Pia Kauma

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan korjata täällä edustaja Tuppuraisen ja eräiden muidenkin toistuvasti esittämän väärän väitteen, että Orpon hallituksen veronalennukset olisi kohdistettu vain hyvätuloisille: [Vasemmalta: No niinhän ne on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljonko jää kukkaroon?] Eivät ole. Kaksi kolmasosaa veronalennuksista on kohdistettu pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Montako niitä on?] Älkää vääristelkö totuutta. Mutta, arvoisa puhemies, varsinaiseen kysymykseen: Työttömyyttä ehkäistään myös sillä, että ihmiset pysyvät terveinä, voivat hyvin ja pääsevät kiinni työelämään. Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joiden työkyky on heikentynyt, heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä töitä, vaikka haluaisivat. Heistä on pidettävä huolta, mutta on yksi perusperiaate, joka on sanottava ääneen: on kaikkien etu, että jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä — se on siis sekä velvollisuus että oikeus, [Ben Zyskowicz: Vai mitä vasemmistoliitto?] oikeus rakentaa omaa elämäänsä työn kautta ja velvollisuus osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen —, [Eduskunnasta: Suojaosat kannattaa palauttaa!] ja jotta voimme pitää huolta heikoimmista, tämän periaatteen on myös toteuduttava käytännössä. Arvoisa ministeri Rydman, mitä hallitus tekee [Puhemies koputtaa] ja mitä hyvinvointialueilla tehdään, jotta ihmisten työkykyä voidaan parantaa [Puhemies koputtaa] ja jotta mahdollisimman moni pääsee takaisin töihin?

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet keskustalaiset, esimerkiksi edustaja Kettunen, esittäneet kotitalousvähennyksen nostoa, parantamista yhtenä vaihtoehtona talouskasvulle. [Tuomas Kettusen välihuuto] Se ei minua yllätä, te olette puhuneet siitä aiemminkin, mutta se, mikä minut yllättää, on se, että myös SDP on puhunut kotitalousvähennyksen parantamisesta, [Petri Honkonen: Se on kyllä kieltämättä yllätys!] koska tehän olette aina sitä vastustaneet. Teidän perustelunne on ollut se, että koska se on verosta tehtävä vähennys ja täytyy olla aika hyvät tulot, että pystyy sen tekemään, niin se on vain hyvätuloisille osoitettu kädenojennus. Ettekö te nyt sitten enää olekaan pienituloisten puolella, vai mistä tässä takinkäännöksessä on kysymys? Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Puistolta vielä lisää näistä pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta ja muutenkin pk-yritysten tilanteen parantamisesta, koska useat yrittäjäjärjestöt ovat sitä mieltä, että nimenomaan pk-yrityksissä on se kasvun siemen, joka voi sitten työllistää ihmisiä jatkossa.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksella on alusta saakka ollut hyvin hankala haaste: pitää hillitä rahankäyttöä ja velkaantumista mutta myös tehdä kasvutoimia, [Vasemmalta: Alussa teillä oli aika hyvä työllisyystilanne!] jotka vaativat yleensä rahaa, eli pitää painaa kaasua ja jarrua yhtä aikaa. Onneksi Suomen taloudessa on nyt kuitenkin lukuisia positiivisia merkkejä. Ostovoima on parantunut, asuntoluottoja nostettiin tammikuussa selvästi enemmän kuin vuosi sitten, vähittäiskaupassa myynnin määrä on kasvanut, ja vakavien maksuvaikeuksien määrä on vähentynyt. Ne kaikki kielivät talouskasvun käynnistymisestä vaikean taloustilanteen keskellä. Tässä tilanteessa on todella tärkeää, että myös hallitus omilla toimillaan vahvistaa tätä kehitystä. Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt arvoisalta valtiovarainministeri Purralta: Te olette varmasti kiinnostuneena seurannut tätä keskustelua ja opposition ehdotuksia. Mitä mieltä te olette, onko heidän ehdotuksissaan mitään sellaisia, mitä hallitus voisi ottaa omaan käyttöönsä?

Arvoisa puhemies! Keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen työttömyydestä. Hyvät kollegat, me kokoomuslaiset jaamme teidän huolenne. Kun koulunsa päättänyt nuori haluaa saada elämänsä ensimmäisen työpaikan päästäkseen itsenäisen elämänsä alkuun ja hän saa lähettämiinsä työpaikkahakemuksiin vastaukseksi vain, että "valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun", tai kun 50 vuotta täyttänyt ja työpaikkansa yt-neuvotteluissa menettänyt nainen tai mies, joka on tehnyt pitkän uran, ei saa vastaukseksi mitään tai hänelle kerrotaan, että hän on jo liian vanha otettavaksi töihin, on tilanne musertava. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä liian moni työikäinen, työhaluinen ja työkykyinen ihminen on vailla työtä. Tilanne on vakava, ja me hallituspuolueissa todellakin otamme tilanteen vakavasti. Orpon hallitus ei ole istunut toimettomana, vaan me olemme tehneet jo paljon uudistuksia, jotka ovat luoneet edellytyksiä talouden ja työllisyyden kasvulle. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Viennin kilpailukykyä on vahvistettu vientivetoisella palkkamallilla. Pk-yritysten työllistämistä on helpotettu usein eri toimin, kuten paikallista sopimista edistämällä, yhteistoimintalakia uudistamalla ja henkilöperusteista irtisanomiskynnystä madaltamalla. [Timo Suhosen välihuuto] Nämä toimet ovat tärkeitä, koska uusia työpaikkoja syntyy vain silloin, kun yritykset uskaltavat palkata uusia työntekijöitä. Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella maailma ja myös Suomi olivat koronapandemian kourissa, ja se hallitsi suurta osaa Marinin hallituskaudesta. Valtion menoja kasvatettiin, osittain myös yli tarpeen, niin, että maamme velkaantuminen vain kiihtyi entisestään. On rehellistä sanoa, että Orpon hallituskauden pandemia ja kriisi on, arvoisa puhemies, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Se alkoi täsmälleen neljä vuotta sitten, juuri tänä päivänä, 24. helmikuuta. Suomen sijainti aggressiivisesti ja arvaamattomasti toimivan Venäjän vieressä on saanut ihmiset ja yritykset varovaisiksi. Onneksi positiivisia merkkejä on kuitenkin nyt näkyvissä. Suomen suurimman vientialan teknologiateollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet merkittävästi. Esimerkiksi telakkateollisuudesta on saatu positiivisia investointiuutisia, jotka tuovat lukuisille suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa. Myös palkansaajien ostovoima on parantunut merkittävästi. Suomalaisten pankkitileillä oli viime vuoden lopussa ennätysmäärä rahaa, Suomen Pankin mukaan noin 115 miljardia euroa. Naisten reaalipalkat ovat ennätyssuuret, ja heidän ostovoimansa on parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Hyvät keskustalaiset, nämä positiiviset uutiset luovat toivoa, ja näistä meidän tulisi iloita yhdessä yli hallitus- ja oppositiorajojen. [Antti Kurvisen välihuuto] Tässä tilanteessa on kaikkien suomalaisten etu, että uusia ehdotuksia arvioidaan ennakkoluulottomasti — myös, arvoisa puhemies, teidän keskustalaisten. [Antti Kurvinen: Olette vastustaneet kaikkia ehdotuksiamme!] Teidän välikysymyksessänne on kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Se ehkä kertoo siitä, että te itsekin tiedätte, että ajat ovat poikkeuksellisen haastavat, [Anne Kalmarin välihuuto] kun valtion budjetin liikkumavaraa on todella vähän eivätkä kaikki asiat todellakaan ole omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia niissä asioissa, joihin olemme voineet itse vaikuttaa. [Anna-Kaisa Pekosen välihuuto] Kuten ministeri Marttinen puheessaan totesi, hallitus on tehnyt ja valmistelee edelleen useita uudistuksia, jotka vahvistavat ihmisten työllistymismahdollisuuksia. [Välihuuto vasemmalta] Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan 25 vuotta täyttäneiden kohdalla. Määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotetaan uusien työmarkkinoiden ja -mahdollisuuksien lisäämiseksi. Samalla naisten työmarkkina-asemaa vahvistetaan puuttumalla yhä tiukemmin raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Meidän poliitikkojen tehtävä on tietenkin luoda luottamusta tulevaisuuteen. Sille vastavalmistuneelle nuorelle, joka on pitkään ja sinnikkäästi lähettänyt työpaikkahakemuksia, samoin kuin sille viisikymppiselle työnhakijalle, jota jotkut pitävät liian vanhana, me kokoomuslaiset haluamme sanoa: Älkää lannistuko. Voitte olla varmoja siitä, että Orpon hallitus jatkaa työskentelyä sen eteen, että jokainen teistä saisi vielä mahdollisuuden tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuuttaan turvallisin mielin.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden budjetti on melkein kolmannes koko valtion budjetista, joten on todella merkityksellistä, miten sitä rahaa käytetään. Rahoitushan kasvaa vuoden 2025 rahoitukseen verrattuna ensi vuodelle noin 890 miljoonaa euroa ja on ensi vuonna noin neljä miljardia euroa korkeampi kuin Marinin hallituskaudella vuonna 2023. [Krista Kiurun välihuuto] Mutta rahoituksen lisäksi on tietenkin muitakin ongelmia, kuten se, että yksi kolmasosa henkilöstöstä eläköityy tulevan vuosikymmenen aikana ja mistään emme varmasti täysin pysty korvaamaan näitä ihmisiä, joten on välttämätöntä ottaa myöskin teknologiaa ja digipalveluita käyttöön. Haluaisin kiittää ministeri Ikosta siitä, ettei ole kuitenkaan käsien päällä istuttu tässä, vaan meillä on Kela-kokeilua yli 65-vuotiaille, on omalääkärimallin kehittämistä, on lastensuojelulain uudistamista, lasten ja nuorten terapiatakuuta ja monta muuta asiaa, jolla kuitenkin suomalaisten palveluita on kehitetty. Kysyisin teiltä, ministeri Ikonen: nyt kun on näiden hyvinvointialueiden alijäämä kyseenalainen monilla alueilla, [Puhemies koputtaa] niin milloin saamme tänne eduskuntaan esityksen, vai onko jo täällä tämä määräaika-HE liittyen näiden alijäämien kattamiseen ja siihen neuvotteluun?

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että kerrankin olen löytänyt asian, josta olen samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa, [Jari Koskela: Vihdoinkin!] ja se on se, että minua myöskin häiritsee se, että nuorten asemaan työelämässä ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On todella tärkeää, että heitä kohdellaan hyvin ja että he myös tuntevat oikeutensa. Tässä on tullut mainittua yritys nimeltä Normal, ja olen kyllä sitä mieltä, että se ei ole suinkaan ainoa yritys Suomessa, jonka johtamistavoissa on paljonkin toivomisen varaa, erityisesti kun heidän henkilökunnassaan on paljon nuoria ihmisiä. Näitähän on tullut esiin aikaisemminkin muun muassa ravintola-alalta, esimerkiksi niin, että perehdytys voi olla puutteellista, ei ole tarpeeksi lepotaukoja tai henkilökuntaa tarpeeksi vuorossa. Joka kerta, kun kuulen jostakin tällaisesta uudesta yrityksestä, joka kohtelee kaltoin työntekijöitä, minua harmittaa kaikkien niiden muiden alan yritysten puolesta, koska he pilaavat muidenkin maineen samalla. Arvoisa puhemies! Haluaisinkin kysyä ministereiltä: millä tavalla näihin kaltoinkohteluihin aiotaan puuttua?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeää tietenkin, että ensi vuonna tuki Ukrainalle jatkuu, ja sehän todella täältä budjetista näkyykin, että näin on. Nimittäin Ukraina on yksittäinen suurin kehitysyhteistyön kohde, ja sille momentille on kohdistettu 57 miljoonaa euroa. Toinen tärkeänä pitämäni asia on se, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä — Nato, Euroopan neuvosto ja tietenkin Etyj hyvin tärkeänä. Etyjin roolista sen verran, että tietenkin nyt nimenomaan kansakunnan resilienssin vahvistaminen on tärkeää, mutta jossain vaiheessa, kun sota loppuu ja sotatila päättyy, tulee myöskin ajankohtaiseksi järjestää vaalit Ukrainassa. Varmasti moni olettaa ja odottaa, että Etyjillä on niiden järjestämisessä ja valvomisessa aktiivinen rooli. Kolmantena asiana tietysti siinä kohtaa, kun sota loppuu Ukrainassa, ja osin jo nyt tässä vaiheessa, on tietenkin jälleenrakentamisen rooli Ukrainassa. Toivoisin, että suomalaiset yritykset ovat siellä aktiivisia. Tässä jo ministeri Tavio mainitsikin, että esimerkiksi väestönsuojien rakentaminen on suomalaisten erityisosaamista, jota varmasti sinne viedään, mutta epäilemättä on muutakin. Esimerkiksi Tanskan hallitus on myöntänyt lisärahoja ja sopinut tällaisista niin sanotuista fast track -lupaprosesseista, jotta he pääsevät nopeammin käsiksi varsinaiseen työhön myöskin siellä Ukrainassa. Toivoisin tietenkin, että myöskin Suomen viranomaiset lähtisivät samankaltaiseen toimintaan mukaan. Arvoisa puhemies! Tietenkin tällaisena aikana, kun Suomen valtio velkaantuu voimakkaasti ja joudumme tekemään säästöjä ja sopeutuksia, ulkoministeriössäkin näitä joudutaan tekemään, ja tietenkin edustusverkostossahan tämä näkyy. Pidän tärkeänä, että siellä fokusoidaan paikkoihin, joista eniten on hyötyä paitsi ulkopolitiikan hoidon kannalta mutta myös meidän kaupallisten intressiemme osalta. Panin merkille ja huomasin pari päivää sitten, että Houstonissa Texasissa avattiin uusi pääkonsulaatti. Pidän erittäin tärkeänä, että nimenomaan Yhdysvalloissa näillä kasvavilla alueilla, jona Texasiakin pidetään, Suomi on aktiivinen. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä viimeisenä kommenttina toisin sen, että on tärkeää, että myöskin se uusi polvi, jota me täällä Suomessa kasvatetaan kansainvälisiin tehtäviin maailmalle, on ajassa kiinni. Joinakin vuosina meillä on ollut painopistealueena Kavakussa kehitysyhteistyö, mutta toivoisin, että nimenomaan nyt tulevaisuudessa kaupallinen ja vientiosaaminen tulisi sen ulkopoliittisen osaamisen rinnalle. Ehkä lopuksi haluaisin esittää ulkoministeri Valtoselle vielä kysymyksen, että kun elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa resurssit vähenevät, ja tarvitaan uusia ajatuksia: mikä mahtaa olla tekoälyn hyödyntämisen rooli ulkoministeriössä?

Arvoisa puhemies! Tällä momentilla on paljonkin asioita, joista haluaisin kysyä, mutta nyt kun Suomi on ollut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaa tänä vuonna, kun järjestö on täyttänyt 50 vuotta, niin haluaisin aivan erityisesti kiittää ulkoministeriä erittäin hyvin organisoiduista tapahtumista ja hyvin hoidetusta vuodesta ja tietenkin myös koko ulkoministeriön tiimiä siitä, miten hyvin asiat on hoidettu ja hyvää palautetta on saatu. Tässähän on ollut painopisteenä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, ja tietenkin erityisesti Ukrainan kannalta se on hyvin tärkeää. Siinäkin vaiheessa, kun sota sitten aikanaan loppuu, siellä on satojatuhansia sotilaita, jotka ovat haavoittuneet tai traumatisoituneet sodassa, jotka palaavat kotiin, ja he tarvitsevat myös kansalaisyhteiskunnan tukea. Tietysti tarvitaan myöskin monenlaista muuta tukea ja jälleenrakennusta. Olisin kysynyt tässä yhteydessä ministeri Taviolta: Kun tämä jälleenrakennustyö on osin jo alkanutkin, niin millä tavalla suomalaiset ovat mukana tässä? [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi Tanskahan on aika aktiivinen ja ehkä vähän edelläkin suomalaisia, mutta entä suomalaiset yritykset?

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontu esitti ryhmäpuheenvuorossaan ihmisten hänelle esittämän kysymyksen, mielestäni aika hyvän kysymyksen, että miksi tässä salissa niin paljon riidellään. Yksi syyhän on se, että täällä on paljon tahatonta mutta myös tahallista väärinymmärrystä ja tahallista liioittelua. Esimerkiksi edustaja Mikkonen, edustaja Lindtman ja edustaja Oras Tynkkynen esittivät, että hallituksen veronkevennykset olisi kohdennettu vain suurituloisille, vaikka 1,6 miljardin euron veronkevennyksistä 1,2 miljardia kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Pitää puhua totta eikä välittää tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Toisaalta myöskin jätetään tarkoituksella vääränlainen kuva hallituksen tekemisestä, kuten edustaja Jokelaisen puheenvuorossa, jossa hän väitti, että hallitus tahallaan jättää heitteille vanhukset ja lapset. Arvoisa puhemies! Muistuttaisin tämän salin vasenta laitaa Vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustaja Outi Ojalan useasti esiin tuomasta ajatuksesta, että terve kansantalous on köyhän paras ystävä, erityisesti terve valtiontalous, [Puhemies: Aika!] ja sen takia tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin euron sopeutuksia. [Puhemies: Aika!] Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on minuutti, ja nyt on 1,20!] mitä muutoksia, parannuksia on tehty, että... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä vaihtoehtobudjettien käsittely on tavallaan mielenkiintoista myöskin hallituspuolueille siinä mielessä, että Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että mielellään otetaan myöskin niitä hyviä ideoita vastaan. Mutta nyt kun tässä on näitä eri vaihtoehtoja käynyt läpi, niin kyllä näyttää siltä, että kaikki puolueet ovat liukuneet yhä enemmän vasemmalle ja yhä enemmän sinne velanoton suuntaan. [Pia Lohikoski: Vähemmän velanottoa kuin teillä! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Esimerkiksi vasemmistoliiton esityksessä työllisten määrä olisi lähes 65 000 henkilöä vähemmän verrattuna ensi vuoden talousarvioon, jonka hallitus on tehnyt. Vihreiden vaihtoehdossa työttömyys kasvaisi 12 500 henkilöä. [Joona Räsänen: Käytkö vielä läpi sen SDP:n vaihtoehdon? Ei kuulu nyt SDP:n työllisyysvaikutuksia!] Keskustan vaihtoehtobudjetti on kaikin puolin täynnä ilmaa ja johtaisi myöskin rajuun lisävelkaantumiseen. Arvoisa puhemies! Tämä SDP:n vaihtoehtobudjetti on umpivasemmistolainen vaihtoehto. Se siis pitää sisällään muun muassa runsaasti lisää veroja pk-yrityksille, pääomille sekä kasvuyrityksille. Tässä yhteydessä haluaisin kysyä, arvoisa valtiovarainministeri Purra: [Puhemies koputtaa] miltä teidän mielestänne tämä kokonaisuus vaikuttaa [Puhemies: Aika!] Suomen velkaantumisen kannalta?

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että työttömyys on todella musertava kokemus, kun hakee aktiivisesti työtä ja aina vain tulee vastaukseksi ”ei” tai ei tule vastausta ollenkaan, ihan riippumatta siitä, onko nuori tai vähän iäkkäämpi tai maahanmuuttaja, tai kuka nyt onkaan sitä työtä hakemassa. Orpon hallitushan on tehnyt useita työelämäuudistuksia, oikeastaan historiallisia sellaisia, muun muassa niin, että paikallista sopimista on lisätty, määräaikaisten työsopimusten tekemistä on helpotettu, työttömyyskassoille on annettu oikeus tarjota työvoimapalveluita. Ja nyt vielä puoliväliriihessä päätettiin, että lisätään henkilöstön edustusta myös hallituksissa ja johtoryhmissä, eli tätä rajaa alennetaan 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Marttiselta, kun olette ottanut esiin tämän nuorten työllistämissetelin ja myöskin sen, että mahdollisesti työttömyysturvalla voisi opiskella jatkossa: kuinka näiden asioiden valmistelut etenevät?

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on hyvä. On tärkeää, että koulutus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on maksutonta suomalaisille, mutta ei sen tarvitse olla maksutonta kolmansista maista tuleville. Tämän jälkeenkin EU- tai Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat tietenkin tervetulleita, mutta lukukausimaksua vastaan. Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, mitä täällä on sanottu, että ulkomaiset opiskelijat ylläpitävät syrjäseutujen lukioita, mutta koulutus myös maksaa. Pätevistä opettajista on pulaa, joten resurssit on kohdistettava sinne, missä on aitoa kysyntää ja tarvetta. Kustannuksia lisää myöskin se, että ulkomailta tulevat nuoret tarvitsevat monenlaista tukea, ja varsinkin jos heillä on myös perheet mukana, tämä lisää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: millaisista lukumääristä me puhumme, kun puhumme ulkomaisista opiskelijoista, ja millaisista lukukausimaksuista, kuinka suurista, me puhumme, kun näistä puhumme? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tietenkin kehitysyhteistyövarojen väheneminen on monella tavalla huolestuttavaa, mutta toisaalta nythän tässä budjetissa ollaan säästetty hyvin monesta eri kohteesta, ja sen takia kehitysyhteistyötäkään ei ole voitu jättää huomioimatta tässä suhteessa. Siinä mielessä on tietenkin todella tärkeää, että keskitytään niihin alueisiin, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä eli esimerkiksi Ukrainaan, niin kuin me kaikki tiedämme. Nythän tässä budjetissa tullaan lisäämään myöskin Gazaan vietäviä avustusvaroja. Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin ministeriltä puolustusteollisuuden mahdollisuuksista. Nimittäin nythän varsinkin Nato-maissa tullaan paljon satsaamaan puolustukseen tulevina vuosina. Tavoite on se viisi prosenttia bkt:stä, miten sen sitten mikin maa laskee. Joka tapauksessa se tuo mahdollisuuksia myöskin suomalaisille yrityksille, tietenkin Patrialle, mutta myöskin muille yrityksille. Sitten olisin vielä kysynyt näistä jäänmurtajakaupoista erikseen: onko mitään uutta kerrottavaa niistä?

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan hallitsee tietenkin kaikkea meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista keskusteluamme, ja tuo sota vaikuttaa tietenkin myös Suomessa talouden kasvunäkymiin ja ihmisten luottamukseen tulevaisuuteen. Onneksi olemme saaneet tällä viikolla eduskunnassa kuulla, että ministeriössä on 20 miljardin edestä kuitenkin lupahakemuksia Suomeen tulossa, ja se on positiivinen asia. Osa ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä oli juuri Saksassa tapaamassa meidän kollegoitamme siellä, ja kuulimme, että Saksalla on yli 200 edustustoa ulkomailla. Mainitsitte, ministeri, äsken, että meillä niitä on 90. Tietenkin on luonnollista, että pienellä maalla niitä on vähemmän, mutta olisin kysynyt teiltä pk-yritysten viennin kaksinkertaistamisesta, koska meillähän perinteisesti vienti on pitkälti koneita ja laitteita ja infraa ja raskasta teollisuutta. Onko pk-yrityksille tulossa esimerkiksi terveyspalveluihin tai muihin tulevaisuuden tuotteisiin liittyviä klustereita tai muita tällaisia ohjelmia, joissa he pääsisivät myymään tuotteitaan maailmalle?

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee täällä näitä opposition puheenvuoroja, niin ei voi välttyä ajatukselta, että vasemmistolla ei ole mitään kykyä eikä myöskään halua pelastaa Suomen taloutta. Täällä esimerkiksi edustaja Tuppurainen vaati tulosvastuuta, [Tytti Tuppurainen: Nimi mainittu!] eli saimme punamultahallitukselta perinnöksi kasvavat korkomenot [Vasemmalta: Korkeamman työttömyyden pienemmällä alijäämällä!] ja holtittoman velkaantuvan julkisen talouden. Mitään priorisointeja ei tehty ja vaikeat päätökset jätettiin seuraavalle hallitukselle tehtäväksi, ja te täällä peräänkuulutatte tulosvastuuta. Mikä oli teidän tulosvastuunne? [Vasemmalta: Ennätystyöllisyys!] Täällä on valtiovarainministeri Purra todennut, että jos olisi jatkettu sillä polulla, minkä te aloititte, velkaa olisi jo 20 miljardia euroa. [Timo Harakka: Teoriassa!] Alijäämä olisi tätä luokkaa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin se nyt on tässä budjetissa. Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko vielä vahvistaa näitä lukuja?

Arvoisa puhemies! Mielestäni esitys on erittäin kannatettava, ja kuten useampi edustaja täällä salissa on todennut, on todella hyvä, että Suomi nyt hyödyntää näitä EU:n tarjoamia joustoja. On todella hyvä, että emme lisää hallinnollista taakkaa vaan nimenomaan vähennämme sitä, nimittäin Suomessa on muuhun Eurooppaan nähden suhteellisesti pienempiä yrityksiä kuin muualla, ja sen takia meidän pitää kohdistaa rahaa ja resursseja mieluummin uudistumiseen ja innovaatioihin sen sijaan, että lisäisimme paperityön ja byrokratian määrää. Eli on erittäin hyvä, että tällä tiellä edetään, ja toivottavasti siihen tulee mahdollisuus myös muita lakeja harkittaessa.

Arvoisa puhemies! Meille poliitikoille se, että pystymme rakentamaan luottamusta tulevaisuuteen, on todella tärkeää, aivan kuten edustaja Lohi täällä totesi. Suomen talous on viimeinkin kääntymässä kasvuun, ja tästä on useita merkkejä nähtävillä. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, suomalaisten ostovoima vahvistuu, asuntolainoja on nostettu enemmän, ja investointien määrä kasvaa. Kesällä myös kulutus piristyi, mistä kertoo muun muassa korttimaksuliikenteen kasvu. [Antti Kurvinen: Toinen todellisuus!] Ensi vuodelle ennustetaan jopa kahden prosenttiyksikön talouden kasvua. Hallitus on jo toteuttanut merkittäviä uudistuksia työmarkkinoille: verotusta on kevennetty ja luvitusta helpotettu. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te olette varmasti katsonut näitä lukuja talouden ja budjetin näkökulmasta monelta eri kantilta. Miten teidän mielestänne nyt budjettiriihessä päätetyt uudet toimet vahvistavat edelleen talouskasvua ja yrittäjyyden edellytyksiä?

Arvoisa puhemies! Olin täällä eduskunnassa ensimmäisellä kaudellani vuonna 2011, kun päätimme liittyä Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, ja silloin todella elettiin Euroopassa aivan erilaisessa turvallisuustilanteessa kuin nyt. Tällä hetkellähän tilanne on se, niin kuin tiedetään, että Venäjä käy jo neljättä vuotta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, ja vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, niin on tietenkin tärkeää tehdä toimia myös meidän puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Kuten kaikki tietävät tässä salissa, meillä on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja asiantuntijat ovat todenneet, että miinat ovat siihen helppokäyttöinen ja edullinen ratkaisu, joten totta kai on meidän etujemme mukaista, että päädymme nyt siihen päätökseen, että haemme eroa tästä Ottawan sopimuksesta. Pitää myös muistaa, että näitä ei ole tarkoitus käyttää tietenkään rauhanaikana, vaan ne varastoidaan ja sitten hyvin tarkan harkinnan ja suunnittelun tuloksena sodan tai kriisin aikana käytetään, jos siihen päädytään, ja se on hyvin harvinaislaatuinen tilanne. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää, että Suomi jatkaa toimia humanitäärisen miinatoiminnan puolesta myöskin tulevaisuudessa, ja toivomme tietenkin kaikki, että rauha Euroopassa palautuu pian.

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen olen itse henkilökohtaisesti vieraillut Ukrainassa kaksi kertaa ja nähnyt Venäjän tekemät tuhot Kiovassa ja sen lähialueilla. Venäjä on todella aggressiivinen ja arvaamaton, ja tietenkin meidän on Suomessakin varauduttava riittävällä tavalla tätä uhkakuvaa vastaan. Sen takia itsekin kannatan, kuten kokoomus, näitä puolustusmäärärahojen nostoja jopa sinne viiteen prosenttiin saakka. Pidämme myös tärkeänä, että meri- ja ilmavoimien jälkeen vuorossa ovat nyt maavoimat, joihin tullaan satsaamaan. Venäjähän on näyttänyt sitä massiivista maavoimien käyttöä nimenomaan Ukrainassa ja muistuttanut kaikille mieliin, että nimenomaan tämä perinteinen sodankäynti on tullut takaisin, tai oikeastaan se ei ole koskaan poistunutkaan mihinkään. Mutta, arvoisa puhemies, nämä ovat merkittäviä rahoja, joita tullaan satsaamaan, joten on tietenkin tärkeää, että suomalainen puolustusteollisuus on tässä mukana. Ja on syytä muistaa, että monia näitä innovaatioita, joita sotilaspuolelle kehitetään, käytetään myöhemmin [Puhemies koputtaa] myöskin siviilitarkoitukseen — niistä esimerkkeinä GPS, satelliittikuvat, [Puhemies koputtaa] tutkat, mikroaaltoteknologia ja niin edelleen.

Arvoisa puhemies! Kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, harva meistä osasi kuvitella, että vielä yli kolme vuotta myöhemmin sotaa käytäisiin edelleen ja että Euroopan turvallisuusympäristö olisi muuttunut näin perusteellisesti. Suomeen ei kohdistu tässäkään tilanteessa välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta silti on tärkeää tehdä toimia myös Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. On hyvä, että Suomen valtiojohto ja myös suurin osa kansanedustajista seuraavat tarkasti aikaa, ja olemmekin nyt tilanteessa, jossa olemme hakeutumassa pois Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, johon liityimme 2012. Irtisanoutuminen astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut ja tallettanut irtisanomishakemuksen. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiina soveltuu hyvin juuri niihin oloihin, joissa elämme Suomessa. Meillähän on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Jalkaväkimiina on nopea rakentaa, se on helppokäyttöinen ja edullinen ja soveltuu hyvin muihin puolustusteollisuuden tuotteisiin. On myös hyvä todeta, että normaalioloissa jalkaväkimiinoja ei käytetä vaan ne varastoidaan eikä niitä ole maastossa rauhanaikana. Arvoisa puhemies! Se, että Suomi irtautuu kansainvälisestä sopimuksesta, on poikkeuksellinen tilanne, ja näin ollen on hyvin tärkeää, että noudatamme myöskin demokraattista prosessia täällä eduskunnassa. Mielestäni on vain hyvä, että myöskin toista mieltä olevat ovat saaneet sanoa sanottavansa tästä prosessista ja asiasta itsessään. Täällä on esitetty duubioita muun muassa siitä, ettei päätöksen humanitääristä puolta olisi riittävästi huomioitu. Itse olen eri mieltä, koska juuri se, että näitä miinoja tullaan käyttämään hyvin harkitusti ja vastuullisesti, todistaa, että nimenomaan humanitäärinen puoli on hyvin huomioitu. Niiden käytössä on selkeä päätöksentekoketju, jossa tasavallan presidentillä on selkeä osuus ja rooli, ja se takaa, että miinojen käyttö on todella vastuullista ja harkittua. Arvoisa puhemies! Toinen asia, jota tämän sopimuksen irtisanomista kritisoineet ovat todenneet, koskee vientiä. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan näin: ”Suomen irtautumisella Ottawan sopimuksesta ei ole tarkoituksena edistää laajamittaisesti jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa. Puolustustarvikkeiden vienti Euroopan talousalueen ulkopuolelle edellyttää vientilupaa ja Euroopan talousalueen sisällä siirtolupaa tai julkaistua lupaa. Mikäli lupa-asia sitä edellyttää, tulee puolustusministeriön varmistaa erikseen ulkoministeriöltä, ettei luvan myöntämiselle ole ulko- tai turvallisuuspoliittista estettä.” Arvoisa puhemies! Kaikki nämä asiat huomioon ottaen kannatan Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta ja näin ollen suomalaisten turvallisuuden vahvistamista.