Mika Kari

Arvoisa herra puhemies! Loppuvuodesta 2023 tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen tästä ahvenanmaalaisten ihmisten mahdollisuudesta osallistua maanpuolustustyöhön. Ahvenanmaalaisten miesten asevelvollisuutta rajoittaa itsehallintolaki, ja ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeus käytännössä esti — tai vielä tällä hetkelläkin estää — ahvenanmaalaisten miesten osallistumista aseelliseen palvelukseen täällä mantereella, mutta nyt tällä lailla tämä ongelma korjataan. Olen siltä osin hyvin iloinen ja tyytyväinen, että hallitus tähän lakiesitykseen lähti, ja olen tätä hyvin lämpimästi matkan varrella luonnollisesti myös kannattanut. Tämä antaa myös hyvän kuvan siitä, että maanpuolustukseen liittyvä työ ei ole sidottu kotiseutuun, ei kaupunkiin tahi maaseutuun, eikä tässä tapauksessa enää edes Ahvenanmaan itsehallintoon, vaan jokaisella asevelvollisuusikäisellä Suomen kansalaisella on mahdollisuus antaa myös oma panoksensa asevelvollisuuteen. Tässä kollegojen puheenvuoroissa tuli monta muutakin hyvää asiaa esiin, muun muassa tämä diabeetikkojen mahdollisuus osallistua palvelukseen. Toivoisin, että vielä tätä asiaa tällä hallituskaudella tarkasteltaisiin. Tiedän, että muun muassa puolustusvaliokunnan yhteydessä eri kuulemisissa olemme usein myös asiaa läpikäyneet. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kumpikin käy. [Naurua] On tärkeä aihe meillä tänään käsittelyssä. Köyhyys välikysymysteemana on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen, ja köyhyydellä on monet kasvot. Itse sain työskennellä ennen kansanedustajan tehtäviä vuosien ajan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen vetäjänä, ja näin nämä köyhyyden monet kasvot näiden vuosien aikana. On erinomaisen suuri epäonnistuminen ministeriltä tämän lausahduksen kautta — tai sitten pahimmassa tapauksessa se kuvaa myös hallituksen ajattelua, tässä kokoomuksen varapuheenjohtaja Partanen taisi jo vähän tähän suuntaan viitata — puhua työttömistä ihmisistä naapureina, jotka jäävät nukkumaan. Itse sillä työurallani en tavannut yhtään työtöntä ihmistä, joka olisi omasta tahdostaan halunnut jäädä työttömäksi. Joka vuosi työllistimme kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä. Itse 90-luvulla työelämään valmistuneena kohtasin pätkätyöt ja köyhyyden, niin kuin koko ikäluokkani, joka työelämään silloin pyrki. Työttömyyttä pitää käsitellä arvostavalla tavalla. Työttömyydessä puhutaan köyhistä ihmisistä, ihmisistä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat jo yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa.

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin liityin tähän edustaja Kaarisalon fanikerhoon — kai voi jo sanoa niin — kun oikealta laidalta tänne vasemmalle laidalle ja vielä keskeltä kehuja tulee. Meillä kuntapäättäjillähän on kokemuksia pitkistä kaavoitusprosesseista, mutta tässä on huomionarvoista myös se, mitä edustaja Bergbom sanoi yrityksen toiminnan käynnistämisestä, esiselvitysvaiheesta aina sinne kaavanhakuprosessin alkuunkin asti, että sekin on osa mittavaa sijoituspäätöstä. Ja tietenkin loppupäässä on vielä hallinto-oikeuteen, mahdollisesti vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitusprosessit, jotka vievät näitä kaavoituksia pitkälle. Voi olla, ja varmaan onkin, että Suomessa on eri kunnissa hieman erilaisia kokemuksia myös sitten kaavoitusprosesseista tai paikalliset oikeusasteet käsittelevät asioita nopeammin tai sitten vastaavasti on hyvin monimutkaisia tapauksia, joidenka käsittely luonnollisesti kestää pitkään. Mutta ongelmahan tässä yhteiskunnassa ei ole se, että ihmisillä on oikeus valittaa — se on erittäin hieno oikeus, ja se kuuluu avoimessa demokratiassa myös tämmöisten perusoikeuksien joukkoon — vaan ongelma syntyy siitä, että asioiden käsittely oikeusasteessa ottaa aikaa. Se välillä myös nakertaa ihmisten luottamusta asioiden käsittelyyn, että prosessit ovat pitkiä ja vastausten saaminen oikeusasteessa kestää. Se on tietenkin myös sitten resurssikysymys, millä tavalla huolehditaan siitä, että vaikkapa hallinto-oikeudella tai korkeimmalla hallinto-oikeudella on riittävät resurssit, jotta myös kaavoituksista tulleet valitukset pystytään asianmukaisesti ja nopeasti käsittelemään.

Arvoisa rouva puhemies! Se jäi tuossa omassa aikaisemmassa puheenvuorossani sanomatta — kun tässä samalla katson tätä meidän puolustusvaliokunnan tekemää lausuntoa — että käytännössä tämä räjähdeainelaki on tehty toisenlaiseen aikaan ja toisenlaiseen säätelytarpeeseen. Tässä valiokunnan omassa lausunnossa viitataan nimenomaan siihen, että tämä vanhempi säätely on tehty pääosin siviilitoimintaan ja avoimuuden lähtökohdasta. Ja kun puhutaan räjähdeainepuolesta, joka on tarkoitettu puolustusmateriaaleihin, tässä tapauksessa TNT-tehtaaseen, niin kyse on tietenkin aivan toisentyyppisestä ajasta ja toisentyyppisistä tarpeista. Sinänsä tämä säätelyprosessi tämän lainsäädännön osalta toisi nopeampaa etenemistä, vähentäisi tämmöisiä hallinnollisia taakkoja ja prosesseja, jotka hidastavat, niin kuin tässä edustaja Pitkokin aikaisemmin omassa puheenvuorossaan totesi, rajaten erilaisia valitusprosesseja ja näin poispäin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan, joka löytyy tuolta meidän lausunnosta, asiantuntijakuulemisen pohjalta ei voitu poissulkea sitä, etteikö tämmöisiä perinteiseen lainsäädäntöön liittyviä valitusprosesseja voisi käyttää vihamielisiin tarkoituksiin tarkoituksena hidastaa suomalaista räjähdeainetuotannon rakentamista tässä maassa. Sen takia tässä tällaisia rajoitteita ja poikkeuksia on, ja ne on tehty minusta järkevällä tavalla huomioon ottaen tämä aika, jota tällä hetkellä valitettavasti elämme, ja tämä maailmantilanne, joka tässä taustalla on. Sinänsä on tärkeää, että räjähdepuolta säädellään tarkasti, ja tässäkin edelleen säädellään. Normaalien rakentamisten ja rakentamislain osalta on huomionarvoista huomioida se, että olemme vaarallisten aineiden kanssa tekemisissä, ja on tärkeää siltä osin varmistaa ihmisten, asujien ja naapuriston turvallisuus mutta myös tämän prosessin läpivienti.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan puolustusvaliokunnassakin annoimme lausunnon tästä aiheesta. On äärimmäisen tärkeätä, että tämä hallituksen esityksen alkuperäinenkin henki tässä toteutuisi, jotta pystyisimme, niin kuin esityksen pohjaltakin on luettavissa, lisäämään rakentamislakiin säädökset nimenomaan eräiden maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijaintiin liittyvistä asioista ja niin edelleen, erottamaan tämä maanpuolustukseen liittyvä räjähdeainelain osa tästä muusta, yleisvaarallisiin räjähteisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Tähän tämä moottori on meidän kaikkien tiedossa. Se on tämä maailmantilanne, Suomen huoltovarmuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet. Huomionarvoistahan näissä asioissa on myös aika. Tämmöisen TNT-tehtaan rakentaminen ei ole viikossa eikä oikein kunnolla varmaan vuodessa eikä kahdessakaan vielä läpi vietävissä. Sen takia näitä hallinnollisia esteitä luonnollisesti lainsäädännöt eri asioissa rajoittavat, mutta tässä nyt haetaan poikkeamaa nimenomaan tähän kansalliseen turvallisuuteen liittyvien asioiden hoitamiseksi, kuten muun muassa oman räjähdeainetuotannon varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Bensan hinta nousee, ruuan hinta nousee, korot nousevat, ja kaikki tämä näkyy suomalaisen kuluttajan kukkarossa. Hallitus selvittää nyt toimia vastauksena tähän elinkustannuskriisiin. Huoli tilanteesta on meille yhteinen, ja meillä on, arvoisa pääministeri, myös ehdottaa hallitukselle keinoja. Matkakuluvähennyksen nostaminen helpottaa kasvaneisiin työmatkakustannuksiin. Työttömyysturvan ja asumislisän suojaosien palauttaminen mahdollistaa osa-aikatyön ja siten vauhdittaa osaltaan talouskasvua. Nämä toimenpiteet maksavat vain murto-osan siitä, minkä suuryrityksien verohelpotus maksaisi. Pääministeri Orpo, helpottaisitteko kotitalouksien ahdinkoa heti käyttöön otettavilla täsmätoimilla, esimerkiksi matkakuluvähennyksellä?

Arvoisa herra puhemies! Persianlahden sodan aiheuttama öljyn, kaasun ja lannoitteiden hintapiikki ja korkojen nousu näkyvät jokaisen suomalaisen kukkarossa kaupan kassalla, tankatessa ja asuntolainan maksuerissä. Lähtötilanne kriisiin on vaikea: Euroopan ennätystyöttömyys, nollakasvu ja massiivinen velkavuori. Kotitalouksien taloudellinen kantokyky on tiukoilla. Tavalliset suomalaiset vertailevat nyt kilohintoja ja valitsevat kaupoissa halvinta mahdollista. Pääministeri Orpo, hallituksen aiemmat veropäätökset ovat suosineet niitä, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuukaudessa, ja nyt olette jälleen suosimassa hyvätuloisia, kun kohdistatte lähes miljardin euron veronalennuksen suuryrityksille. Miksi ette kohdistaisi tätä yli 800 miljoonan veroalea palkansaajia hyödyttäviin toimiin?

Herra puhemies! Kiitoksia kannustavista puheenvuoroista. Tässä yhteydessä on mieluisaa taas nähdä, kuinka alleviivaamme meille yhteisiä asioita. Vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on meidän yhteinen kenttä. Siihen sopii tulla tuolta eduskunnan vasemmasta reunasta aina oikeaan reunaan ja puolueiden ulkopuoleltakin. Se on yhteistä tekemistä. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta MPK:n puolella on budjetin näkökulmasta tällä hetkellä noin 10 miljoonan euron kokoinen toimintameno tärkeään asiaan, joka tavoittaa ihmisiä lähes vauvasta vaariin, Hangosta aina Lapin pohjoisimpiin osiin saakka. On tärkeää juuri sen takia joustavoittaa tätä hallinnollista rakennetta, joka MPK:n rahoituksessa nyt estää käytännössä valtionavun käyttämistä koko MPK:n toimintaan, joka ulottuu aina myös erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. Sen takia tämän lakialoitteen tein. Toivon, että tämä saa puolustusvaliokunnassa asian painoarvon ansaitseman käsittelyn, ja jos tämä ei vielä korjaannu tällä kaudella, niin toivottavasti se tulee seuraavan eduskunnan toimesta ja hallituksen toimesta vietyä maaliin, koska uskon, että tälle on laaja tarve. Tätä samaa tarvetta näemme puolustusvaliokunnassa puolueesta ja hallitusasetelmasta riippumatta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Esittelen lakialoitteen laiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 11 §:n muuttamiseksi. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on erityisen tärkeä rooli yhteiskunnassamme kokonaisturvallisuuden täydentäjänä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa sen toimintaedellytyksistä on tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädetään vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa. Laissa säädetään muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja muun vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan sisällöstä, organisoinnista, valvonnasta sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n organisaatiosta ja julkisista hallintotehtävistä. Lain 1 §:ssä säädetyn mukaisesti vapaaehtoisella maanpuolustuksella kehitetään muun muassa kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä edistetään maanpuolustuskykyä. Nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia sen 11 §:n osalta liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan rahoitukseen. Arvoisa puhemies! MPK hoitaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen julkista hallintotehtäväänsä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 7 §:n mukaisesti. Se vastaa muun muassa sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen, MPK:n tutustumistoiminnan sekä MPK:n kansainvälisen koulutustoiminnan järjestämisestä, kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää koulutustoimintaa. Se myös ohjaa, tukee ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Ilman tarvittavia työ- ja koulutusvälineitä tai esimerkiksi kansainvälistä harjoitustoimintaa MPK:lla ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta hoitaa näitä julkiseen hallintotehtäväänsä kuuluvia tehtäviä laissa säädetysti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Onkin ongelmallista, että näiltä osin MPK:n on turvauduttava omassa toiminnassaan ulkopuoliseen rahoitukseen, vaikka koko toiminnan perusta on lähtökohtaisesti julkisissa hallintotehtävissä. Kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa kohtaan on muuttuneen turvallisuusympäristön myötä kasvanut, ja tarpeet tälle toiminnalle ovat lisääntyneet. Erityisesti MPK:n määrärahapaineet ovat viime vuosina kasvaneet niin lisääntyneen kysynnän kuin myös yleisen kustannustason nousun vuoksi. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan, että vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 11 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että valtionavustusvaroja voitaisiin käyttää julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuvien toimintamenojen lisäksi myös julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyviin hankintoihin ja harjoitustoimintaan, mikä ei siis nykyisen lain mukaan ole mahdollista. Aloitteen tavoitteena on lisätä kestävyyttä, joustavuutta ja ennakoitavuutta MPK:n toiminnan järjestämiseen ja sille säädetyn julkisen hallintotehtävän hoitamiseen poistamalla varojen käyttöön liittyvät haitalliset hallinnolliset esteet. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi jatkossa käyttää valtion avustusvaroja kaikkeen toimintaansa, jotta esimerkiksi tarpeellisten työ- ja harjoitusvälineiden hankkimisen osalta ei aiheudu turhia kapeikkoja ja jotta yhdistys ei joudu näiden osalta turvautumaan ylimääräisiin avustuksiin. Viime vuosina meillä on valitettavasti ollut tilanteita, joissa julkista hallintotehtävää hoitava yhdistys ei ole saanut valtiolta riittävää rahoitusta sille säädettyjen tehtävien hoitamiseen, vaan se on joutunut hakemaan toistuvasti erilaista tukea ja avustusta, muun muassa eduskunnan niin sanottuja joululahjavaroja ja niin edelleen, oman tehtävänsä täydentämiseksi. Tämä ei ole kestävä ja ennakoitava tapa toteuttaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta. Myös puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ongelmaan ja pitänyt tärkeänä, että asiaan saataisiin pysyvä, MPK:n lakisääteiset tehtävät ja toiminnan laajuuden huomioon ottava ratkaisu. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Mieluisaa olla kuulemassa opettajien puheenvuoroja. Opettajakansanedustaja Hiltusen hyvää lakialoitetta mielelläni myös itse kannatan ja tuen. Eräänlainen pedagogi itsekin kun olen, yhteisöpedagogi, haluan katsoa kyllä meidän kansankynttilöitä sillä kunnioituksella, kun täällä viitattiin tutkittuun tieteeseen ja taas toisaalta puhuttiin vähän ideologioistakin, että me kuitenkin pitäisimme kiinni siitä tärkeimmästä, tutkitusta tiedosta ja hyvästä oppimisympäristöstä, ja tietenkin toivotaan, että on hyviä oppimistuloksia myös jatkossa ja että koetaan yhteisiksi meidän oppikirjat. Se on äärimmäisen tärkeä perusta sivistykselle. Oma sivistyksenikin perustuu pitkälti oppikirjoihin, mutta myös kirjastotoimeen ja Yleisradion opetusohjelmiin. Oman ikäluokkani edustajana näille kaikille oli käyttöä silloin, ja uskonpa, että niille on käyttöä myös tulevina vuosina. On mieluisaa nähdä, että tämä edustaja Hiltusen aloite saa tukea opposition lisäksi myös hallituspuolueen kansanedustajilta, mikä vain alleviivaa sitä, kuinka yhteisellä asialla näiden tärkeiden asioiden äärellä olemme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! En itse päässyt tähän turvekeskusteluun osallistumaan, mutta jaan kyllä huolen huoltovarmuuden näkökulmasta meidän energiantuotannon ikään kuin monipuolisen rakenteen liiallisesta siiloutumisesta. On ihan positiivista, että myös eduskunnassa keskustellaan huoltovarmuuteen liittyvistä energiaratkaisuista. Vaikka turvallisuuden puolella valiokuntatyötä olen tehnyt pitkään, niin aina korostan myös tämän huoltovarmuuden pitkää kaarta, että Suomen ei pidä tehdä nopeita liikkeitä huoltovarmuuskysymyksissä. Täytyy tehdä välttämättömiä, ja tehdään ne myös pitkällä kaarella, ja turvetuotanto on yksi keskeinen osa myös tässä meidän energiapaletissa ja varautumisessa erityyppiseen aikaan. Niin kuin edustaja Hoskonen sanoi, niin on helppo yhtyä siihen, että toivotaan, että sellaista päivää ei tule, mutta vanha suomalainen sanonta on, että viisas varautuu. Se on viisautta. — Kiitos. [Hannu Hoskonen: Edustaja Kari on oikeassa. — Mika Kari: Kuin myös veli.]

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin aikanaan sain pitkään työskennellä hallintovaliokunnassa, ja on hyvä huomioida, että meillä on itse asiassa vieläkin saman tyyppiset lähestymistavat näiden julkisen hallintotehtävän kautta kansalaisille tulevien ilmoitusten ja viestien osalta. Digitaalisuus on tässä 15 vuoden aikana kehittynyt yhteiskunnassa laajasti, ja sähköiset palvelut sen myötä. Mutta aivan oikein, niin kuin edustaja Nikkasen hyvässä puheenvuorossa tuotiin esiin, ja muutama muukin puheenvuoro piti saman viestin sisällään, meidän pitää myös huomioida se, että on ikäihmisiä tai muita eri syin todettavia erityisryhmiä, joilla itsellään on sen tyyppisiä rajoitteita, jotka estävät esimerkiksi digitaalisten palveluiden käyttämisen — joko laitteita ei ole tai niiden osaamista — ja näille ryhmille tulee varmistaa myös viestien viennit ja palvelut julkisten palveluiden osalta. Tänään vietin aamulla kolmisen tuntia Lahden torilla ihmisten kanssa keskustellen, ja sotepalveluiden ja erilaisten turvallisuusasioiden lisäksi keskustelussa nousivat nimenomaan ikäihmisten palvelut ja nämä digitaaliset palvelut ja niitten rajoitteet. Tämä ei tietenkään koske kaikkia ikäihmisiä kattavasti, vaan meillä on erilaisia digitaitoja ihmisillä ikäluokista riippumatta ja riippuenkin, mutta erityisryhmät pitää tunnistaa, ja siinä edustaja Nikkasen ja edustaja Hiltusen toteamat muutosehdotukset ovat kyllä tarpeellinen huomio, ja kannatan niitä myös itse. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edellisessä puheenvuorossa en ehtinyt enää minuutin aikarajassa kiittämään. Perinteisesti aina näin vuoden lopussa ollaan kiitetty, kun lähestytään joulua. Jouluhenkikin valtaa meidät kaikki, mutta jouluhenkeä aikaisempi henki puolustusvaliokunnassa on edustaja Mikko Savolan tuossa aikaisemmin puheenvuorossaan hyvin kuvaama korsuhenki. On erittäin arvokasta tällaisena aikana ja tietenkin aikana jo ennen kuin tulimme kansanedustajiksi, että tässä eduskunnassa on pitkä historia yhteiselle tahdolle rakentaa Suomesta turvallista maata, satsata omaan puolustukseemme ja, niin kuin valiokunnan arvoisa puheenjohtaja äsken totesi, luoda sellaista ennaltaehkäisevää kykyä, että voimme olla täällä turvassa. Me emme ole minnekään hyökkäämässä. Me olemme aina itseämme puolustamassa. Edesmennyt pitkäaikainen parlamentaarikko Ilkka Kanerva, jonka kanssa sain toimia puolustusvaliokunnassa kaudella 15—19 varapuheenjohtajana Ilkan ollessa puheenjohtajana, usein totesi vieraille ”isot kiitokset ja paljon pikkukiitoksia”. Samalla ajatuksella varmaan voi tässäkin yhteydessä lähettää isot kiitokset valiokunnan herra puheenjohtajalle, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autolle, ja Mikko Savolalle, Jari Ronkaiselle, edustajaveljille, joiden kanssa valiokuntavastaavina rakennamme tätä korsuhenkeä myös tuleville päättäjäsukupolville. Paljon pikkukiitoksia myös ministeriölle ja vähän isompiakin ministerille ja tietenkin rouva puhemiehelle, unohtamatta koko eduskunnan henkilökuntaa ja puolustusvaliokunnan erinomaista kansliaa, valiokuntaneuvos Heikki Savolaa ja niin edelleen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään on ilon päivä. On julkaistu Patrian ja Saksan sopimus: suomalaista erityisosaamista, panssariajoneuvoja, miehistönkuljetusajoneuvoja jopa miljardilla, ehkä jopa kahdella miljardilla, myydään Saksaan. Olen toistakymmentä vuotta taistellut Hämeenlinnan Patrian tehtaan puolesta, myös aikana, jolloin Patrian tehdasta oltiin mahdollisesti jopa myymässä osin ulos. On hienoa, että tämä taistelu voitettiin yhdessä, ja haluan kiittää myös puolustusministeriä näistä panostuksista viennin edistämiseen — erinomaisen hyvä asia. Minulla on kädessäni myös lakialoite — toimikoon se tässä pienenä markkinointina — MPK:n toiminnan rahoittamisen uudistamiseksi, lakialoite, jolla olisi tarkoitus saada muutettua nykyistä lakia maanpuolustuksesta niin, että MPK voisi käyttää kaikkeen toimintaansa sitä valtionapua, jonka valtio ohjaa, ei vain rajattuihin toimiin. Mielelläni kysyisin, ministeri, teidän näkemystänne myös tämän lakialoitteen läpimenon tarpeellisuudesta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että täällä eduskunnassa kaikki puolueet sitoutuvat tähän puolustuksen kolmen ja puolen prosentin nousuun ja siihen vielä puoleentoista prosenttiin muita kuluja. Turvallisuuspoliittinen tilanne tulee jatkumaan vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, jännitteisenä, tapahtuu sitten Venäjän hyökkäyssodan jatkossa ja mahdollisessa rauhanneuvotteluissa mitä sitten tahansa. Puolustusbudjetit ovat nousseet jo viime hallituksen aikana kovasti. Ensi vuonna, niin kuin ministeri sanoi, puolustusbudjetti laskee mutta nousee uudelleen jyrkästi vuoden 27 jälkeen huomattavalla nousulla. Tämä nousu tulee tietenkin sitomaan monia hallituksia tämän jälkeen, koska jatko tulee olemaan pitkä. Arvostamme sosiaalidemokraattisessa puolueessa pitkälti myös sitä, että hallitus tarttui ehdotukseemme pitkän aikavälin parlamentaarisesta työryhmästä suunnittelemaan näitä tulevia aikoja. Kiitos siitä vielä ministerille. Olisin kysynyt ministeriltä: miten te näette, pitäisikö myös budjetista ja taloudesta keskustella tässä seurantatyön yhteydessä, jotta tulisi vankempi käsitys siitä, miten kaiken tämän tulemme rahoittamaan? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Kysyn, oletteko tietoinen tällaisesta Uutissuomalaisen viime viikon perjantaina julkaisemasta uutisesta, jonka mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu ei ole saavuttanut niitä tavoitteita, joita sille on asetettu, ei ole vaikuttanut hyvinvointialueiden jonotilanteisiin eikä nopeuttanut hoitoonpääsyä. Sen sijaan kokeiluun osallistuneita ihmisiä hakeutuu yksityislääkärikäynnin jälkeen julkiselle puolelle, koska heillä ei ole välttämättä edes varaa maksaa niitä jatkotoimenpiteitä, joita yksityiseltä on määrätty. Kun tilanne on tämä, niin haluan kuulla teiltä, ministeri, nyt vastauksen siihen, onko jo syytä alkaa tekemään johtopäätöksiä siitä, että yksityiselle suunnatut sadat miljoonat eurot saataisiin tänne julkiselle puolelle, jossa se vaikuttavuus olisi suurempi.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan itse pitää suomalaisen raviurheilun lippua ylhäällä aikana, jolloin hallitus on suomalaisen raviurheilun kimppuun käynyt kovin toimin. Itselleni hyvin tuttu ja rakas harrastus tuntuu näivettyvän Suomessa, ja ulkomaalaiset pelit, muun muassa Ruotsin totojen pelaaminen, ottavat koko ajan enemmän valtaa samaan aikaan, kun hallitus omin toimin heikentää suomalaisen raviurheilun ja sitä kautta hevostaloudenkin toimintaedellytyksiä. Raviurheilu ei ole pelkkää viihdettä tai ihmisille hienosta suomalaisesta vaikkapa suomenhevosesta ja sen kasvattamisesta nauttimista, vaan se on 15 000 ihmiselle myös työtä, toimeentuloa. Se on iso osa myös suomalaisen suomenhevosen jalostusta ja hienon rodun ylläpitämistä elinvoimaisena Suomi-nimisessä maassa. Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette, olisiko syytä laittaa myös nämä raviurheilun edellytykset toimintaan, sellaiseen toimintakuntoon kuin tämä laji on vuosikymmenet Suomessa ollut? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän edustaja Kaarisalon erinomaisen hyvään nostoon näistä matkapuhelimien ja läppäreiden kuuluvuuksista junissa. Onhan se kerta kaikkiaan ihme, että tämä ihmiskunta on käynyt kuussa, mutta junissa me ei saada puhelimia toimimaan. Pikkuisen voitaisiin nostaa vielä vähän tehoa sen osalta, että tämä ongelma korjaantuu. Tämä on vakava asia, koska tuhannet ja tuhannet ihmiset pendelöivät päivittäin, vaikkapa tekevät töitä junassa, ja nettiyhteydet katkeavat. Me yritetään saada ihmisiä liikkumaan myös työn perässä pidempiä matkoja. Juna on erinomainen keino työmatkaliikenteeseen. Toivon, ministeri: te olette saanut nyt hyvälle alulle asioita, olette saanut näitä keskeisiä toimijoita kokoontumaan, VR on investoinut ja niin edelleen, mutta yritetään hoitaa tämä maaliin asti, jotta työmatkaliikennekin tästä hyötyisi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt omistajaohjaukseen ja maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen liittyvän kysymyksen ministeriltä. Tässä Valmet Automotive -keississä pystyttiin siirtämään nyt myös Puolustusvoimien raskaan ajoneuvokaluston valmistamisen ja Patrian tuotteiden valmistamisen teollista pohjaa toiseen yritykseen, jossa on tähän asti valmistettu yksityisautoiluun ajoneuvoja — hyvä osoitus siitä, että pystytään reagoimaan myös suhdannetilanteeseen, mutta myös tähän suhdanteeseen, joka tässä puolustuksen, maailmanpolitiikan ympärillä on ollut kovassa muutoksessa. Olisin kysynyt, arvoisa ministeri, voitteko valottaa vähän myös tätä valmistelussa olevaa aikaa tai tulevaa aikaa. Onko tällä sektorilla tehtävissä vielä enemmän? Meillä on paljon yrityksiä, jotka toimivat myös kaksikäyttötuotteiden puolella, eivät suoraan valmista puolustusmateriaalia, mutta valmistavat siihen liittyvää materiaalia. Tässä ehkä valtio voisi olla aktiivisemmassa roolissa, synnyttää isompia yrityksiä, [Puhemies koputtaa] joilla on myös kansainvälistä vientipotentiaalia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Olisin itsekin toivonut hallitukselta jo tietenkin pidemmän aikaa tähän rakennusalan taantumaan suhdannepanostuksia, jotta rakennusala ei sakkaisi, niin kuin se nyt teki. Nämä toimet hallitukselta ovat pikkuhiljaa oikeaan suuntaan, mutta niin kuin kaikki näemme, vielä riittämättömiä. Oman lapsuuteni ensimmäinen lintu oli nostokurki, kun vanhempamme maaseudulta muuttivat kaupunkeihin ja aravarakentamista Suomessa tehtiin. Siellä Lahden Liipolassa se lintu taivaalla lensi ja uusia asuntoja tuli. Tänä päivänä on toisin. Kysyn, arvoisa ministeri, jos teillä on mahdollisuus vielä vastata — jos ei muuta, niin tuolla eduskunnan kuppilan puolella — tästä puurakentamisen tarpeesta: Jo 90-luvun alussa Lahdessakin tehtiin, ja ympäri Suomea, puurakentamiskokeiluja, kerrostaloja, mutta vielä tänäkin päivänä 30 vuoden jälkeen lainsäädäntö rajoittaa puurakentamista muun muassa kerroskorkeuksien osalta. Kun maailmalla kiertelen isänmaata edustaen, niin usein törmään siellä huomattavasti korkeampaan puurakentamiseen. En tiedä, onko betonista jäänyt meille tämmöinen kansakunnallinen ikään kuin painolasti. Betonirakentamistakin tarvitaan, mutta puurakentamista pitäisi lisätä. — Kiitoksia, herra puhemies.