Ville Vähämäki

Kunnioitettu puhemies! Kysymys on tämmöisestä teknisluontoisesta säädöksestä, jossa tällä hallituksen esityksellä muutetaan HVK:n lain 14 §:ää ja 16 §:ää sekä alv-lain 7 §:ää. Käytännössä tässä on semmoinen jälkisäätö, jolla sovitetaan yhteen nykyinen hallintomalli ja alv-muutokset, koska HVK katsotaan osaksi valtiota, niin kuin edustaja Kemppi hyvin tuossa äsken kuvasi. Eduskunnan aiemmin tekemät muutokset HVK:n osalta olivat isompia, sillä HVK saa lisätuloa niiden aikaisempien eduskunnan tekemien esitysten mukaisesti 56 miljoonaa vuositasolla. Kokonaisuudessaan se HVK:n saama tulo nousee 92 miljoonaan. Se ei kuitenkaan koske sinänsä tätä alv:n teknistä muutosta. Nythän nähdään se, että kun HVK toimii tulevaisuudessa isommalla budjetilla, niin me pystytään totta kai suojaamaan muun muassa kotimaista maataloutta siten, että meillä on vaikkapa näitä tuotantopanoksia olemassa. Ja siihen, mitä tässä edustaja Kemppi nosti esille kotimaisista polttoaineista: olisi hyvä, että myöskin näitä löytyisi jatkossa. — Kiitos.

Kunnioitettu puhemies! Selonteko tunnistaa keskeiset ongelmat hyvin: heikon alkutuotannon kannattavuuden ja sitten myöskin tuoton eli tämän kakun epätasaisen jaon kaupan ja alkutuottajien välillä. Lisäksi tuotantopanoksia tuodaan liian paljon ulkomailta, se on ongelma, mutta toisaalta sitten näitä mahdollisuuksiakin on. Se, että pystyttäisiin kasvattamaan vientiä ja tuplattua se vuoteen 31 mennessä, on todella hyvä tavoite, ja silloin kun se tavoite asetetaan, niin se voidaan saavuttaa. Kalataloudesta näen itse jatkossa, että se voisi tuoda Suomelle paljon lisää hyvää, ja myöskin kalastusmatkailu ja vastaava voi olla semmoinen vetovoimatekijä. Teknologioitten kehitys, luonnontuoteala ja datatalous tietenkin tukevat myöskin maatalouden kasvua. Jalostusastetta pitäisi nostaa ja investointeja ja vientiä kasvattaa. Sitten siihen toimeenpanosuunnitelmaan: julkisten hankintojen osalta täytyy tehdä toimenpiteitä, investointitukia ja vientipolitiikkaa ja sääntelyä. Lisäksi vielä totean sen, että mielestäni suot on Suomessa alihyödynnettyjä, ja meillä on paljon biosynteettistä potentiaalia biotekniikan osalta, ja ensyymiä ja peptidejä on kenties saatavissa. Myöskin tämä kuiviketuotanto on olennainen.

Kunnioitettu puhemies! Niin kuin tässä on kuultu useasti, tämä on todellakin tekninen esitys. Miksi ajattelin puhua: Tässä keskustelussa otettiin esille luomuvalvontamaksu ja sen kohtuullistaminen, kuten edustaja Kangas tätä ehdotti. Todellakin tämmöinen luomuvalvontamaksu saattaa joillekin pienille toimijoille olla kohtuuton, kun siinä on se vuosittainen osa — jos oikein katsoin, niin kaksisataakolmekymppiä tällä hetkellä on maksun taso ja sitten satakuusikymppiä alkavalta puolelta tunnilta on tämä tuntiveloitus. Eli tästä saattaa tulla todellakin vuosittaisia isojakin kustannuksia pienehköille luomutuottajille, ja olisikin syytä, että jollain lailla kevennettäisiin näitä maksutasoja, jos se vaan mahdollista on.

Kunnioitettu puhemies! Tämä on hyvä ja tasapainoinen esitys, suojaa sopivasti kumpaakin osapuolta. Niin kuin tässä edustaja Pitko totesi, tämä todellakin koskee 1,6:ta miljoonaa suomalaista. Haluaisin nostaa esille sen, kun meillä on noin suunnilleen se miljoona sopimusta olemassa, että näiden kauhutapausten lisäksi meillä on olemassa taatusti satojatuhansia tilanteita, missä kaikki menee todella hyvin, [Timo Heinonen: Juuri näin!] kaikki hoitavat velvoitteensa, suhtautuvat siihen sopimukseen kunnioittavasti. Todellakin tämä täytyy muistaa, että me nähdään monesti vain iltapäivälehtien otsikko ja kuvat. — Joo, näin se menee. Haluaisin kysyä samasta asiasta kuin edustaja Niemi, tästä ilmoitusvelvollisuudesta huoneistossa asuvien henkilöiden osalta. Tässähän siis käytännössä vaikkapa vesimaksu voi syntyä siitä, kuinka monta henkeä huoneistossa asuu. Kuinka tätä käytännössä päivitetään ja valvotaan?

Kunnioitettu puhemies! Tämä esityshän on melko tekninen hallituksen esitys, jolla päivitetään kansallinen laki vastaamaan EU:n muuttunutta CBAM-mekanismia. Eli tässä on kysymys siitä, että saadaan hiilelle hinta tällä hiilitullimekanismilla. Jos nyt oikein ehdin katsoa, niin tämän tuotto EU:lle on noin 1 400 miljoonaa vuositasolla. Käytännössähän tämä siis suojaa EU:ta ja Suomen hiili-intensiivistä teollisuutta hiilivuodolta, ja jos CBAM toimii ohjaavasti, se kannustaa myös kauppakumppaneita hiilen hinnoitteluun. Sitten tähän monipolviseen keskusteluun siitä, miten Suomessa kannattaa sähköä ja lämpöä tuottaa. Suomi on iso maa, ja tänne sopii monentyyppisiä sähkön- ja lämmöntuotantomuotoja. Itse kannatan sitä, että kaikenlaisia edistetään, kuten pienydinvoimaloita, mutta sitten myöskin ylläpidetään näitä meidän pieniä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, jotka ovat etenkin talvisaikaan todella hyviä. Käytetään kotimaisia polttoaineita, seospolttoaineita, ja se on myöskin yksi osatekijä, jolla me pystytään pitämään oma kotimainen sähkön hinta ja lämmön hinta talvella edullisina.

Kunnioitettu puhemies! Niin kuin tässä on useasti kuultu, tässä käynnistetään tämä kansallinen soveltaminen eläinten kuljetusten osalta EU:n alueella, päivitetään tämä nykyinen asiantila. Tässä hallituksen esityksessä ei sinänsä lisätä toimivaltuuksia eikä henkilöstöä Tullille. Tullin kannalta tässä on siis kyse teknisestä muutoksesta, mutta valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota Tullin toimintaedellytyksiin ja siihen, voiko näitä valvontakustannuksia saada valvonnan kohteilta. Tulli tekee hyvää, loistavaa työtä. Kun katsotaan, niin näitä valvonnan kohteita on kuitenkin ollut noin 15 000 eläintä viime vuoden osalta, ja noin viideskymmenesosassa niistä elikkä hiukan vajaassa 300 kappaleessa siellä on ollut joitakin epäselvyyksiä maahantuonnin osalta. Tulli on kyllä tehnyt oikein hienoa työtä ja suojellut Suomea näitten vakavien eläintautien leviämiseltä maahamme.

Kunnioitettu puhemies! Se pääasia tuli tuossa äsken sanottua, elikkä tässä on kysymys EU-asetusten täytäntöönpanosta F-kaasujen ja otsoniasetusten osalta. Se kiinnekohta, mikä tässä on tavanomaiseen elämään, on se, että meillähän on käytössä aika paljon myöskin itsellämme näitä F-kaasuja autoissa, autojen ilmastoinneissa: ilmalämpöpumput, muut jäähdytyslaitteet. Siellä on näitä F-kaasuja. Niillä toki se kauppanimi sitten aina on joku omanlainen, mutta se täytyy huomioida, että nyt tällä asetuksen täytäntöönpanolla sitten on enemmän vastuuta niillä toimijoilla, jotka käyttävät näitä kaasuja, ennen kaikkea niin, että niitä ei tuonne ilmakehään saa päästää. Lopuksi vielä totean sen, että viime vuosina on ollut huomattavaa se, kuinka paljon näiden kyseisten kaasujen hinnat ovat nousseet. Voi olla yksittäisiä kauppaliikkeitä, kun on uutisoitu, että sieltä ovat kaikki jäähdytysaineet kadonneet ilmakehään. On puhuttu jopa muutamien kymmenientuhansien vahingoista pelkästään niiden jäädytysaineitten osalta. Kyllähän me nähdään myös itse, että jos joudumme autoon käymään vaihtamassa jonkun kilon lisää jäädytysainetta, niin kyllähän sekin maksaa noin satasen luokkaa, vaikkei sinne menekään kuin se vajaa kilo.

Kunnioitettu puhemies! Tässä äsken sivuttiinkin sitä Finnfundin saamaa 222 miljoonan takausmahdollisuutta EU:lta, eli tämä Suomen ja EU:n uusi jättiohjelma avaa suomalaisille yhtiöille ovia kehitysmaihin digitalisaatiohankkeisiin, muun muassa vaikka laajakaistayhteyksiin, datakeskuksiin, tekoälyä hyödyntäviin hankkeisiin ja muihin digitaalisiin innovaatioihin. Tämähän on saanut tunnustusta EU:lta, ja taitaa olla tällä hetkellä isoin digitalisaatiohanke, mitä tällä takausmenetelmällä tehdään. Sitten näistä kehitysapuleikkauksista, otetaan vaikka kehitysyhteistyö: Me ollaan tosiaan leikattu maa- ja aluekohtaisista tuista sekä myös maaohjelmia on lakkautettu, mutta sitten taas toisaalta on lisätty tukea kansalaistoimintaan. Tämä on sitten vähentänyt kotimaassa hallinnollista taakkaa, mutta toisaalta se on kasvattanut Suomen vaikuttavuutta maailmalla, [Puhemies koputtaa] koska nämä kansalaistoimijat toimivat siellä jatkuvasti.

Kunnioitettu puhemies! Hyvin monessa puheessa tuli esille se, mistä tässä on lopulta kysymys, ja budjettimietinnön viesti on selvä: vain talouskasvu on avain velkasuhteen vakauttamiseen, ja se on koko eduskunnan asia. Se on hyvä, että se viesti tulee monelta puolueelta yhtä aikaa. Meidän täytyy tehdä investointeja, osaamista ja tuottavuutta nostavia uudistuksia, ja kaikkia päätöksiä pitäisi analysoida sen mukaisesti, tuovatko ne lisää työtä eli vahvistavat työvoimaa, kasvattavatko ne tuottavuutta ja kasvattavatko ne pääomaa eli investointeja yhteiskunnassa. [Eduskunnasta: Hyvä idea! Hyvä!] Nyt sitten vielä lyhyt kommentti tästä niin sanotusta yllätysvelasta. Se johtuu muutaman hallituskauden aikaisista johdannaissopimuksista, ja tällöin poliitikoille ei ollut selvää, että muutokset velanhallintaan johtavat johdannaissopimukseen ja että nämä tuottavat todellisia tappioita, jos sopimukset suljetaan. Tällaiset johdannaisseikkailut pitäisi lopettaa.

Kunnioitettu puhemies! Suomen taloustilanne on yhä tiukka. Velkasuhde ei käänny itsestään, ja liikkumatilaa syövät yhtä aikaa matala suhdanne, väestön ikääntyminen sekä kasvavat puolustus- ja hyvinvointimenot. Sopeutuksen jatkaminen ei ole ideologinen valinta vaan välttämättömyys. IMF on painottanut, että julkista taloutta tulisi vahvistaa, kunnes velka lähtee laskuun. OECD puolestaan toteaa, että finanssipolitiikkamme tiukkenee ja julkista taloutta täytyy vahvistaa vielä lisää. Huolimatta siitä, että taloutta sopeutetaan, samaan aikaan hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa myös vuonna 26: pieni- ja keskituloisille 620 miljoonaa lisää ostovoimaa työtulovähennystä kasvattamalla. Lisäksi hallitus esittää elinkustannuksia helpottavaa linjaa myös kulutuksen puolella, alennetun alv:n laskua, mikä kasvattaa hiukan ostovoimaa. Työnteon kannustimia kasvatetaan. Ensi vuonna vanhempien on yhä kannattavampaa ottaa työtä vastaan, koska työtulovähennyksen lapsivähennys käytännössä yli tuplataan. Tämä on selkeä viesti siitä, että työnteko kannattaa. Suomen talouskasvun esteenä on tuntematon tekijä, uutisoitiin joitain viikkoja sitten. Lausunnonantajana oli VM:n kansantalousosasto. Talouskasvu koostuu kolmesta päätekijästä: yhteiskuntaan tehdyistä työtunneista, työn tuottavuudesta ja pääoman kasvusta. Näiden kaikkien osalta hallitus on tehnyt toimenpiteitä tekijöiden vahvistamiseksi. Viimeisimmät toimet keskittyvät pääomakomponentin vahvistamiseen ja käytännössä investointien vauhdittamiseen. Kotikutoinen luottolama eli liian tiukka antolainaus täytyy selättää, ja eduskuntakin on käynyt tästä keskustelun. Aiemmat toimet kohentavat tuottavuutta, muun muassa osaamista ja tki-panostuksia: näitä on kumpaakin vahvistettu. Työtunteja yhteiskuntaan on kasvatettu työelämäuudistuksilla, ja tämä näyttäytyy siinä, että työvoima on kasvanut. Aiempaa enemmän etenkin opiskelijat sekä maahanmuuttajat ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Kaikki näyttää siltä, että kasvun siemenet on kylvetty ja talouskasvu lähtee liikkeelle, kunhan kuluttajaluottamus lähtee nousuun. Puhemies! Hallitus huomioi autoilevan Suomen. Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa autoilun tulee olla edullista. Hallituksen tekemillä päätöksillä on laskettu polttonesteiden pumppuhintoja huomattavasti. Näin teemme nytkin. Muutokset ovat pieniä, ja niillä osaltaan kompensoidaan tulossa olevan liikenteen päästökaupan vaikutuksia. Jakeluvelvoitteen nousua on loivennettu, jotta pumppuhinnat pysyvät kohtuullisempina. Tämän yksittäisen toimenpiteen ostovoimaa kasvattavan vaikutuksen laskettiin olevan useita satoja miljoonia. Kunnioitettu puhemies! Sitten niihin sopeutuskohteisiin, joissa hallitus on ollut johdonmukainen. Olemme sopeuttaneet sieltä, missä vaikutus tavalliseen suomalaiseen on kaikkein pienin — vaikeitakin leikkauksia on tehty, mutta painotus on haluttu pitää siellä, missä vaikutus on vähäisin tavallisiin suomalaisiin. Valitettavasti osin joihinkin osuu päällekkäisiä leikkauksia, mutta näiltä osin ostovoiman kasvattaminen lieventää vaikutuksia. Otetaan vaikka kehitysyhteistyö: Olemme leikanneet maa- ja aluekohtaisista tuista sekä lakkauttaneet maaohjelmia. Toisaalta olemme lisänneet tukea kansalaistoimintaan eli fingoille. Tämä on vähentänyt hallinnollista taakkaa mutta toisaalta kasvattanut samalla Suomen vaikuttavuutta maailmalla. Hallinnosta leikkaamisella on myös vahva kansan tuki. Evan kyselyn mukaan suomalaiset kohdistaisivat säästöjä mieluiten hallintoon, poliittiseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. Maahanmuuttopolitiikan osalta hallitus on tiukentanut linjaa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Tiukennuksia on tehty muun muassa pysyvän oleskelun ehtoihin. Myös kansainvälisen opiskelijalainsäädännön sisältämät valuviat tulee poistaa. Myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettu. Suomeen saa tulla tekemään töitä ja opiskelemaan. Maahanmuuton kustannukset kääntyvät nettovoitoksi vain työnteon kautta. On helppo päätellä, että painopisteen on oltava työssä. Puhemies! Meidän linjamme on selkeä: velkaantumisen täytyy pysähtyä, velkasuhteen tulee taittua tulevina hallituskausina, työnteko täytyy tehdä kannattavammaksi ja säästöt täytyy ottaa ensisijaisesti sieltä, missä ne tuntuvat vähiten tavallisen suomalaisen palveluissa. Tämä budjetti on oikea askel siihen suuntaan. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro oli sekin! — Veronika Honkasalo: Tavalliset suomalaiset kärsii eniten!]

Kunnioitettu puhemies! Vaihtoehtobudjettien keskeinen tehtävä on luonnollisesti tuoda oma poliittinen vaihtoehto keskusteluun ja puhutella omia äänestäjiä, ja vasemmistoliitto tässä onnistunee aidoimmin. Katselin näitä vaihtoehtobudjetteja siltä kannalta, löytyisikö niistä sellaisia kasvuideoita, jotka maksaisivat aika vähäsen. Keskustalta löytyy toki tämä yhden luukun malli ja takuuajat investoinneille. Se pohjautuu kai siihen ideaan, niin kuin edustaja Eestilä tässä jo aikaisemmin totesi, että meidän täytyisi saada lisää käytettävissä olevia pääomia ja investointeja Suomeen, jotta me saadaan talouskasvua aikaan. Hallitus on tehnyt voimakkaasti toimia, jotta tuottavuus kasvaisi, eli tki-panostuksia, lisätään osaamista yhteiskunnassa ja yhteiskuntaan sitten myöskin tehtyjä työtunteja näitten uudistusten kautta, mutta meidän pitäisi vielä saada lisää toimenpiteitä, jotta me saadaan investointeja liikkeelle ja pääomia ja pääomatuloja. Tuotannollisten investointien vapaa poisto-oikeus, vaikka väliaikaisena, lisäisi huomattavasti talouskasvua mutta maksaisi huomattavan paljon.

Kunnioitettu puhemies! Pohdin talouskasvun osatekijöitä. Käytännössähän, kun yhteiskuntaan tehdään lisää työtunteja, se on yksi komponentti. Sitten myöskin käytössä oleva pääoma ja tuotannon tekijät ovat toisena osatekijänä. Kolmas on tietenkin tuottavuus, joka koostuu osaamisesta, teknologiasta, tutkimuksesta, kehityksestä ja innovaatioista. Hallitushan on tehnyt tki-panostuksia ja tki-vähennyksen. Ne ovat yhteisiä, ja koko eduskunta on itse asiassa ollut tekemässä nämä tki-panostukset. Sitten hallituksen toimena luvitus, yhden luukun malli: tällä saadaan kyllä tuottavuutta lisää. Tässä hallituksen esityksessä kasvatetaan ostovoimaa, lisätään kannustimia ottaa lisää työtä vastaan. Se on tämän esityksen keskeinen tekijä, että tämän jälkeen kaikilla on hiukan kannattavampaa ottaa joka tuloluokassa enemmän töitä vastaan. Se lisää työtunteja yhteiskuntaan, eli tämä on käytännössä kasvutoimi. Sitten kun katsotaan tätä käytössä olevaa pääomaa ja tuotannontekijöitä yhtenä talouskasvun osatekijänä, niin käytännössä hallitus on listautumiskynnystä laskenut ottamalla käyttöön tämän EU:n Listing Actin ja sen kansalliset joustot. Mutta sitten tänäänkin on keskusteltu siitä, miten pääoman saanti pankista on se ongelmallinen. Eli käytössä oleva pääoma meillä on tällä hetkellä se talouskasvua hillitsevä tekijä, joten tähän meidän täytyisi yhdessä pystyä keksimään joitakin keinoja, miten me saadaan entistä enemmän pankit luotottamaan hyviä ideoita tässä yhteiskunnassa. Siinä saadaan sitten talouskasvua myöhemmin.

Kunnioitettu puhemies! Täällä SDP on omissa puheissaan ja myöskin vastalauseessaan nostanut esille tämän aktivointiasteen ja sen nostamiseen tähtäävät toimenpiteet. Se on hyvä nosto. Jäin sitten pohtimaan sitä, kun tässä ehdotetaan, että kunnat vapautetaan sakkomaksuista niiden työttömien osalta, jotka osallistuvat työllistämistä edistäviin palveluihin. Kuntaliiton mukaisesti tammi—kesäkuussa kuuden kuukauden aikana kuntien maksuosuus on ollut 347 miljoonaa, elikkä vuoden osalta kuntien maksuosuus näistä sakkomakuista on noin 700 miljoonaa, ja kun aktivointiaste on niin, että noin joka viides osallistuu näihin toimenpiteisiin, tämä tahtoisi sanoa siis 140 miljoonan lisäkustannusta valtiolle eli käytännössä Kelalle tai kassoille. Tietenkin tämä 140 miljoonaa on huomattavan paljon. Hallituksen toimenpide on todellakin tämä työllistämisseteli. Se on 30 miljoonaa alle 30-vuotiaille. Se on kohdennettu. Sitten pitäisi kenties miettiä sitä, miten saataisiin loivempia tuloloukkuja aikaiseksi ja lisäpanostuksia työllistämispuolelle ja miten ennen kaikkea pystyttäisiin saamaan lisää osaamista, jotta ihmiset pääsevät töihin, ja he pystyvät jotenkin näyttämään sen oman osaamisensa, vaikkapa tekemällä lyhyitä oppikoulutusmoduuleita ja sitä kautta osoittamaan sitten työnantajille, että he kyllä osaavat. Monelle voi olla osaaminen ja osaamisen näyttö... Työnantajat eivät välttämättä tohdi palkata muuten kuin tällaisten työllistämisseteleitten kautta näitä henkilöitä, kun ei pystytä näyttämään sitä omaa osaamistaan. Muuten sitten tästä itse lisäbudjetista: Tässä todellakin on niin, että tulopuoli kasvaa 144 miljoonalla ja menoja tulee lisää 163 miljoonaa. Tulopuolella todellakin alv-tuottojen tippuminen noin 400 miljoonalla taisi olla se isoin — anteeksi, taisi 700 miljoonaa tipahtaa kaiken kaikkiaan tulopuoli, mutta sekalaisia tuloja tuli sitten 610 miljoonaa, ja niillä paikattiin tätä lisäbudjettia. Suht tasapainossa oltiin. Edustaja Hänninen ja edustaja Lindén nostivat näitä keskeisiä asioita tästä lisäbudjetista esille.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Suomessa toimii hallituksen esityksen mukaisesti 3 179 kaupanvahvistajaa. Ja kyllähän se näin on, että tällaisen kiinteistökaupan tekeminen monesti jännittää sekä ostajaa että myyjää, eikä niitä kovin useasti tule välttämättä ihmiselämän aikana tehtyä. Tällöin on totta kai todella hyvä, että se kaupanvahvistaja on taitava ja kokenut ja vie sen kiinteistökaupan taidolla ja tiedolla maaliin. Näin ollen tämä hallituksen esitys, joka nostaa kaupanvahvistajien ikää, on hyvä.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Täällä on nostettu esiin Nivalan kaivoksen tilanne ja se, kuinka paljon tämän siivoaminen tuli maksamaan. Tässähän taisi olla kaivoksella kahden miljoonan vakuus, ja kaiken kaikkiaan sitten valtio käytti tähän vielä noin 18 miljoonaa. VTV:n keväällä 21 tekemän selvityksen mukaan kaivoksen sulkeminen tuli maksamaan jopa 21 miljoonaa, ja vedenkäsittelyn osalta kulut vielä jatkuvat. Eli tässä todellakin tämä vakuus oli hyvin pieni. Se ei todellakaan kattanut kaikkia kaivoksen kuluja, ja valtio oli sitten viimekätinen maksumies. Tässä edellä esitetty viiden miljoonan summa oli kai jossain vaiheessa, mutta kun sitä kaivosta lähdettiin tosiasiassa sulkemaan, niin havaittiin, että 21 miljoonaan se nousee.

Kunnioitettu puhemies! Todellakin, kyllä keskeinen asia on se, kuinka tämä tuki suunnitellaan, kuinka se suunnitellaan niin, että siitä ei muodostu datakeskuksille pysyvä tuki vaan se tukee uusia investointeja, jotka asettuvat sopivasti joka puolelle Suomea. Totta kai nyt meillä on tällä hetkellä tilanne se, että me tuetaan kaikkia datakeskuksia tasapuolisesti, mutta jos me tämä uusi tuki suunnitellaan älykkäästi, me saadaan sillä paljon investointeja aikaan. On totta, että sähkön hintataso voi tulevaisuudessa Suomessa nousta, mutta sitten taas toisaalta, kun katsotaan sitä, mitä se maailmalla, vaikka USA:ssa, on ollut, niin se on ollut joitakin senttejä, mitä se on ollut, ja siellä investoinnit ovat olleet huomattavia. Sitten taas, kun katsotaan sitä, miten näitten datakeskusten osalta tämä muutos vaikuttaa, niin jos lasketaan kaukolämmön pohjalta, paljonko hukkalämpöä on tuotettu, niin ehkä tämä muutos noin kolmasosan nostaa käyttökustannuksia.

Kunnioitettu puhemies! Niin, se on totta, että talouskasvuennusteita on alennettu, mutta kuitenkin kuluvalle vuodelle ne ovat positiivisia, vähän katsoen siitä, keneltä kysyy: Suomen Pankilta ja IMF:ltä vähän matalampia ennusteita, VM:ltä sitten plus 1 ja ensi vuodelle 1,4 ja vuodelle 27 olisi 1,7. Suhdanteille me emme oikein voi mitään. Tullipäätökset heiluttavat tilanteita, ja myös sotatilanne on, mikä on. Työllisyystilanteen osalta työllisyys kasvaa vasta vuosina 26—27. Kotitalouksien säästöaste on aika iso. Se tulee kyllä nostamaan myöskin kansantalouden kasvua tulevina vuosina, kun yksityinen kulutus lähtee kasvuun. Velkasuhde on nouseva mutta vakautuu hetkellisesti vuonna 27. Mitä tässä täytyy nyt tehdä? Me olemme tehneet niin, että ostovoimaa on kasvatettu kotitalouksille. Sitten investointien osalta on luotu myöskin mahdollisuuksia saada tänne ulkomaisia investointeja. [Puhemies koputtaa] Matkailun osalta meidän täytyy saada myöskin lisää matkailua ulkomailta tänne.

Kunnioitettu puhemies! Koetan olla tiivis. — Lakialoitteen tavoite on hyvä: ennaltaehkäistä pankkihuijauksia tiedonvaihdon avulla. Käytännössä se tehdään tässä pankkisalaisuuspykälän muutoksella, 15 §:n muutoksella, jotta saadaan väljempiä tiedonluovutuspyyntöjä aikaiseksi. Mutta mitä on tehty jo tähän mennessä? Meillähän on tullut nyt ihan muutama viikko sitten tämä IBAN-nimitodennus eli maksajalle ilmoitus, jos saajan nimi ei täsmää. Sitten on myöskin spoofauksen esto eli huijauspuheluitten esto ulkomailta, eli kun puhelu näyttää tulevan Suomesta mutta onkin tosiasiassa ulkomailta, niin näitä puheluita estetään. Mitä pitäisi jatkossa tehdä? 12—24 tunnin viive maksuille, eli jos meillä vaikka uusi maksu lähtee uudelle saajalle ja on epätavallinen, niin näissä voisi olla viive. Sitten myöskin nopeampi maksujen tai tilien jäädytys. Sitten nostan esille vielä sen, että Englannissa pankeilla on pakollinen hyvitys 85 000 puntaan asti, ja EU ja Suomi eivät ole ottaneet käyttöön vielä tällaista, missä sitä vastuuta jaetaan myöskin pankeille. Englannissa tämä vastuu on puoliksi lähettäjä- ja puoliksi saajapankin puolella.

Kunnioitettu puhemies! Sodat ja konfliktit ovat kaikkein huonointa politiikkaa, ja poliitikkojen täytyy kaikin mahdollisin toimin estää sotien syntyminen ja myöskin nopeuttaa sitä, että sodat ja konfliktit saadaan loppumaan. Nyt ehdotettu 20 kohdan suunnitelma ei ole vastatuottoinen, eli se ei palkitse Hamasta. Siinä ehdotetaan aselepoa, avustuskuljetusten läpipääsyä ja panttivankien ja vankien vaihtoa. Meidän poliitikkojen täytyy totta kai muistaa myös se, että kansainvälisistä sopimuksista täytyy pitää kiinni, muun muassa Montevideon yleissopimuksesta valtion tunnustamisesta. Täytyy olla tunnustettu hallinto, tunnustettu maa-alue, pysyvä väestö, aluehallitus sekä diplomaattiset toimintakyvyt, jotta voidaan tunnustaa valtio.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa, sillä onhan se näin, että se hankeputki täytyy aina saada kuntoon. Ensiksi täytyy suunnitella, ja pohdin sitä, onko käynyt sitten näin, että vaikkapa Itä-Suomessa se suunnittelu on jäänyt vähemmälle ja niitä hankkeita ei ole saatu sen takia sitten liikkeelle. Meillä Oulussa onneksi on tapahtunut niin, että muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla tämä vt 27:n Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta saatiin viime keväänä liikkeelle, ja sitten Oulu—Kemi: asteittain sitä saadaan kunnostettua. Sitten kun mennään tänne vt neloseen Oulun eteläpuolella, niin kyllähän siellä on sitten Limingasta Pyhäjoelle ja aina Pihtiputaalle asti tehty pitkän aikavälin suunnitelmia ja sitä kautta saatu asiaa eteenpäin. No, nyt sitten, kun katsotaan tätä 6G-teknologiaa ja sitä, miten saataisiin näitä viestintäyhteyksiä enemmän käyttöön, niin Ouluun tuli valtavan hyvä, hieno Nokian uusi investointi, ja kvanttisuojattua viestintää siellä suunnitellaan, ja tähän 6G-teknologiaan täytyy panostaa jatkossa.