä riitä Suomessa?

Arvoisa puhemies! Kiitos esittelystä. Asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan — hyvä asia. Ministeri, kerroitte, että tämä voisi olla mahdollista, kun on erittäin painava syy, joka ei mahdu muiden olemassa olevien perusteiden alle. Kysymykseni kuuluu: Tämä palaute oikeastaan tulee tuolta kentältä kansalaiselta, joka kysyi, voisiko tällainen erittäin painava syy olla verkossa tapahtuva häirintä, häiriökäyttäytyminen. Häiriökäyttäytyminenhän on digitaalista, nykyään usein verkossa tapahtuvaa, ja hän kuvailee tilannetta, jossa taloyhtiössä hallituksen jäseniä, taloyhtiön muita asukkaita ja viranomaisia lähes päivittäin häiritään asumiseen liittyvillä kysymyksillä hyvin ei-rakentavalla tavalla. Eli voisiko tällainen tahallinen häirintä olla hallintaanoton peruste?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja tasapainoisesta hallituksen esityksestä. Koen, että tässä on otettu molemmat osapuolet, vuokralainen ja vuokranantaja, asiallisella tavalla huomioon. Itsekin olen ollut molemmissa rooleissa, vuokralaisen roolissa ja vuokranantajan roolissa, ja vuokranantajan roolissa olen kyllä valitettavasti joutunut melkoisiin kauhutapauksiin ja harmillisiin tilanteisiin. Pidän erittäin hyvänä, että näitä purkamissäännöksiä tarkennetaan. Sanoitte, että ”muu erittäin painava syy”, ja erittelitte siellä asioita, jotka liittyvät kotirauhaan ja turvallisuuteen. Asuminen on ihmiselle erittäin keskeinen oikeus, keskeinen elämään liittyvä asia, sensitiivinen asia, ja omassa kodissa, on se sitten oma asunto tai vuokra-asunto, pitää olla tunne, että ympäristö on turvallinen.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tämä lakihanke varmasti parantaa paikallista yrittäjyyttä ja luo myös mahdollisuuksia matkailulle. Meillä on omassakin maakunnassa alan yrittäjiä, ja se kokonaismyynti, mikä nyt alkoholin osalta tässä muutoksessa tulee, ei kovin suuri kokonaismuutos tule olemaan. Tietysti kun alkoholilakia muutetaan, on huomioitava monia eri asioita: tässä viitattiin tulopuoleen, valtion tuloihin, minkä hallintoneuvoston puheenjohtaja Eerola otti esille, ja sitten kokonaiskulutus, joka on itse asiassa mennyt hyvään suuntaan viimeiset vuodet, eli kokonaiskulutus on laskenut. Itse olen miettinyt pitkään, niin kauan kuin näistä alkoholilakiin liittyvistä asioista eduskunnassa on puhuttu, voisiko alkoholilain osalta pohtia kokeilulakien käyttämistä ainakin joissakin kohdin. Vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi peruskoululakia aikanaan otettiin käyttöön, kun sehän lähti liikkeelle pohjoisesta, Lapista, ja siirtyi sieltä etelään. Ajatus olisi siis se, että voidaan ottaa ehkä vähän rohkeampiakin askeleita ja maltillisempia askeleita ja katsoa, mitkä ovat kokeilun tulokset, ja sen perusteella sitten miettiä jatkoa. Ymmärtääkseni lainsäädäntö tarjoaa tähän mahdollisuuden, jos hyväksyttävä, objektiivinen peruste on olemassa ja siinä on selkeä seuranta. Ajattelen tätä lähinnä sen takia, että jos liberalisaatio on liian nopeata, niin tavallaan taaksepäin on vaikea siirtyä, jos ikään kuin sitä valmiutta siirtyä vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan, kuten ministerikin tässä esitteli, ei ole vielä olemassa. Merkithän ovat olleet sangen positiivisia. Tästä Juho Eerolan pohdinnasta vielä: Miten ministeri näkee Alkon tulevan aseman? Nythän liikevaihto ja esimerkiksi sitä kautta kannattavuus ja osingonmaksukyky ovat heikentyneet. Olemmeko mahdollisesti siirtymässä jossain vaiheessa siihen tilanteeseen, että nykymuotoista Alkoa ei ole ollenkaan ja väkevät siirtyvät, tai ne on ikään kuin pakkokin siirtää, vapaampaan jakeluun?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen luetteli näitä asioita, joista on ollut sangen suuri yksituumaisuus eduskunnassa. Näinhän se on. Siellä on DCA-sopimus. Natoon liittyminen tapahtui sangen suurella enemmistöllä. Tiedustelulait edellyttivät viiden kuudesosan enemmistöä, koska niissä tehtiin perustuslakiin muutoksia, ja se enemmistö löytyi. Maamiinapäätöskin syntyi varsin isolla enemmistöllä. Ja nyt sitten meillä on tämä ydinenergialaki tulossa. Kuten edustaja Heinonen tuossa edellä mainitsi, toki kaikissa asioissa pitää erottaa kaksi asiaa: itse prosessi ja sitten varsinainen sisältö. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin varmaan valtaosa meistä, että laaja, syvällinen keskustelu on aiheellista ja se palaute, mikä oppositiolta on tullut prosessista, on kuunneltava. Kyllä minä ymmärrän sen, että prosessistakin voidaan aivan perusteellisesti olla pahoillaan — siitä, miten se on mennyt. Kiitänkin keskustaa maltillisesta, rauhallisesta ulostulosta. Vaikka sanoitte, että prosessi ei teitä nyt aivan täysin miellyttänyt, niin sanoitte, että perehdytte asiaan, keskustelette keskenänne, mietitte, mikä on parasta, ja keskitytte sen jälkeen sisältöön. Kritiikki prosessista on otettu vastaan, mutta kiitollisuudella totean, että sisältö meni kuitenkin tämän prosessin edelle. Meillä on tässä kaikilla oppimista. Oma toiveeni on, että mahdollisimman suuri enemmistö tähän ydinenergialakiinkin aikanaan löytyy. Meillä on tässä kolmisen kuukautta aikaa sitä käsitellä, ja tässä on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tulossa käsittelyyn. Valiokunnat saavat siitä keskustella, sali saa keskustella, eli mahdollisuuksia mielipiteiden vaihdolle ja asiantuntijoiden kuulemisille on kyllä runsaasti.

Arvoisa rouva puhemies! USA:n rooli on tässä keskustelussa noussut joitakin kertoja esiin. On hyvä muistaa, että presidenttikausi USA:ssa on neljä vuotta ja USA ei ole pelkästään presidentti, vaan USA:ssa on vahvat instituutiot, vahva hallinto, jotka kestävät pomppuistakin menoa, ja tätä nykyistä presidentin kautta on kolmisen vuotta jäljellä. Näin ollen Nato-yhteistyötä pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä kuin vain yhden presidenttikauden pituisena pätkänä. Sitten pelotteesta on puhuttu paljon, ja on sivuttu hieman tätä ydinenergialakia. Siinä on hyvä pohtia tilannetta Ukrainan näkökulmasta. Vuonna 2014 Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja vuonna 2022 alkoi laajamittainen, täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan. Näin jälkeenpäin voimme pohtia — tietysti varmaa vastausta saamatta — mikä olisi Venäjän toimintatapa ollut, mikäli Ukrainalla olisi ollut ydinasepelote. Puolustusministeri mainitsi, että Venäjä on valmis ottamaan äärimmäisiä riskejä, mutta taisi myös itsekin epäillä, että tuskin niin äärimmäistä, että hyökkäisi toista ydinasevaltiota vastaan. Tästä on kysymys, kun puhumme Suomen tulevista päätöksistä, ydinenergialaista ja pelotteesta.

Arvoisa puhemies! Maailmantilanne on todellakin melkoisessa murroksessa, ja tuntuu, että koko ajan tulee uusia kriisejä. Tämä Iranin tilanne on nyt tämä tuorein tapahtuma, ja Trumpilta on tullut tiettyjä toiveita ja avauksia Naton suuntaan, ja siinä yhteydessä tietysti Suomi Naton jäsenmaana on mukana keskustelussa. Kysymykseni liittyy siihen, miten koette tämän Trumpin aloitteellisuuden Natoon päin. Onko meillä edes teoriassa mahdollisuutta lähettää mitään apua niin kauaksi, ja onko se edes tarpeen, koska Naton operaatiohan tämä ei ole? No, oikeastaan tämä on niin vaativa kysymys, että en tästä edes yritä jatkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelemme tänään valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. On hyvä aloittaa muutamalla sanalla itse selontekomenettelystä. Selonteko on väline, jolla hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäviä kysymyksiä. Sen kautta varmistetaan myös eduskunnan tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus arvioida Suomen toimintaa osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Turvallisuuspolitiikka kuuluu koko eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan tehtävien keskeinen tarkoitus on pelotteen ylläpito. Sitä ylläpidetään kansallisella ja liittokunnan tasolla. Liittolaisten kanssa säännöllisesti harjoittelemalla osoitamme, että olemme valmiita puolustamaan jokaisen jäsenmaan jokaista neliömetriä ja jokaista asukasta. Yhteiset suorituskykymme maalla, merellä ja ilmassa tekevät liittokunnan pelotteesta uskottavan. Perimmäinen tavoitteemme on rauhan säilyttäminen. Yhteinen harjoittelu varmistaa, että yhteistyö toimii myös mahdollisessa kriisitilanteessa. Puhemies! Suomen osallistuminen vuonna 2027 keskittyy erityisesti merivoimien tehtäviin. Suomi osallistuu Naton pysyvien laivasto-osastojen ja miinantorjuntaosastojen toimintaan. Näillä osastoilla on keskeinen rooli liittokunnan merellisessä valmiudessa ja valvonnassa. Tämä on luontevaa Suomelle, jolle Itämeren alue on strategisesti keskeinen. Itämeren turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut. Venäjän toiminta, hybridivaikuttaminen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit korostavat liittolaisten välisen yhteistyön merkitystä. Suomi on tässä yhteistyössä aktiivinen toimija. Suomella on Naton itäisen sivustan maana myös erityinen rooli. Suomen alue on keskeinen osa liittokunnan puolustussuunnittelua, minkä vuoksi maavoimien ja ilmapuolustuksen toiminta painottuu omaan alueeseemme ja sen puolustamiseen. Suomeen on jo perustettu Naton maavoimajohtoporras, ja Suomen alueella tapahtuva harjoittelu tukee koko liittokunnan puolustusta. Tämä on tärkeä viesti: Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja. Arvoisa puhemies! Keskustelu pelotteesta on viime aikoina noussut esiin myös laajemmin. Turvallisuuspolitiikasta on pystyttävä puhumaan avoimesti ja rauhallisesti. On kuitenkin muistettava turvallisuuspolitiikan perimmäinen tavoite: rauhan säilyttäminen. Meidän tehtävämme on ylläpitää uskottavaa pelotetta ja tarvittaessa myös päivittää lainsäädäntöä sen varmistamiseksi. Kun liittokunta on yhtenäinen, harjoittelee yhdessä ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, hyökkäyksen kynnys nousee niin korkeaksi, ettei kukaan sitä koettele. Rauha säilyy. Turvallisuutta ylläpidetään ihmisiä varten. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat elää turvallisessa yhteiskunnassa ja että heidän turvallisuutensa on niin vahva kuin liittokunta parhaimmillaan voi taata. Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että emme ole enää yksin. Rauhan ajan tehtävät vahvistavat pelotetta, kehittävät yhteensopivuutta ja osoittavat liittokunnan yhtenäisyyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii Nato-jäsenenä aktiivisesti, vastuullisesti, ennakoivasti ja ilman rajoitteita. Yhteinen harjoittelu, yhteinen toiminta ja uskottava pelote ovat paras tae sille, että rauha säilyy. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä on todellakin pitkään kaivattu uudistus. Taksiala oli pitkään yksi luotetuimmista toimialoista Suomessa, ja kuljettajien ammattitaito ja luotettavuus oli huippuluokkaa. Nyt nämä korjaukset korjaavat niitä virheitä, mitä tässä on aikaisemmin tehty. Harmaaseen talouteen suhtaudun aina hyvin kielteisesti, ja tämä korjaa nyt tätä tilannetta oikeaan suuntaan. Turvallisuus — aivan keskeinen asia. Onhan se nyt käsittämätöntä, että ihmisten pitää takseja tilatessaan miettiä sitä, uskaltaako sinne kyytiin mennä tai kuka sinne uskaltaa mennä. Nuhteettomuusvaatimus, koulutusvaatimukset, kuten esittelitte, ovat aivan keskeisiä ja tärkeitä asioita, ja tietysti nämä hintaan perustuvat asiat, niin että asiakas tietää, miten maksuperusteet muodostuvat ja että niistä pidetään kiinni. — Kiitos tästä.

Arvoisa puhemies! Tekoälystä kun puhutaan, niin puhutaan kielimalleista, ja kun puhutaan kielimalleista, niin ei voi välttyä puhumasta Suomessa suomen kielestä ja ruotsin kielestä, kansalliskielistämme, ja toki myös saamesta. Edelleen palaan näihin mahdollisuuksiin. Voisiko ajatella ja näkisikö ministeri sellaista skenaariota, että pienelle maalle, pienelle kieliryhmälle, tekoäly saattaisi luoda suuremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa luomalla jonkinlaista kilpailuetua tai skaalattavuutta, jota nykyisessä tilanteessa ennen tekoälyä ei olisi voinut ajatella? Kysymykseni on jokseenkin kryptinen ja heikosti muotoiltu, koska se ajatus on ikään kuin hieman höttöinen tässä ilmassa, mutta heitän kuitenkin tällaisen ajatuksen, ja ehkä joku kollega siihen osaa tarttua tai ministeri osaa siihen vastata omalla ajatuksellaan.

Arvoisa herra puhemies! Tekoälyn tuoma muutos on mahdollisesti ihmiskunnan historiassa yksi suurimmista muutoksista. Esimerkiksi kirjanpainotaito poisti käsin tehdyltä kopioimiselta tarpeen, asiat voitiin tehdä nopeammin ja tehokkaammin kirjoja painamalla. Tässä muutoksessa häviäjiä saattaa olla paljon: kielenkääntäjät, luova ala, kulttuuri, graafinen suunnittelu ja niin poispäin. Mutta, niin kuin kaikissa muutoksissa, tässä on se toinen puoli ja ne lukuisat mahdollisuudet, joista emme välttämättä vielä edes tiedä mitään tai osaa niitä edes ajatella. Täällä ja aloitteessa on nostettu tekijänoikeudet ja taloudelliset intressit aivan oikein esille, mutta nyt haluaisin ministerin näkemyksen niistä mahdollisista positiivisista puolista. Jos tämä asia onnistutaan viemään myös kulttuurin ja luovan alan puolelta hienosti eteenpäin, niin mitä uusia mahdollisuuksia sieltä voisi nousta?

Arvoisa herra puhemies! Arvostan oikeusasiamiehen toimintaa, instituutiota, se on tärkeä tehtävä tässä yhteiskunnassa. Todellakin valvontaa tarvitaan, kun yhteisistä rahoista ja yhteisistä palveluista on kysymys, sellaisilla toimialoilla, missä väärinkäytökset ovat mahdollisia, ellei valvontaa harjoiteta. Valvontaa pitää tietysti olla monella eri tasolla. Kanteluoikeutta, jota sangen laajasti käytetään, vaikka se määrä on vähän laskenut, pidän myös tärkeänä. Kanteleminenhan on veloituksetonta, ja sitä selvästi myös kunnioitetaan. Itse olen tehnyt yhden kantelun oikeusasiamiehen toimistolle, ja siinä tapauksessa kohteena oli hyvinvointialue Pirkanmaalla. Pelkkä kantelun tekeminen johti siihen, että hyvinvointialue tarkasteli omaa toimintaansa ja muutti tapaansa selvittää ikäihmisten näkemyksiä eri tavalla kuin oli aikaisemmin tehnyt. Eli pelkästään kantelun tekeminen johti muutokseen. Tiedusteluvalvontavaliokunnassa, jossa olen saanut tehdä töitä noin seitsemän vuotta, oikeusasiamies on läheinen yhteistyötaho valiokunnalle. Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa perus- ja ihmisoikeuksia ja raportoida näkemyksistään ja havainnoistaan valiokunnalle — erittäin tärkeä tehtävä, kun otamme huomioon sen, minkälaisia oikeuksia tiedusteluvalvontaviranomaisilla on. Luotan heidän ammattitaitoonsa, mutta kun oikeudet ovat laajat, niin monipolvista valvontaa tarvitaan, ja oikeusasiamies on tehnyt siinä tärkeän tehtävän.

No niin, uusi yritys. — Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalliskielistä kannattaa pitää huolta, ja aivan kuten edellisessä puheessa sanottiin, pidetään suomi suomena ja ruotsi ruotsin kielenä. Tällainen sekamelska, mihin laitetaan sekaan englantia tai muuta, ei ole kovin fiksua eikä sivistynyttä. Suomen kieli on rikasta. Esimerkiksi jäänmurtajat Kontio, Otso, Voima, Urho ja Sisu — aivan loistavia nimiä, jotka kuvaavat suomalaista identiteettiä, suomalaista luonnetta. Sen sijaan englanninkieliset tai mahdollisesti latinankieliset väännökset eivät sitä niin onnistuneesti yleensä tee. Sama huomio näistä kutsuista: kyllä itseänikin häiritsee, kun kotimaisilta virastoilta, yrityksiltä tulee kutsuja, joista hakemalla saa hakea suomen kieltä tai ruotsin kieltä, eikä sitä ehkä sieltä löydykään, tai sitten lopusta löytyy joku, että vastaukset tähän lomakkeeseen, jos sitäkään.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Pidän itse tärkeänä sitä, että todellakin prosessit nopeutuvat ja käsittely nopeutuu, ja se on oikeusturvankin kannalta oikein hyvä. Esititte myös, että jos epäilyksiä on, niin sitten voi käyttää myös raskaampaa menettelyä, että ei tule sitä tunnetta, että on kohdeltu väärin. Tämä hallitus on lisännyt poliisien määrää. Koko ketju on huomioitu entistä paremmin: poliisit, syyttäjät, oikeusistuimet, Rikosseuraamuslaitos. Onko teillä kertoa joitain lukuja siitä, miten tämä kokonaisketju ja oikeusturva näin kokonaisuudessaan ovat kehittyneet ja kehittymässä tällä vaalikaudella?

Arvoisa rouva puhemies! Tervehdin kiitollisuudella kaikkia esityksiä, jotka tähtäävät korruption torjuntaan. Yhteiskunnan rakenteisiin pesiytynyt korruptio mädättää yhteiskunnan, hallinnon, luottamuksen viranomaisiin sekä uskon rehelliseen yritystoimintaan. Mikään maa ei luonnollisesti ole täysin korruptoitumaton. Jos taloudellisia tai muita etuisuuksia on saatavilla, on riski korruptiosta otettava aina huomioon. Suomi on tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista — tosin Suomessa korruptio on usein hienovaraista, paikallisesti havaittavaa ja siksi osin tilastoimatonta. Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä, jossa tavoitteena on oikeudettoman edun tavoittelu itselle tai lähipiirille. Rahalla lahjominen on vain yksi korruption muodoista. Rakenteellinen korruptio piiloutuu verkostoihin, yhteiskunnan rakenteisiin, valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkiset hankinnat, kilpailuttaminen, kaavoitus, kiinteistökaupat sekä poliittinen rahoitus ovat alttiita korruptiolle. Myös virkanimityksiin ja rekrytointeihin voi liittyä, ja usein liittyykin, korruptiivisia piirteitä. Aina ei rikota lakia, mutta toiminta ei silti ole kestävällä pohjalla. Kansainvälisesti esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja asekaupoissa on paljon korruptiota. Velvollisuuksien laiminlyönti, tahallinen viivyttely, väärien toimintatapojen peittely sekä kelvottoman johtamisen mahdollistaminen voivat myös olla korruptiota. Toiminnasta hyötyjiä on rajallinen määrä, mutta haitat kohdistuvat laajemmin koko yhteiskuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Akateemisen maailman vehkeily on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Palveluilla ja vastapalveluilla voidaan käydä vaikeasti havaittavaa kauppaa ilman tilisiirtoja, vaikka muodollisesti eriasteisia normeja noudatetaan. Demokratia, päätöksenteon avoimuus, koulutus, median toimintaedellytysten turvaaminen sekä ajantasainen lainsäädäntö suojaavat korruptiolta. Jokaisella meillä on oma vastuumme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Olen alusta alkaen, vuodesta 2019 lähtien, ollut valiokunnan työssä mukana, ja se on todellakin tärkeä, hieno tehtävä. — Valiokunnan tehtävänä on tiedustelun asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta, painopisteiden seuranta ja tietysti perus- ja ihmisoikeuksien valvonta, jotta viranomaiset tekevät juuri sitä, mitä lainsäätäjä on ajatellut heidän oikeudekseen tehdä Suomen turvallisuuden puolesta. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin. Valvojilla on omat valvojansa. Tässä on tullut esille Naton rooli. Vuonna 2023 tulimme Naton jäseneksi. Se lisää tiedusteluyhteistyötä, mutta kuten tässä on todettu, se lisää myös tiedusteluvalvontavaltuutetun ja hänen toimistonsa tehtäviä. Siitä on hyvä hypätä mietintöön ja mietinnön huomioihin, jotka itse asiassa toistuvat tässä vuosittain siitä, että näiden resurssikysymysten on valiokunnan mielestä oltava sellaiset, että valtuutettu ja valtuutetun toimisto pystyvät kaikissa tilanteissa tekemään vaativaa työtänsä ja jotta ei olisi mitään haavoittuvuuksia, mitä pieneen toimistoon voi liittyä. Tiedustelulainsäädäntö oli laaja paketti. Se edellytti myös perustuslain muuttamista, ja se tehtiin suurella enemmistöllä — viiden kuudesosan enemmistöllä se saatiin samalla vaalikaudella tehtyä. Tämä osoitti eduskunnalta hyvää tilannetajua ja tuli oikeastaan kriittisellä hetkellä ennen Ukrainan tapahtumia ja muita epävarmuustekijöitä maailmassa. Se, että laki oli laaja, ei tarkoita sitä, että laki olisi täydellinen. Tilanteet muuttuvat, Nato-jäsenyys on tullut mukaan. Lakia on päivitettävä, ja on huomattu, että siellä on tiettyjä aukkoja, joita tällä vaalikaudella korjataan, ja se tietysti meidän valiokunnan työssä näkyy: jos lakia muutetaan, niin valiokunnan seurantavastuu ja tiedusteluvalvontavaltuutetun toimi voi siltä osin muuttua ja muuttuukin. Valiokunnan mietintö päättyy siihen, että tiedustelukulttuuri on Suomessa hyvää. Viranomaiset tekevät sitä työtä juuri sillä tavalla kuin heidän pitääkin sitä tehdä. Perus- ja ihmisoikeuksia, viestintäsalaisuutta ja muita perusoikeuksia kunnioitetaan. Se, että meitä on täällä salissa näin vähän, on merkki siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun ja kaikkien tähän valvontaan liittyvien henkilöiden työ on ollut tuloksekasta: jos väärinkäytöksiä olisi ollut, niin otsikot olisivat isoja ja täällä salissa olisi paljon enemmän väkeä.