Sinuhe Wallinheimo

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministerille huomio siitä, kun sanoitte arvion siitä, että tämä kokonaiskulutus ei nouse. Näinhän se on, ja itse asiassa kaikki vuoden 2018 jälkeen tehdyt uudistukset ovat nimenomaan laskeneet kokonaiskulutusta, niin että huoli pois siitä, että tämä jollain lailla sitä lisäisi. Päinvastoin, kaikki uudistukset, joita toistaiseksi on tehty vuodesta 18 alkaen, ovat olleet äärimmäisen hyviä nimenomaan sen kokonaiskulutuksen näkökulmasta. No, toinen asia on sitten tämä, jonka itse asiassa ministerikin otti esille: case Valamo. Todellakin Valamossa tällä hetkellä tislataan alkoholia, siellä tehdään likööreitä ja ehtoollisviinejä. Siellä käy paljon turisteja muun muassa Keski-Euroopasta. Hypoteettinen tilanne: jos tämä saksalainen turisti nyt on siellä ja kiinnostuu — ja toden totta hän ei tällä hetkellä alkoholia saa sieltä ostaa — niin lähin Alko taitaa olla Heinäveden keskustassa 30 kilometrin päässä. Luuleeko täällä sali, että tämä turisti lähtisi hakemaan nyt nimenomaan sitä ehtoollisviiniä tai sitä tislattua alkoholia 30 kilometrin päästä Heinäveden keskustasta? No, ei varmasti lähde. [Juho Eerola: Ei lähde, jos on Saksasta asti!] Tämä itse asiassa on tietyllä lailla tämän alkoholilainsäädännön ydin. Eli nyt annetaan mahdollisuus näille toimijoille ulosmyydä paikallisesti, mikä todennäköisesti tulee lisäämään heidän bisnestään, mikä ei ole edes pois Alkon bisneksestä — tai osittain voi olla, mutta en usko, että kovin paljon. Edustaja Räsänen täällä taas sanoi monta asiaa. Hän halusi tietyllä lailla tähän ulosmyyntiin tämän Ruotsin mallin, joka on todella byrokraattinen ja vielä hankalampi kyllä toteuttaa — mieluummin tämä hallituksen esitys, se on parempi. Itse asiassa tässäkin tilanteessa edustaja Räsänen tietenkin koettaa poimia rusinoita pullasta Ruotsin lainsäädännöstä. Itse asiassa, jos katsoo Ruotsin lainsäädäntöä, siellähän esimerkiksi etämyynti on sallittua, ja täällä sitä on kipuiltu vuosikymmeniä. Etämyynti on sallittua kaikissa muissa EU-maissa, ja jostain syystä tämä laki on vielä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. En tiedä, mitä sille tällä hetkellä on tapahtunut. Viimeisenä pointtina itse asiassa on tämä sadantuhannen litran myyntiraja, johon moni edustaja täällä on ottanut kantaa. Kyllä, tämä on käytännössä keinotekoinen raja, ja se rajaa itse asiassa muutamia yrityksiä pois. Mutta se, mikä siellä toisella puolella on vastassa, on se, että tässä hallitusohjelmassa kuitenkin on luvattu säilyttää Alkon monopoli ja jos me poistaisimme tämän rajan, niin todennäköisesti Alkon monopoli siinä sitten menisi. Itse asiassa täällä on myös kyselty Alkon monopolin perään. No, jos tällä hetkellä kaikesta kulutetusta alkoholista enää kolmasosa tulee Alkon kautta, niin enpä tiedä, onko se enää kansanterveydellisesti kauhean perusteltu.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Sirénille tästä keskustelualoitteesta. On hyvä, että puhumme EU:sta täällä. Ja kiitoksia itse asiassa hallitukselle ennakkovaikuttamisesta. Se näkyy muun muassa monivuotisissa rahoituskehyksissä ja siinä suunnitelmassa, mikä siellä on nyt tällä hetkellä pöydällä. Siellä panostetaan aivan oikeisiin asioihin: turvallisuuteen, puolustukseen, teknologiaan, tki:hin jne. osaamiseen. Se on hyvä meidän kannalta. Yksi asia, mikä tässä hiukan on nyt viime aikoina ruvennut askarruttamaan, on kilpailukykyrahasto. Puhuimme siitä viime viikolla Brysselissä, ja se tuntuu nyt tällä hetkellä kaikille maille olevan eri asia. Siellä monet kuvittelevat tätä rahaa menevän perusinfraan, muun muassa rautateihin tai sähkönsiirtoverkkoihin ja näin poispäin, ja meillehän tämä kilpailukykyrahasto tarkoittaa aivan muuta. Toivoisinkin, että nyt jatkoneuvotteluissa ottaisimme sen roolin, että haluamme sparrata sitä, että tämä menee nimenomaan hankkeisiin, jotka perustuvat avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun, eivät mihinkään perusbulkkitavaraan, vaan nimenomaan korkeaan osaamiseen.

Arvoisa puhemies! Niin, kai se lopullinen kysymys on se, onko lasi puolitäynnä vai puolityhjä. Meille se on puolitäynnä, teille se on puolityhjä. Tästähän se on lopulta kysymys. Kun täällä puhutaan siitä, että suomalaiset eivät kuluta tällä hetkellä rahaa, minä näen sen sillä lailla, että osakesäästötileille tällä hetkellä menee todella ennätysmäärä rahaa ja suomalaiset vaurastuvat. Tai jos puhutaan esimerkiksi näistä konkursseista, niin kyllä, niitä on tällä hetkellä pikkuisen yli kymmenen per vuorokausi, viime kaudella pikkuisen alle, mutta te ette koskaan kiitä esimerkiksi siitä, että meillä 40 000 uutta yritystä syntyi viime vuonna — 40 000, aivan historiallisia lukuja. Näistä voisi joskus jopa oppositio kiittää.

Arvoisa puhemies! Synkistely kuuluu opposition rooliin, ja se heille annettakoon. Esimerkiksi täällä on puhuttu paljon siitä, että konkursseja tällä hetkellä on historiallinen määrä. Kyllä, niitä on ehkä noin reilu kymmenen per vuorokausi. Niitä oli viime kaudella pikkuisen vajaa kymmenen per vuorokausi, niin että siinä mielessä ei tämä niin valtavan suuri muutos ole. [Välihuutoja vasemmalta] Mitä on itse asiassa tällä hetkellä tapahtunut? Meillä on syntynyt viime vuonna yli 40 000 uutta yritystä, mikä on ennätys, eli yli 110 yritystä päivässä, joten kyllä tämä kansa uskoo tämän hallituksen yrittäjämyönteisyyteen. [Tytti Tuppuraisen välihuuto — Antti Kurvinen: Käsittämätöntä!] Arvoisa puhemies! Siitä haluaisinkin kysyä, koska tällä hetkellä syntyy yrittäjyyttä valtava määrä Suomessa, mitä kuuluu YEL-uudistukselle, joka sekin pitää korjata viime hallituksen jälkeen. Ministeri Grahn-Laasonen, jos voisitte kertoa vähän siitä.

Arvoisa puhemies! Edustajakollegat edellä kyllä varmasti tyhjensivät sen pankin, että tosiaankin äsken puhuttiin tästä Suomi-lisästä, ja nyt sitä valitettavasti tässä sitten on. Katsotaan nyt sitten tuolla eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunnassa, mitä sille teemme, mutta, kuten ministeri hyvin tietää historiastaan talousvaliokunnan puheenjohtajana, me olemme aika kriittisiä tälle Suomi-lisälle. Katsotaan se nyt sitten tuossa valiokuntakäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, entisenä talousvaliokunnan puheenjohtajana varmasti muistatte, että talousvaliokunta on erityisen allerginen kaikelle Suomi-lisälle, mitä tulee EU-lainsäädäntöön. Kun täällä esityksen pääasiallisessa sisällössä lukee, että lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pieniä teknisiä muutoksia, niin ainakin henkilökohtaisesti silloin menevät liikkuvat taakse. Mutta varmistaisin vain, että tässä nyt sitä Suomi-lisää ei ole.

Arvoisa puhemies! Eilen kun aloitimme tämän asian kuulemisen hiukan etukäteen, oli mielenkiintoista havaita, että siellä kaikki asiantuntijat eivät olleet samaa mieltä hallituksen esityksen kanssa, mikä oli minulle henkilökohtaisesti kyllä hieman yllätys. Kun täälläkin salissa puheita kuuntelee, niin kaikki ovat hyvin pitkälle sitä mieltä, että näitä laina-aikoja olisi hyvä pidentää. Suomessa on nyt keskimäärin noin 23 vuotta se laina-aika, ja Ruotsissa voidaan olla 50 vuodessakin. Ruotsissahan on käynyt niin, että ihmisillä on enemmän rahaa kuluttaa, mutta he ovat myös samalla sitä sijoittaneet ja vaurastuneet. Tietenkin toivoisi, että Suomessakin näin kävisi, mutta asiantuntijoiden huoli oli se, että ne ihmiset, jotka nytkin miettivät sitä, ostaisivatko hiukan suuremman asunnon, ja vievät tietyllä lailla kireälle tämän lainanoton, ovat näitä, jotka sitten tulevat tätä lainaa hakemaan, ja muutenkin ne, joilla on hiukan huonompi taloudellinen taito. Pelkona heillä oli sitten tämä, että ihmiset tulevat jatkossa ylivelkaantumaan tästä. No, aika näyttää sen. Yksi tietyllä lailla merkillinen asia meillä Suomessa on se, että mehän käytämme paljon enemmän vaihtuvakorkoisia lainoja kuin muissa Euroopan maissa, mikä tarkoitti esimerkiksi tuossa koronakriisin aikoina ja energiakriisin aikoina, kun korot pomppasivat, että me jouduimme maksamaan selkeästi enemmän sitten näitä korkoja kuin muut maat. Toivoisin, että tällä laina-ajan pidennyksellä nyt ehkä ihmiset siirtyisivät enemmän myös sitten kiinteäkorkoisiin lainoihin, mikä tietyllä lailla helpottaisi sitä painetta siitä, jos nämä muuttuvat. Teemme tässä varmasti hyvää työtä talousvaliokunnassa ja katsomme ne kriittiset pointit, mutta yllättävän paljon siellä tuli kyllä asiantuntijoilta kritiikkiä tätä kohtaan. Katsotaan, että laista tulee hyvä.

Arvoisa puhemies! Otan kiinni tuohon ministeri Marttisen puheenvuoroon näistä puretuista normeista. Toden totta hallitusohjelmassahan lukee 300 purettua normia, ja työ on edennyt suhteellisen mukavasti kolmella eri raiteella: VM-raiteella, TEM-raiteella ja sitten hallituspuolueiden edustajien kesken. Siellä taisi keväällä olla 133 purettua normia. Kysyisinkin tästä: missä tällä hetkellä mennään, tuleeko hallitusohjelmakirjaus toteutettua, tarvitaanko siinä vielä apuja? Sitten itse asiassa toinen kysymys liittyy myös hallitusohjelmakirjaukseen siitä, että näissä direktiiveissä ei saisi olla Suomi-lisää. No, nyt talousvaliokunnassa meidänkin käsittelyssä on kyllä ollut valitettavasti monta mietintöä, joissa tätä Suomi-lisää on ollut teidänkin ministeriöstänne, niin että toivoisin sielläkin tiettyä tarkkuutta siihen, että sitä Suomi-lisää poistettaisiin jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esityksiä tehdään.

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä kiitoksiin näistä tierahoista. Keski-Suomeenhan todellakin on tullut tällä hallituskaudella kuusi uutta hanketta, ja se on historiallinen määrä. Kiitos siitä ministerille. Valtatiet 4 ja 9 tulevat nytten Keski-Suomesta kuntoon, ja se on hyvä, koska Keski-Suomi on hyvin pitkälle solmukohta. Arvoisa puhemies! Kyselisin itse asiassa tästä, minkä edustaja Kalliokin nosti, Jyväskylä—Pieksämäki-ratahankkeesta, joka on nyt tehty Keski-Suomen osalta kuntoon, mutta se loppupuoli on nyt jostain syystä jäänyt tekemättä. Ilmeisesti siellä on nyt perusväylänpidon rahassa jonkunlaisia ongelmia tai näin poispäin, mutta kun se on kuitenkin suunniteltu, tehty jo osittain valmiiksi, niin toki olisi hyvä, että se myös sieltä Etelä-Savon puolesta tulisi valmiiksi.

Arvoisa puhemies! Suomi elää poikkeuksellisen vaikeassa toimintaympäristössä. Turvallisuustilanne on heikentynyt, korot nousivat nopeasti, ja inflaatio heikensi ihmisten ostovoimaa. Nämä eivät ole tekosyitä, nämä ovat tosiasioita, joiden keskellä päätöksiä nyt tehdään. Juuri tällaisessa tilanteessa mitataan, tehdäänkö helppoja vai kestäviä ratkaisuja. Hallitus on valinnut tien, jossa kasvun edellytyksiä vahvistetaan työn, yrittämisen ja luottamuksen kautta samalla, kun julkisen talouden suuntaa korjataan. Näitä ei aseteta vastakkain, vaan ne tehdään rinnakkain. Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden ongelmat eivät ole syntyneet yhdessä vaalikaudessa, mutta on rehellistä todeta, että edellisellä kaudella finanssipoliittiset säännöt sivuutettiin ja rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Se oli lyhytnäköistä, ja sen seuraukset osittain näkyvät nyt. Nyt tehdään ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Hallituksen toimet hidastavat velan kertymistä merkittävästi. Ilman näitä päätöksiä Suomi ottaisi tänä vuonna noin neljä miljardia euroa enemmän velkaa. Ensi vuonna ero olisi kolme ja puoli miljardia euroa. Kyse ei ole numeroista paperilla vaan siitä, mitä jätämme tuleville sukupolville. Kun katse käännetään pidemmälle, ero kasvaa entisestään. Ilman näitä päätöksiä velkasuhde nousisi puolustusmenot huomioiden yli 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 35. Nyt velkasuhde jää alle 100 prosentin. Yli 90 miljardin euron ero kertoo, miksi suuntaa oli pakko muuttaa. Arvoisa puhemies! Tälle linjalle tulee tukea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainväliset toimijat ovat pitäneet hallituksen sopeuttamistoimia välttämättöminä ja määrätietoisina. Velkajarrua pidetään keskeisenä ratkaisuna talouspolitiikan uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamisessa, ja työmarkkinoiden uudistusten nähdään tukevan kasvua. Työmarkkinoilla tilanne on yhä haastava, mutta käänne parempaan on alkanut. Työllisten määrä kasvaa, ja lomautukset vähenevät. Työllisyysaste on historialliseen tasoon ja EU-keskiarvoon nähden kohtuullinen, mutta rakenteissa olemme edelleen jäljessä verrokkimaita. Siksi työmarkkinoita uudistetaan nyt, ei vastakkainasettelun vuoksi vaan siksi, että työn vastaanottaminen kannattaa ja yrityksillä on paremmat edellytykset työllistää. Pysyvä kasvu syntyy tästä, ei velalla elvyttämällä. Rakennusala on kärsinyt erityisesti korkojen nopeasta noususta. Ala oli pitkään ylikuumentunut, ja korjausliike on ollut raju. Hallitus ei ole lähtenyt velkaelvytyksen tielle mutta on tukenut alaa vastuullisesti korkotukilainojen ja takausten kautta, jotta terve toiminta pääsee liikkeelle suhdanteen käännyttyä. Arvoisa puhemies! Velkajarru on historiallinen parlamentaarinen sopimus. Se rakentuu ajatukselle, että julkinen talous pidetään hallinnassa yli vaalikausien ja päätökset tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta. Näin turvataan hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Lopuksi on syytä todeta, että myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä. Ensi vuonna keskituloisten ostovoima kasvaa selvästi, yritysten investointi‑ ja vientiodotukset vahvistuvat ja asuntokaupassa siirrytään vähitellen jarrulta kaasulle. Suomi ei nouse helpoilla lupauksilla vaan kestävillä päätöksillä. Vastuu on otettu, suunta on käännetty, ja pohja kasvulle rakennetaan määrätietoisesti.

Arvoisa puhemies! Minusta tuo edustaja Lindénin esimerkki tarkoitti sitä, että momentilta momentille siirrettiin rahoja, ei niinkään leikattu. Mutta kyllä, edellinenkin hallitus leikkasi noin ehkä 200—300 miljardilla suoria leikkauksia. Tämä hallitus on tehnyt niitä viisi kuusi miljardia eli 20—30-kertaisen osuuden, ja se on realismia myös ensi hallituskaudella. Arvoisa puhemies! Ehkä se suurin ero on tässä, että meille jokainen palkansaaja on ahkera suomalainen työntekijä. Teille se ei ole. Te verottaisitte enemmän tiettyjä ryhmiä. Tai sitten yrittäjyyttä: jos puhutaan yrittäjyydestä, te haluaisitte iskeä sinne vielä veromoukarilla lisää. Tämä on se suurin fundamentaalinen ero hallituksen ja opposition välillä. Te annatte veronkorotuksia tietyille ryhmille palkansaajista, jotka ovat ahkeria suomalaisia työntekijöitä, tai sitten te haluatte jostain syystä verottaa suomalaisia yrityksiä vielä enemmän. Ei se maa näin nouse. Siis Suomi tulee nousemaan työllä ja yrittämisellä — työllä ja yrittämisellä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Ihan loppuun haluan kysyä edustajalta, kun Mikkonen sanoi, että mennäänkö peliyhtiöiden puolelle vai kuluttajan puolelle. Edustaja Mikkonen, lopuksi haluan kysyä sen, että haluatteko te, että jatkossa suomalainen, joka pelaa näitä pelejä, pelaa niitä valvotussa järjestelmässä vai ei valvotussa -järjestelmässä. Tämä on se fundamenttikysymys, ja sen takia tämä nimenomaan tehdään, eli kuluttajaa tullaan paremmin suojelemaan jatkossa, koska nämä peliyhtiöt ovat valvotussa ympäristössä.

Arvoisa puhemies! Kuten yritin jo edellisessä puheenvuorossani selventää sitä, todellakin ensimmäisen vuoden, vuoden 26, luvat otetaan sisään Poliisihallituksen toimesta ja vuoden 27 alusta tämä olisi mennyt sitten lupa- ja valvontaviranomaisten valvontaan. Tällaista organisaatiota, edustaja Kettunen, ei ole olemassa. Meillä ei ole mitään tietoa, minkä tyyppisiä ihmisiä siellä tulee olemaan jatkossa töissä, ja samana päivänä he olisivat saaneet tämän valtavan urakan käteen. Se ei kerta kaikkiaan vain ole mahdollista. Sen takia ensinnäkin kun Lupa- ja valvontavirastoa ei ole, nyt mietitään, onko siellä poliisihallinnossa nyt ehkä semmoisia ihmisiä, jotka voisivat siirtyä sinne, mutta sielläkin on vain kourallinen ihmisiä. Lupa- ja valvontavirastossa tarvitaan kymmeniä ihmisiä tekemään tätä valvontaa. Tämmöistä organisaatiota, arvoisa edustaja Kettunen, ei ole ennen vuotta 27. Sen takia oli järkevää ottaa puolen vuoden tauko tähän, niin että sieltä saadaan aidosti ihmiset töihin ja he tietävät, mitä he valvovat, minkä jälkeen he pystyvät sitten tekemään työnsä kunnolla.

Arvoisa puhemies! Äskeisen puheenvuoron jälkeen pitää muistuttaa siitä, miksi tämä uudistus yleensä tehtiin. Tämä tehtiin nimenomaan sen takia, koska monopolijärjestelmässä Veikkaus ei enää kyennyt järjestämään sellaisia pelejä, jotka houkuttelivat pelaamaan ihmisiä, vaan ihmiset menivät ulkomailta hakemaan pelejä, ja tämä kanavointiaste tippui jo lähelle 50 prosenttia. Veikkaus toivoi, että koska he eivät pysty enää kansanterveydestä huolehtimaan, niin kuin se alkuperäinen tavoite oli, mentäisiin lisenssijärjestelmään. Lisenssijärjestelmään mennään juuri sen takia, että me saataisiin nyt se kanavointiaste mahdollisimman ylös ja mahdollisimman moni toimija, joka tällä hetkellä toimii ulkomailta vailla minkäänlaisia sääntöjä, tulisi nimenomaan tänne sääntelyn piiriin. Nyt on sitten kyse siitä, kuinka monta näistä mahdollisista yrityksistä me saamme nyt tämän sääntelyn piiriin. Silloin itse asiassa tämän lainsäädännön pitää olla aika liberaali, jotta me saataisiin se kanavointiaste mahdollisimman ylös. Nämä toimijathan katsovat käytännössä kolmea asiaa siinä, tulevatko ne Suomeen jatkossa lisenssijärjestelmään vai eivät. He katsovat ensinnäkin sitä, minkälaisia pelejä saa pelata, minkälaisia ovat tappiorajat, kuinka he saavat markkinoida pelejä ja minkälainen veroprosentti on. Ja jos nämä kaikki ovat heidän kannaltaan suotuisia, he tulevat tänne järjestelmään. Nyt itse asiassa kiitänkin hallintovaliokuntaa ja yleensä tätä hallituksen esitystä, koska tämä on aika suotuisa toimijoille. Nyt he näkevät, että okei, Suomeen kannattaa tulla, ja me pääsemme nyt sitten näitä jatkossa valvomaan. Eli tämä on se ensimmäinen asia, mikä tässä täytyy tehdä, ja se on mielestäni tehty tässä hyvin. Hallintovaliokunta muutti muutamia asioita, muun muassa sen, että tätä nyt myöhennettiin. [Tuomas Kettunen: Miksi?] — Itse asiassa kerron seuraavaksi. [Tuomas Kettunen: Kuuntelen!] — Tämä myöhennettiin sen takia, että Poliisihallituksella on tästä ensimmäisen vuoden valvonta, ja he ottavat nämä lisenssijärjestelmät sisään, mutta 1.1.27, samana päivänä, kun lisenssijärjestelmä olisi tullut Suomeen, tämä siirtyy lupa- ja valvontaviranomaisille. Tämä oli itse asiassa syy, mitä siellä katsottiin, että onko tämä yleensä mahdollista. Tämän takia mielestäni tuo myöhentäminen on ihan hyvä, koska siis tämän jälkeen me tiedämme ainakin, että tämä Lupa- ja valvontavirasto, joka tässä on nyt sitten se valvova organisaatio vuodesta 27 eteenpäin, ainakin pystyy tämän tekemään. Toiseksi täällä on puhuttu paljon markkinoinnista. On selvää, että markkinointi on aika liberaalia tällä hetkellä, mutta tässäkin on se kääntöpuoli sen takia, että me tarvitsemme... — Taidan tulla sinne puhumaan loppuun. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Nämä uudet toimijat tarvitsevat nyt semmoisen markkinointiympäristön, jossa aidosti sitten tiedetään, ketkä ovat lisenssijärjestelmän piirissä ja ketkä eivät. Ja kun sanotaan, että tämänkin markkinoinnin pitäisi olla vastuullista ja maltillista, uskon, että nämä toimijat tulevat sen tekemään, koska siellä on aina sitten päässä se, että voit menettää oman lisenssisi ja sitten joutua koko markkinoilta pois, joten en usko, että tästä tulee ongelma. Ja tietenkin sielläkin on myös sanktiot. Ei ole ollut mitään sanktioita tähän mennessä. Nyt ne tulevat, ja niitä varmasti tullaan kunnioittamaan aivan eri lailla kuin jos he eivät olisi tämän lisenssijärjestelmän piirissä. On puhuttu paljon myös siitä, että markkinointi tulee lisääntymään. Kyllä, Ruotsissa se esimerkiksi kymmenkertaistui. Mutta mikä parasta, ne haitat eivät nousseet. Uskon vakaasti siihen täällä Suomessakin, että kyllä varmasti markkinointi tulee lisääntymään valtavasti, mutta toivottavasti samantyyppisesti kuin mitä Ruotsissa kävi, niin että tämä ei tulisi sitten pelihaittoihin vaikuttamaan. Lopuksi, arvoisa puhemies: On puhuttu paljon tästä seurannasta. Mielestäni lausumat, mitä siellä oli, olivat hyviä. Ainoa ehkä, jos katsoo tätä taas sitten sieltä peliyhtiöiden puolelta, on se, että tämmöinen yhteinen tappioraja voisi olla kyllä myrkkyä. Pelkäänpä, että muutamat lähtisivät sitten pois tästä tulevasta lisenssijärjestelmästä. Tämä on koko ajan tämmöistä tasapainottelua sillä, minkälaisilla ehdoilla Suomeen tullaan, miten täällä toimitaan, ja sitten jos ehdot käyvät liian tiukoiksi, niin sitten lähdetään taas pois järjestelmästä, minkä jälkeen me emme pysty niitä valvomaan, saatikka saamaan verotuloja. Eli mielestäni tämä on hyvä lainsäädäntö, tarpeellinen. Me tiedämme, että edellinen järjestelmä oli tiensä päässä, ja nyt me tulemme sitten näkemään, kuinka tämä lähtee käyntiin. Varmasti seuraava hallitus tulee sitten tekemään tarvittavia muutoksia, jos niihin on aihetta.

Arvoisa puhemies! Kovin kauniisti kyllä väistitte esimerkiksi tämän yrittäjäasian, siitä ei kuulunut yhtään mitään. Kuitenkin satojen miljoonien kiristys sinne. Toisekseen kovin kauniisti myös väistitte tämän itäisen Suomen. Kuinka paljon siellä on nyt rahaa sinne Itä-Suomeen, haluaisin kuulla euromäärän. Sitten lisäksi, kun puhutaan tästä työelämän heikennyksestä — niin kuin te puhutte, me puhutaan uudistuksesta — mainitsitte kourallisen, ja niitähän on kymmeniä, [Niina Malm: Valitettavasti!] eli kuittaatteko te kaikki ne muut, loput, ansioturvasidonnaisen leikkauksen ja näin pois päin. Haluaisin kuulla tietenkin, kuittaatteko ne.

Arvoisa puhemies! Edustaja Malm kyllä puhui kauniisti, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] mutta jos tästä luottamuksestakin puhutaan, niin jos annatte Suomeen veroraipan yrittäjille, yrityksille, niin en tiedä, miten kasvu lähtisi liikkeelle sen jälkeen — satojen miljoonien veroraipan sinne. Eli luottamuksesta en lähtisi kyllä niin paljoa puhumaan tässä vaiheessa. Toiseksi näistä teidän mainitsemista työelämäheikennyksistä, me kutsumme niitä uudistuksiksi: te olette kuitanneet lähes kaikki. Kauniisti taas puhuitte tuolla, mutta en minä ainakaan nähnyt vaihtoehtobudjetissa niitten perumisia. Kolmanneksi itäisestä Suomesta: puhuitte muuten kauniisti, ei siinä mitään, mutta kun katsoo sitä teidän vaihtoehtobudjettia, niin eipä siellä ollut kuin kauniita sanoja ja lämmintä kättä. Sitten vielä neljänneksi, arvoisa puhemies, koulutuksesta: tämä hallitus laittaa opetus- ja kulttuuriministerin hallinnonalaan yli miljardi euroa enemmän kuin edellinen. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Arvoisa puhemies! En oikein pidä siitä, että edustaja Tuppurainen sanoo, että valtiovarainministeri ei ole kantanut vastuuta. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä kyllä!] Valtiovarainministeri on todennäköisesti tehnyt tässä suoria leikkauksia enemmän kuin kukaan tässä muutamaan kymmeneen vuoteen, [Välihuutoja vasemmalta] niin että kyllä sitä vastuuta varmasti kannetaan. [Antti Kaikkonen: Mites sen kasvun aikaansaaminen?] Mutta, arvoisa puhemies, kyllä tässä nyt, kun katsoo näitä vaihtoehtobudjetteja, piirun verran on taas menneet kaikki vasemmalle, ja tämä tietenkin erottaa meidät heistä. Heidän mielestään kasvu syntyy siitä, että yrityksiä verotetaan enemmän, yrittäjiä verotetaan enemmän, ja tätä kautta se kasvu tuntuisi. Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä jo yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista, toki tällä kaudella se vähän tippuu, mutta se lääke ei ole se, että me verotetaan yrittäjiä ja yrityksiä vielä enemmän, päinvastoin. [Pia Lohikoski: Te leikkaatte Suomen kuoliaaksi!] Tämä on ero vasemmisto-opposition ja oikeiston välillä. Me uskomme yrityksiin, me uskomme yrittäjiin, ja heidän verojaan alentamalla me saamme tähän maahan investointeja.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti paljasti eilen sen, mistä me kokoomuksessa varoitimme. Viime hallituskaudella SDP:n ja keskustan johdolla törsättiin veronmaksajien rahoja paisuttamalla pysyviä menoja miljarditolkulla. Julkista taloutta siis heikennettiin pysyvästi miljardien menolisäyksillä, joilla ei ollut koronan kanssa yhtään mitään tekemistä. [Juho Eerola: Koronan piikkiin!] Mitä panostuksia niillä rahoilla saisikaan esimerkiksi lapsiin, jo mainittuihin sotepalveluihin tai turvallisuuteen tässä maailmanajassa? Jos SDP ja keskusta olisivat kyenneet painamaan velkajarrua ajoissa, ei julkisen talouden tilanne olisi näin vakava. [Aino-Kaisa Pekonen: Mitähän sitten olisi tapahtunut?] Olisimme perikadossa ilman Orpon hallituksen väliintuloa. [Naurua — Puhemies koputtaa] Arvoisa valtiovarainministeri, kuinka paljon vaikeammaksi vasemmistohallituksen täysin lapasesta lähtenyt velkaantuminen on tehnyt tämän hallituksen taipaleen tai vaikeuttanut — näin lapsen oikeuksien päivänä — tulevien sukupolvien taakkaa? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma on lupaus maailmasta, jossa talous, ympäristö ja ihmisten yhdenvertaisuus kulkevat rinnakkain. Se on lupaus siitä, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen. Nyt, kun ohjelman puoliväli on ylitetty, on rehellisesti todettava, että maailma on tavoitteista jäljessä, mutta Suomi ei ole. YK:n raportin mukaan Suomi kuuluu maailman kärkimaihin kestävän kehityksen toteuttamisessa. Se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta — luottamuksesta, vastuusta ja kyvystä tehdä päätöksiä. Tekemättä ei voi jättää. Hallitus on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteisiin. Meidän päämäärämme on vahva ja välittävä Suomi, joka rakentaa hyvinvointia kestävän talouden varaan ja kantaa vastuunsa sekä omasta väestöstään että maailmasta ympärillään. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan tuore mietintö antaa tärkeän suunnan tälle työlle. Valiokunta pitää myönteisenä, että Agenda 2030:n toimeenpano-ohjausjärjestelmä toimii ja että hallinnonalat ovat edenneet johdonmukaisesti. Samalla valiokunta muistuttaa, että työ ei ole valmis. Se painottaa ilmiöpohjaista toimintamallia, jossa kestävän kehityksen tavoitteita tarkastellaan yli hallinnon rajojen ja yli vaalikausien. Myös mittareiden on kyettävä osoittamaan, missä onnistumme ja missä emme. Tämä on viesti, johon meidän on syytä vastata. Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa Suomi on yksi maailman menestyneimmistä maista. Hallitus on sitoutunut puolittamaan toimeentulotukea tarvitsevien määrän, suuntaamaan tuet eniten tarvitseville ja poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden. Nämä ovat konkreettisia tekoja inhimillisen kestävyyden puolesta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ei kuitenkaan synny ilman kasvua. Talous on kestävän kehityksen perusta. Meillä ei voi olla vahvaa hyvinvointivaltiota, jos talous ei kasva. Siksi hallitus tekee rakenteellisia uudistuksia, vahvistaa työllisyyttä ja tuottavuutta sekä nostaa tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotyö ei ole, arvoisa puhemies, ristiriidassa talouden kanssa, vaan se on sen uusi moottori. Puhdas siirtymä tuo Suomeen jopa 270 miljardin euron investointipotentiaalin. Se on valtava mahdollisuus, ja hallitus tekee töitä sen eteen, että tämä muutos olisi sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen. Pidämme huolen siitä, että siirtymä ei vie työtä vaan tuo sitä koko Suomeen. Mietintö nostaa esiin myös teknologioiden merkityksen. Suomen on vahvistettava teknologiapolitiikan ja Agenda 2030:n välistä yhteyttä. Meidän on nähtävä teknologia, tutkimus ja innovaatiot välineinä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Agenda 2030 puhuu myös rauhasta, oikeusvaltiosta ja luottamuksesta. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Hallitus vahvistaa demokratiaa ja turvallisuutta tukemalla viranomaisten toimintakykyä ja varmistamalla, että ihmiset voivat luottaa siihen, että oikeus toteutuu ja apua on saatavilla. Suomi on pieni maa mutta suuri vaikuttaja. Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että meidän on vahvistettava positiivista kädenjälkeämme myös globaalisti. Se tarkoittaa puhtaan energian, kiertotalouden ja kestävän ruokajärjestelmän ratkaisuja sekä koulutusvientiä, joka edistää tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia kaikkialla maailmassa. Arvoisa puhemies! Agenda 2030 ei ole vain hallituksen hanke vaan meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Sen toteuttaminen on arvovalinta. Haluammeko jättää seuraaville sukupolville haasteita vai mahdollisuuksia? Kokoomuksen eduskuntaryhmän valinta on selvä. Me haluamme jättää vahvan, välittävän ja kestävän Suomen — sellaisen, joka pärjää maailman myrskyissä ja pitää jokaisesta huolta.

Arvoisa puhemies! Keskusta on jättänyt välikysymyksen, jossa se kyseenalaistaa hallituksen työttömyyden hoidon ja samalla työllisyyspolitiikan, mutta minä kysyn: milloin viimeksi Suomessa on tehty näin laaja ja konkreettinen työllisyyspaketti kuin nyt? Tämä hallitus on tehnyt enemmän rakenteellisen työllisyyden vahvistamiseksi kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Ensinnäkin: Työn vastaanottamisen kannustimet on vihdoin korjattu. Ansioturvaa on porrastettu, työsuhteen ehtoihin liittyviä kannustinloukkuja purettu, omavastuupäivät palautettu ja suojalausekkeesta luovuttu. Työllistyminen on nyt kannattavampaa kuin työttömyys. Toiseksi: Työrauhaa on parannettu. Poliittisille lakoille on asetettu rajat, ja laittomista työtaisteluista seuraa jatkossa konkreettiset seuraamukset. Yritykset saavat ennakoitavuutta ja Suomi työrauhaa, juuri sitä, mitä investoijat ja yrittäjät tarvitsevat. Kolmanneksi: Paikallista sopimista on laajennettu. Nyt myös järjestäytymättömät yritykset voivat sopia työehdoista paikallisesti. Tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa työpaikoilla paremmat ratkaisut sekä työnantajalle että työntekijälle. Neljänneksi: Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettu. Oleskelulupien käsittelyä nopeutetaan, väärinkäytöksiin puututaan ja kansainvälistä rekrytointia kehitetään yhdessä kaupunkien kanssa. Tämä tuo työntekijöitä Suomeen niille aloille, joilla työvoimapula on pahin. Viidenneksi: Nuorten työllisyyteen on tartuttu. Käyttöön otetaan 30 miljoonan euron työllistämisseteli, joka tuo tuhansille 18—29-vuotiaille ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. [Timo Harakka: Monelleko tuhannelle?] Lisäksi työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan, ja osaamisen päivittämistä tuetaan. Kuudenneksi: Työllistämisen kynnystä on madallettu. Henkilöperusteista irtisanomista on helpotettu, määräaikaisten työsopimusten tekemistä joustavoitettu, lomautusilmoitusaikaa lyhennetty ja takaisinottovelvollisuus poistettu pienistä yrityksistä. Nämä ovat kaikki, arvoisa puhemies, toimia, jotka tekevät työnantajalle helpommaksi palkata. Seitsemänneksi: Hallitus on toteuttanut historialliset kasvutoimet, jotka tukevat työllisyyttä suoraan. Työn verotusta kevennetään 1,6 miljardilla eurolla. Yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin. Tutkimus- ja kehittämismenot kasvavat miljardilla vuodessa koko hallituskauden ajan — panostus, joka luo uusia työpaikkoja tulevaisuuden alalle. Lisäksi pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan, ja norminpurkutalkoot etenevät yli 300 normin osalta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei vain puhu työllisyydestä, se tekee konkreettisia päätöksiä, jotka vahvistavat työnteon kannustimia, helpottavat yrityksille palkkaamista ja tukevat osaamista. Samaan aikaan hallitus on rakentanut kasvupolitiikan, joka perustuu vakauteen, investointiin ja tutkimukseen, ei velalla pidettyyn kysyntään. Arvoisa puhemies! Keskusta kysyy, mitä hallitus tekee työllisyyden eteen. Vastaus on: enemmän kuin mikään hallitus tähän mennessä, ja tulokset tulevat näkymään pysyvänä työllisyyden kasvuna, vahvempana julkisena taloutena ja parempana luottamuksena Suomen tulevaisuuteen.