Arja Juvonen

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö liittyen lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi. Tällä lainsäädännöllä tarkoitetaan eläintautilakia ja eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön Euroopan unionin niin kutsutun lemmikkieläinasetuksen kumoutumisen ja Euroopan unionin eläinterveyssäännöstön sitä vastaavien säännösten soveltamisen alkamisen johdosta. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että niin kansanterveyden ja eläintautien leviämisen estämisen kuin myös lemmikkieläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lemmikkien liikkumista maasta toiseen säädellään ja seurataan tarkkaan. Tulli kertoo, että vuonna 2024 se tarkasti yhteensä 14 747 lemmikkieläintä, ja puutteita siirron ehdoissa todettiin näistä 291 eläimellä. Se on aika paljon. On tärkeää, että lemmikkieläinten kanssa matkustavat, niitä tuovat tai lähettävät tietävät, mitä asiakirjoja tarvitaan, että mitään ikäviä hankaluuksia matkassa ei tapahdu. Tässä esityksessä eläintautilakia täydennetään siten, että Ruokavirasto tai Tulli voi tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden välisiä siirtoja koskevia vaatimuksia on rikottu, myös itse toimeenpanna eläimen lopettamisen tai tuotteen hävittämisen toimijan kustannuksella, ja sehän olisi todella ikävää, jos näin kävisi. Tässä esityksessä kiinnitetään myös huomio niin rabieksen kuin myös afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäisyyn Tähän esitykseen sisältyy EU:n ulkopuolisista maista siirrettävien koiran-, kissan- tai fretinpentujen tilanne. Niiden osalta eläinterveyssäännöstö ei enää mahdollista raivotautirokotuksia koskevien poikkeuksien myöntämistä, eli lakiesitys suojelee eläimiä ja valtioita myös näiltä taudeilta. Myös minulla itselläni oli muutama vuosi sitten rescue-koira tuotu tuolta Euroopan alueelta, ja pidin hyvin tärkeänä sitä, että kaikki asiakirjat olivat kohdallaan ja kunnossa ja oli passit, oli rokotukset ja eläin oli terve. Sillä tavalla voidaan sitten ylläpitää myös tuontieläinten hyvinvointia Suomessa. Monet koirat hakevat juurikin sitä turvaa ja uutta kotia Suomesta, ja kun ne tulevat terveinä, ne saavat hyvän elämän sitten meidän luotamme. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi tullilain tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa Tullin tiedoksiantomenettely huomioiden erityisesti Tullin toimintaympäristön digitalisoituminen. Tulli käyttää jo nyt paljon digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja, ja sillä tuodaan kustannussäästöjä, nopeutetaan palvelua ja tieto kulkee nopeammin. Se on jäljitettävää, se on turvallista, ja asiakirjat myös säilyvät. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palvelujen laatua, tehokkuutta ja saatavuutta. Hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Haluan tämän asian yhteydessä kuitenkin myös muistuttaa siitä, että yleisesti ottaen digikuilua on vältettävä kaikin keinoin ja julkisten palvelujen on oltava saavutettavia kaikille. Digin rinnalle on tarjottava myös vaihtoehtoisia asiointitapoja, kuten puhelinpalvelua tai fyysisiä toimipisteitä. Ja kun viranomaisposti muuttuu sähköiseksi Suomi.fi-sivustolla, on hallitusohjelman tarkoituksena myös varmistaa, että asiakirjat saadaan paperisina postissa. Arvoisa puhemies! Samalla haluan myös muistuttaa ikäsyrjinnästä, joka liittyy erityisesti ikääntyneiden kokemaan digikuiluun. Täällä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus annettiin tiedoksi, ja yhdenvertaisuusvaltuutettuhan on ottanut kantaa asiaan myös aikaisemmin kertomuksissaan. Viranomaisten velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ja muitakin kuin digitaalisia palveluja. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa digipalvelujen lisäksi on tarjottava myös lähipalveluja ja perinteisiä palveluja. Niitä ei myöskään hallitusohjelmassa unohdeta. Pidetään tarkasti huolta siitä, että myös muunlaisia palveluja kuin digiä ihmiset saavat Suomessa. — Kiitos. [Aki Lindén: Juuri huononnettiin näitä palveluja viime viikolla! — Arja Juvonen: No mutta kyllä niitä myös parannetaan! — Juho Eerola: Huonontakaa te, niin me parannetaan!]

Arvoisa herra puhemies! Hyvää Minna Canthin päivää kaikille! ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” Se on yksi kuuluisimpia sitaatteja Minna Canthilta ja kuvastaa hänen intohimoaan elämään, tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Arvoisa puhemies! ”Viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa kanteluita tuli vuonna 2024 vireille 1 987. Tarkempaan laillisuusvalvonnalliseen arviointiin otettiin näistä 1 411 kantelua. Omia aloitteita tuli vireille 43, ja laillisuusvalvontakäyntejä tehtiin 17.” Tämä on tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä suoraan tekstiä, eli laillisuusvalvonta-asioiden lukumäärästä on kyse. Nostan esille laillisuusvalvontakäynnit ja erityisesti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen laillisuusvalvontakäynnit hyvinvointialueille ja niiden toimintaa valvoviin aluehallintovirastoihin — tässä kertomuksessa käytetään vielä nimitystä aluehallintovirasto. Nythän vuoden alusta nimitykset muuttuivat, ja puhumme Lupa- ja valvontavirastosta. Vuoden 24 alussa voimaan tulleen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevan lain tarkoituksena on vahvistaa palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omaa vastuuta palvelujen laadusta, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hyvinvointialueiden pitää valvoa sekä omien että hankkimiensa yksityisten palvelujen toiminnan laatua ja lainmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Usein ja erityisesti viime päivinä olemme kuulleet useita epäkohtia esimerkiksi vanhustenhoidosta. Siellä on ollut väärinkäytöksiä, ja asioita on jopa rikostutkinnassa. Siksikin on äärettömän tärkeää, että valvontaa tehdään. Soteuudistuksen ja uuden valvontalain myötä aluehallintovirastojen — eli siis Lupa- ja valvontaviraston, tällä hetkellä on se nimitys käytössä — valvonnan painopiste on järjestämisvastuun täyttymisen valvonnassa. Tärkeää on myös omavalvonnan valvonta. Valvontaviranomaiset valvovat hyvinvointialueiden omavalvontaa ohjaamalla ja edistämällä muun muassa koulutuksin ja keskusteluin sekä puuttumalla epäkohtiin, jos omavalvonta ei riitä. Näitä asioita kerrotaan tässä oikeuskanslerin kertomuksessa. On kuitenkin niin, että hyvinvointialueet kokevat, että ne tarvitsisivat enemmän neuvontaa liittyen valvontaan ja myös ohjausta. No, viranomaiset ovat lähettäneet muun muassa ohjauskirjeitä, ja siellä käydään myös keskusteluja. Tässä oikeuskanslerin kirjasessa todetaan hienosti, että apulaisoikeuskanslerin laillisuusvalvontakäynneillä käytiin keskustelua siitä, miten omavalvonta voisi olla uskottavaa ja riippumatonta. Tämä on aika hyvä lausahdus, kun mietitään sitä vanhaa sanontaa, että kun kissa on pois talosta, niin hiiret ovat pöydällä. On vaikeaa joskus valvoa omaa toimintaa ja tehdä siitä aukotonta, nähdä epäkohdat ja puuttua niihin ja tehdä muutoksia siinä omassa toiminnassa. Siksi näillä laillisuusvalvontakäynneillä on äärettömän suuri merkitys mielestäni. Tässä kirjassa todetaankin, että apulaisoikeuskansleri otti laillisuusvalvontakäynneillä saatujen tietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella omana aloitteenaan tutkittavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan hyvinvointialueella. Pidän äärettömän tärkeänä, että valvontaa on, ja korostan omavalvonnan merkitystä. Toivon myös, että hyvinvointialueille lähetetään paljon tietoa siitä, mitä omavalvonta on ja miten sitä tehdään, jotta epäkohtiin voidaan sillä tavalla myös puuttua. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu EU:n uuteen asetukseen käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta. Tämän tavoitteena on kannustaa paikallista tuotantoa, lisätä näkyvyyttä ja parantaa suojaa väärennöksiä vastaan. Muutamia tuotteita, joita tämä asetus nyt sitten koskee, ovat keramiikka, lasi, tekstiilit, korut ja puukäsityöt, ja erityisesti vältetään väärennöksiä ja tiedetään, mikä on tuotteiden alkuperä ja mistä ne tulevat. Katsoin tuosta EU:n sivuilta hieman taustaa tästä asetuksesta, ja siellä mainittiin muutamia ihan kansainvälisesti tunnettuja nimiä, mitä tämä asetus koskettaa, muun muassa Limogesin posliini, Carraran marmori, Madeira-kirjonta, ja nyt sitten on hyvä tiedostaa, että nämähän ovat niitä tuotteita, mitä meillä myös Suomessa on tarjolla. Muun muassa eduskunnassa eduskunta-aulan etelä- ja pohjoispuolen portaikoissa on Carraran marmoria. Se on todella hienoa ja vaaleaa, ja erityisesti vieraat sen sieltä näkevät ja ihastelevat. Carraran marmoria on myös käytetty Finlandia-talon julkisivussa, joskaan se ei ihan ollut se paras materiaali, koska sitä piti sitten hieman korjailla. On tärkeää, että väärennöksiä ennalta ehkäistään ja myös että käsityöläinen, tekijä, suunnittelija ja tuottaja sen käsityön takana saa itsellensä varmuuden siitä, että hänen tuotteensa ovat selkeästi valvottuja ja niitä ei saa kopioida. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tällä esityksellä toteutetaan EU:n akkuasetuksen täytäntöönpanon kolmas, viimeinen vaihe. Pidän akkuasetusta hyvänä. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta, saattaa akut, paristot ja niiden koko elinkaari yhtenäisen sääntelyn piiriin. Liikenteen sähköistymisen ja monenlaisten sähkövirtaa käyttävien niin langattomien kuin myös johdottomien laitteiden yleistymisen arvioidaan 14-kertaistavan akkujen kysynnän vuodesta 2018 vuoteen 2030. Tämän asetuksen tavoite on pitää kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina ja kestävinä, lisätä akkujen ja paristojen sisältämien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Arvoisa puhemies! Tein vuonna 2012 lakialoitteen liittyen sähköautoilun edistämiseen. Lakialoite koski käyttövoimaveron laskua, mutta toki sen tarkoituksena oli myös nostaa keskusteluun sähköautot, latausinfran kehittäminen Suomessa ja toki kaikki ympäristövaikutukset, mitä autoilulla on, eli hiilivapaan liikenteen edistäminen. Silloin keskusteltiin paljon siitä, että mitäs näille akuille tapahtuu sen jälkeen, kun auto on tullut tiensä päähän. Nyt viimeistään on selvää, että akut kierrätetään, niistä otetaan kaikki tarvittavat materiaalit talteen ja niitä voidaan uudelleen käyttää. Tämä on erittäin kannatettavaa. On arvioitu, että Suomessa on noin 2,8 miljoonaa henkilöautoa. Niistä noin 200 000 alkaa olla jo täyssähköautoja, ja samainen määrä on ladattavia hybridejä. Eli autoilu lisääntyy, ja erityisesti sähköinen autoilu. Arvoisa puhemies! Nostan esiin vielä toisen asian. Se liittyy käytettyihin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. Jos sellainen aiotaan siirtää toiseen maahan tuotteena eikä jätteenä, niin on hyvin tärkeää, että siirtäjä esittää, että laite on toimintakuntoinen, siinä on rahtikirja ja laitteen kuntoa tai laatua koskeva muu todiste on olemassa. Haluan nostaa esille erityisesti koronakriisin ja muistutan muun muassa hengityskoneista. Meillä oli huutava pula silloin hengityskoneista, ja niitähän haalittiin kaikkialta, mistä ikinä saatiin, koska potilaiden määrä kasvoi. Täällä mietinnössä on hienosti listattu valtavasti erilaisia sähkölaitteita, ja täällä mainitaan myös terveydenhuollon laitteet. Täällä mainittavat laitteet sädehoitolaitteista dialyysilaitteisiin ja hengityskoneisiin ovat juurikin niitä, että mikäli kriisin sattuessa näitä vaikkapa vietäisiin maasta toiseen, niiden on oltava asianmukaisia, jotta niitä voi käyttää uudelleen. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Omalääkäri, terapiatakuu, omaishoitajien palkkioiden nosto: ne ovat erittäin hyviä asioita, joita hallitus on ajanut. Turvallinen lääkehoito ‑opas päivitetään, ja tänä keväänä se alkaa. Toivoisin, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa ikäihmisten lääkitykseen. Liian paljon tulee viestejä siitä, että ikäihmisten lääkityksessä on jotain vikaa. Vanhustenhoidon valvonnasta täällä on puhuttu paljon, ja me kaikki tiedämme nämä vakavat kuolemantapaukset, mitä on tapahtunut. Toivoisin, että valvontaa tiukennetaan ja kiristetään, ja on hienoa, että ministeri on tehnyt tässä asiassa jo aloitteen. Lupa- ja valvontavirasto tehostaa ikääntyneiden palveluihin liittyvää valvontaa. Arvoisa hallitus, kiitän teitä suuresti. Vihdoinkin saamme saattohoitolain. Oikeus hyvään saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon kuuluu kaikille. Aikaisemmat hallitukset eivät ole sitä kyenneet tekemään, mutta nyt lakiluonnos on lausuntokierroksella, ja siihen voi kaikki lausua. Kiitän siitä. Toivoisin, että myös erityishoitoraha kuuluisi tähän saattohoitolakiin, [Puhemies koputtaa] eli raha hänelle, joka hoitaa sairasta läheistään. [Pia Lohikoski: Entäs se hoitajamitoitus?]

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on perustuslakivaliokunnan mietintö oikeusasiamiehen kertomukseen. Vanhusten oikeuksien toteutumisen valvonta on osa oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluvaa perus- ja ihmisoikeuksien edistämistehtävää, ja tavoitteena on edistää vanhusten ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja valvoa toiminnan lainmukaisuutta. Olemme viime aikoina kuulleet surullisia uutisia vanhustenhoidosta, kuolemantapauksista, joita jopa poliisi tutkii. On tärkeää, että oikeusasiamies jatkaa ponnekkaasti vanhustenhuollon valvontaa, ja kertomuksessa kerrotaankin, että olette muun muassa tehneet ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä vanhusten- ja vammaistenhoivayksiköihin. Se on äärettömän tärkeää, ja kiitos siitä. Apulaisoikeusasiamies on kannanotossaan korostanut, että vanhustenhuollon työntekijän toimintavelvollisuus on se, että mikäli he huomaavat, ettei lakia noudateta tai asiakkaan välttämätön huolenpito on vaarassa, niin siitä tulisi ilmoittaa. Toivoisinkin, että henkilöstöllä olisi uskallusta ja voimia ja mahdollisia väyliä kertoa näistä näkemistään tapauksista, ja toivoisin, että siihen kiinnitetään jatkossa paljon huomiota. Rajoitustoimia tehdään ikäihmisten ja vammaisten hoidossa, ja siinäkin on yksi tapaus tullut julkisuuteen, missä vanhus on kuristunut kuoliaaksi hoivayksikössä. Elikkä me tarvitsemme lain liittyen näihin rajoitustoimiin. Asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Asia on vaativa ja pitkäkestoinen, ja se ollaan tekemässä vaiheittain. Miten kommentoisitte tätä rajoitustoimilakia, mitä me kiireisesti tarvitsemme, ja myös sitä, millä tavalla omavalvontaa voitaisiin parantaa hoivayksiköissä, ja voisiko oikeusasiamies tehdä jotakin sen eteen, että omavalvontaan kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota? Sehän perustuu siihen hoivayksikön omaan toimintaan, huolellisuuteen ja luottamukseen ja siihen, että epäkohdat huomataan, kirjataan, rekisteröidään ja niihin mahdollisesti puututaan. Mutta jos asiat jäävät pimentoon, niin mikään ei koskaan parane. Oikeusasiamiehen toiminta on hyvää ja tärkeää, mutta välttämättä kaikki räikeimmät asiat eivät nouse esille. Kaikki eivät myöskään kykene tekemään kanteluja. Kertomuksen mukaan niitä saapui kertomusvuonna 6 088. Kanteluiden määrä on laskenut, mutta kaikki eivät kuitenkaan kykene niitä tekemään, vaikka olisikin syytä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kuolemantapaukset hoivakodeissa ovat järkyttäviä. Ne riipaisevat syvältä, ja ne tulee kaikki selvittää. Juuri uutisissa kerrottiin, että muun muassa tässä espoolaisessa hoivakodissa, jossa ikävä tapahtuma on sattunut, poliisi kyllä epäilee rikosta. Elikkä asia on tutkinnassa, ja ne pitää tutkia perin juurin. Arvoisa puhemies! Potilasvahinkoja ennaltaehkäistään ennakoimalla, ja perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että hoitajilla on suomen kielen taito. Siitä ei ole kahta sanaa. Kyllä hoitajien pitää osata suomea. Se on potilasturvallisuuskysymys. Kysyisin työministeriltä tai opetusministeriltä, joka vastaatte kielikoulutuksesta opiskelijoille: Viikolla kuulin uutisen nepalilaisesta hoitajaopiskelijasta. Hän oli kahdessa vuodessa oppinut jo hyvän suomen kielitaidon. Millä tavalla me varmistamme, että me saamme tällaisia opiskelijoita, jotka oikeasti sitoutuvat oppimaan sen kielen? Vain silloin voi mennä töihin hoitoalalle. [Veronika Honkasalon välihuuto]

Arvoisa puhemies! Hoivayhtiö Attendo tuli julkisuuteen ja kertoi, että vuonna 2020 se palkkasi hoitajia Filippiineiltä, Etiopiasta ja Keniasta yhteensä 1 500, ja samalla suomalaiset hoitajat joutuivat työttömiksi. Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä epäonnistunutta työperäinen maahanmuutto voi pahimmillaan olla. Kielitaidoton ohitti kielitaitoisen hoitajan. Toki sieltä paljastui myös muita epäkohtia. Paljastui, että kynnysrahaa oli maksettu etiopialaiselle rekrytointitoimijalle ja lähtömaassa oli myös väärennetty asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Kyllä se kouraisee hoitajan sydäntä, kun suomalainen hoitaja joutuu työttömäksi. Kysyisin hallitukselta: Miten tällaiset vastaavat tapaukset ennaltaehkäistään tulevaisuudessa? Miten suomalaiset hoitajat saavat töitä, ja mitä teette tälle tilanteelle tällä hetkellä, kun hoitajien tarve kuitenkin on kova? Minun mielestäni työperäinen maahanmuutto ei ole siihen oikea vastaus.

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja etuuksia eriytetään. Tämä hallitus tuo esityksen kotihoidon tuen Norjan mallista, jossa kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi määritetään kolmen vuoden asumisaikavaatimus. Tässä mallissa huomiota kiinnitetään erityisesti työllisyysnäkökohtiin ja varhaiskasvatukseen liittyviin näkökohtiin. Perussuomalaiset kannattavat esityksen mahdollisia myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajanaisten taloudelliseen tilanteeseen ja itsenäisyyteen, mikäli heidän työllistymismahdollisuuksiaan saadaan vahvistettua. Arvoisa sosiaaliturvaministeri, kertoisitteko vielä tarkemmin, millaisia tavoitteita tähän hyvään esitykseen sisältyy?

Arvoisa herra puhemies! Soteuudistus on rämpinyt suossa, josta tämä hallitus on sitä yrittänyt ylös veivata. Harvoin soteuudistuksen aikoina on puhuttu esimerkiksi varusmiehistä tai vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavista naisista. Tämä lisätalousarvio kohdentaa resursseja Puolustusvoimien terveydenhuollon ohjaus- ja koordinaatiotehtävien toteuttamiseen. Tämä jos mikä on tärkeää. Turvallisuus on myös varautumista. On tärkeää, että varusmiehet saavat laadukkaat ja hyvät palvelut terveydenhuollossa, että terveysasema, erikoissairaanhoito, hammashoito ja terveyden seuranta toimivat. Myös kenttäsairaanhoitajien toimenkuvat ovat selkeät. He toimivat hyvin muuttuvassa turvallisuusympäristössä, ja myös erilaisissa leirioloissa palvelujen on toimittava ja varusmiesten on saatava esimerkiksi ensiapua ja lääkinnällistä huoltoa äkkitilanteissa. Kiitän tästä kohdennuksesta. Pidän tärkeänä, että pidämme huolta meidän nuorukaisistamme, jotka varusmiespalvelustaan suorittavat.

Arvoisa herra puhemies, hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 24. Tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin vuoden 24 aikana 7 152, mikä on yli 250 ilmoitusta edellistä vuotta enemmän, ja ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. On siis ymmärrettävää, että toimiston työmäärä on suuri. Valiokunta toteaakin mietinnössään ja kannustaa, että tietosuojavaltuutetun toimisto ottaisi käyttöön uusia teknologisia mahdollisuuksia ja hyödyntäisi niitä sekä tekisi myös muita toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Tietosuojavaltuutetun toimisto on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Se valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten noudattamista. Yksi yhteiskunnallinen tavoite on se, että turvataan oikeus henkilötietojen suojaan ja kansalaisten luottamus henkilötietojen käsittelyn avoimuuteen. Vuonna 24 tietosuojavaltuutetun toimisto antoi 42 määräystä ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Tämä on erittäin tärkeää, että henkilö, jonka henkilötietojen loukkaus on tapahtunut, saa sen tietoonsa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin 2 776 eli 36 prosenttia. Määrä on valtaisa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tietosuojavaltuutetun toimiston suurin toimiala vireille tulleiden asioiden määrässä mitattuna, ja tämä on kyllä merkille pantavaa. Se on myös huolestuttavaa. Valtaosa tapauksista oli henkilötietojen tietoturvaloukkauksia koskevia ilmoituksia, joiden käsittelyä tehostettiin vuoden aikana. Näiden lisäksi korostuivat asiakas- ja potilastietojen tarkastamista, oikaisemista ja poistamista koskevat asiat, joiden käsittelyä puolestaan sujuvoitettiin seulontamenettelyn osalta. Tietosuojatoimisto ja tietosuojavaltuutettu antavat erilaisia ohjeistuksia tekijöille ja toimijoille, esimerkiksi yleistä ohjausta verkkosivuilla. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan parissa työskenteleville suunnatun vuosittaisen SohviTellu-tietosuojaseminaarin järjestämiseen. Mutta riittääkö tämä kaikki? ”Vuoden aikana käsiteltäväksi tuli aiempaa enemmän asiakkaiden ja potilaiden yhteydenottoja. Ne koskivat asiakas- ja potilastietojen katselua ilman perustetta.” No, näissä tilanteissa ”henkilöitä ohjataan pyytämään terveydenhuollon toimijalta lokitietoja tai selvitystä tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista”. ”Lisäksi henkilöitä ohjataan tekemään tarvittaessa rikosilmoitus poliisille, joka voi tarvittaessa pyytää tietosuojavaltuutetun toimistolta lausunnon.” Tämä on suoraan tekstiä tästä toimintakertomuksesta. On tärkeää, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten heidän asiakas- ja potilastietojaan käsitellään, ja tarvittaessa pyytävät tiedon siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu hänen tietojaan. Arvoisa puhemies! Lääkärilehti uutisoi 8.1.2025 otsikolla ”Terveystietojen urkkija kärähtää yhä useammin”. Urkintatapauksia, joissa henkilöstön edustaja on tutkinut perusteetta asiakkaan tietoja, on Suomessa liikaa. Artikkelissa mainitaan muutama tapaus: Helsingissä kotihoidon työntekijä tutki 140 potilaan tietoja aiheetta, TYKSissä hammashoitaja 430:n, HUSissa lähihoitaja yli tuhannen. Tietoon on tullut myös tapauksia, joissa lääkäri on urkkinut perusteetta potilaan tietoja. Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala totesi tuossa artikkelissa, että terveydenhuollon on kehitettävä valvontaa. Viestini ja kannustimeni terveydenhuollon sektorille onkin, että kehittäisivät valvontaa ja jokaiseen luvatta ja aiheetta paljastuneeseen urkintatapaukseen puututtaisiin kovasti. Ne ovat laittomia, ja niitä ei tule sallia. Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtajalle mietinnöstä, puheenvuorosta ja erityisesti tästä tärkeästä kertomuksesta, joka muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten tärkeää on, että meillä on omat henkilötiedot ja ne pysyvät tarvittaessa myös salassa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta. Tässä lakiesityksessä esitetään nostettavaksi ensi vuoden eli vuoden 2026 alusta omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkio 966 euroon. Samalla myös perhehoitajien turvaa parannetaan. Jos pitkäaikainen perhehoito päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, hänelle maksetaan irtisanomisajan korvauksen lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen lisäkorvaus, yhteensä siis pääsääntöisesti kolmen kuukauden palkkio. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset lunastavat nyt hallituksessa niitä lupauksia, joita ihmisille olemme antaneet. Tuemme omaishoitajia kaikissa tilanteissa, niin omais- kuin perhehoitajia, ja teemme kaikkemme, jotta heidän tilanteensa paranevat ja edellytykset toimia omaishoitajana tai perhehoitajana paranevat. Omaishoito säästää yhteiskunnalta kymmeniätuhansia euroja vuodessa per hoitosuhde. Sitä ei kuitenkaan tehdä ansaintatarkoituksessa, sitä tehdään sydämellä oman läheisen hyvinvoinnin ja hoitamisen eteen, ja omaishoitajat ansaitsevatkin toimivan järjestelmän. Arvoisa puhemies! Lisäksi, että tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen ja asia on äärettömän tärkeä ja hyvä, valiokunta vielä korostaa omaishoitajien tilanteen parantamista kolmella erillisellä lausumalla, joissa pyydetään, että eduskunta edellyttää, että seurataan omaishoidon tukeen osoitettavan lisärahoituksen kohdentamista hyvinvointialueilla sen arvioimiseksi, kohdentuuko lisärahoitus tosiasiallisesti omaishoidon tuen palkkioihin. Lisäksi pyydetään selvitettäväksi, miten omaishoidon yhdenvertainen saatavuus toteutuu koko maassa. Ja vielä kolmantena on se, että omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä ja siihen kytkeytyvää palvelu- ja etuusjärjestelmää tulee kehittää niin, että ne tukevat nykyistä paremmin niin ikääntyneiden kuin työikäisten omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä lisäävät omaishoidon kannustettavuutta. Arvoisa puhemies! Tein vuonna 2019 eduskunnassa lakialoitteen työsopimuslain muuttamisesta, ja siihen sisältyi se ehdotus, että työssäkäyvät henkilöt voisivat helpommin jäädä hoitamaan läheistään tai omaistaan, mikäli tällainen tilanne tulisi. Se voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, äkillinen sairastuminen tai muu vastaava tilanne. Esitykseni sisältö oli se, että työntekijällä olisi oikeus vapaaseen, ei ainoastaan työnantajalla pyrkimys järjestää tällainen vapaa työntekijöille. On erittäin tärkeää, että myös työssäkäyvät omaishoitajat voivat osallistua läheisensä hoitamiseen. Se on eettisesti oikein, sillä kukapa meistä ei tuntisi niitä tilanteita, että töissä pitää olla ja töihin pitää lähteä mutta läheinen on siellä omassa kodissaan vaativankin tuen ja avun tarvetta vailla ja itse ei voi mennä häntä auttamaan. On hyvä, että nykylaissa on viiden vuorokauden oikeus työntekijällä olla vapaalla hoitamassa sitä läheistään. Se on sinne jossakin vaiheessa saatu, mutta sitä, onko se riittävä, on hyvä meidän jokaisen pohtia. Erityisesti haluan nostaa esille saattohoitotilanteet, joissa läheisen apu, tuki ja turva on kaiken a ja o sen sairastuneen ihmisen rinnalla siellä kotona. Toivonkin, että niin työnantajat kuin me päättäjät täällä eduskunnassa teemme kaikkemme sen eteen, että nämä asiat toteutuisivat. Pidän tärkeänä sitä, että saattohoitolainsäädäntö etenee. Olen siitäkin tehnyt lakialoitteen ja pidän sitä yhtenä tärkeimpänä asiana, mitä sosiaali- ja terveyspolitiikassa myös tällä loppukaudella tulee edistää. Subjektiivinen oikeus saattohoitoon tulee kirjata lainsäädäntöön, ja siihen tulee antaa kaikki mahdollisuudet myös läheiselle osallistua henkilön tukemiseen. Olemme ihmisiä ja tarvitsemme myös sydämellä tehtyä lainsäädäntöä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, käsittelyssä on laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Haluan puheenvuorossani keskittyä kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamiseen. Tässä laissa esitetään, että psyykkisen tuen tai hoidon korvausaikaa pidennetään yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Lakiesityksessä aika oli ensin kaksi vuotta, mutta valiokunta on päättänyt pitkällisen pohdinnan jälkeen, että se voi olla myös kolme vuotta. Tämä on silloin sama kuin Kelan kuntoutusterapian enimmäisaika. Kustannuksia tällä esityksellä todetaan olevan noin 60 000 euroa per vuosi. Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 uutisoitiin Ylen toimesta, että kymmeniä rauhanturvaajia hakeutuu psykiatriseen hoitoon ja sen tarpeeseen palveluun liittyvien syiden vuoksi. Rauhanturvaajaliitto on kertonut, että vertaistukipuhelimeen soittaa yhä useammin vaikeiden asioiden kanssa painiva henkilö. On asioita, jotka liittyvät operaatioaikaan, ja niistä täytyy päästä keskustelemaan tai päästä psyykkisen tuen piiriin. Suomessa on noin 50 000 kriisinhallintaveteraania, ja suurin osa heistä selviää kokemuksistaan hyvin ja pärjää elämässään. Näin kerrottiin Ylen uutisessa. Mutta on myös tapahtumia, tapaturmia, vahinkoja, joihin tarvitsee apua, ja henkisen tuen tarve on tärkeää. On tärkeää myös, että näissä tilanteissa on alan kokemuksen omaavia terapeutteja tarjolla eli psykoterapeutteja ja psykologeja. Heitä tarvitaan, ja on hyvin tärkeää, että heitä koulutetaan ja palkataan myös näihin tärkeisiin tehtäviin. Arvoisa puhemies! Vuonna 2017 rauhanturvaajat saivat lain, jolla kriisinhallinnassa toimivat saivat korvauksia mahdollisista tapaturmista, vammautumisesta, jopa kuolemantapauksesta lähiomainen oli saava korvausta. Vastaavaa lakia ei silloin asevelvollisuutta suorittaville henkilöille ollut, ja haluan mainita muutaman sanan suomalaisten asevelvollisten ja varusmiesten tilanteesta. Tein tuolloin lakialoitteen, joka käsiteltiin vuonna 2017 eduskunnassa ja jossa esitin, että nämä samat korvaukset kuuluisivat myös asevelvollisuutta suorittaville tai heidän läheisilleen, jos siellä asevelvollisuutta suorittaessa tapahtuu joku tapaturma, vammautuminen tai jopa kuolemantapaus. Olikin ilo, että tämä lakialoite sai suuren kannatuksen ja se eteni lakiin saakka. Vuonna 2019 tuotiin laki, jossa myös suomalaiset asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet ja vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat henkilöt saivat samanlaisen lain suojan. Sinne kuuluu myös tämä henkisen järkytyksen reaktio, eli tämä psykiatrinen ja psykologinen tuki myös heille. Arvoisa puhemies! Haluan myös kantaa huolta ja nostaa esiin huoleni siitä, mitä suomalaisissa varuskunnissa tapahtuu. Olen äärettömän järkyttynyt niistä lukuisista ja monista tapaturmista, vahingoista, jopa kuolemantapauksista, joita asevelvolliset kohtaavat siellä lakisääteistä asevelvollisuuttaan suorittaessaan. Minusta on jotenkin järkyttävää, että kun rauhan aikana nuori ihminen menee armeijaan ja suorittaa sitä lakisääteistä velvollisuuttaan, niin hänelle tapahtuu siellä vakava tapaturma tai vammautuminen. Me muistamme, että Säkylässä on varusmies jäänyt kuorma-auton alle, Kuhmossa juurikin varusmies on menehtynyt, Puolustusvoimien kuorma-auto ajoi ojaan juurikin viikonloppuna Raaseporissa. Muistamme myös Raaseporin tasoristeysonnettomuuden, jossa menehtyi nuoria ihmisiä. Meidän tulee tehdä kaikkemme täällä eduskunnassa, että asevelvollisten, niin lakisääteisessä kuin myös näissä kriisinhallintatehtävissä toimivien, turvallisuus on turvattu, ja hallituksena myös toimia sen eteen, että korvauskäytännöt ovat kohdallaan, ja henkilöiden, jotka näissä tilanteissa mahdollisesti loukkaantuvat, vammautuvat tai jopa menehtyvät, läheisiä ei unohdeta eikä jätetä, vaan he saavat sen tuen, mitä he tarvitsevat. Asevelvollisuuden ja kriisinhallinnan tehtävissä on paljon tehtävää, ja toivon, että pidämme huolen heistä kaikista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tässä laissa säädetään kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristöstä ja sen tehtävistä, tietojen keräämisestä, käsittelystä, sihteeristön tiedonsaantioikeuksista, rekisterinpitäjyydestä, arkistoinnista ja toiminnan päättymisestä. Tämä hallituksen esitys perustuu Petteri Orpon hallituksen antamaan tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä tiedonannossa linjataan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tämä totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi. On tärkeää, että oikeudenloukkausten ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi tehdään kaikki Suomessa, ja tämä hallitus on myös siihen sitoutunut. On tärkeä kuulla ja nähdä jokainen hiljainenkin, ja tämän lakiesityksen tarkoituksena on juurikin se. Tämä laki on erittäin kannatettava, ja kuten edelliset puhujat ovat puheenvuoroissaan todenneet, työ- ja tasa-arvovaliokunta on yksimielisenä antanut tästä mietintönsä, ja muun muassa asiantuntijoiden esitykset ovat olleet sillä tavalla kiitollisia, että tämä lakiesitys on saanut myönteistä palautetta ja myös kiitosta. Eli on hienoa, että tämä esitys on nyt tällä hallituskaudella viety eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annettua lakia. Haluan omassa puheenvuorossani nostaa esille seikat, jotka vaikuttavat ihmisten ajatuksiin liittyen tuulivoimaan. Täällä keskustelussa nostettiin esille se, mitä se olisi, jos tuulivoimala tulee lähelle omaa kotia, ja puhuttiin metsistä, ja edustaja Strandmankin mainitsi nämä ympäristövaikutukset ja vaikutukset ihmisiin. Se on todella sääli — kannatan itsekin uusiutuvaa energiaa ja myös tuulivoimaa — että se, että ihmiset kääntyvät kielteisiksi tälle asialle, johtuu juurikin siitä, että heitä ei kuunnella. Tuulivoimaloita ja tuulivoimapuistoja suunnitellaan lähelle ihmisten asutusta, suojeltuja alueita, laajoja metsäalueita, vapaa-ajan asuntoja, ja se vaikuttaa siihen, että syntyy vastustusta. Esimerkiksi Ruovedellä ihmiset keräsivät hyvin suuren adressin, koska sinne alueelle kaavoitettiin ja suunniteltiin tuulivoimapuistoa. Eli ihmisiä on kuultava ja heidän mielipiteensä otettava huomioon. Ei kukaan halua tuulivoimalaa talonsa taakse.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös Eestilää tästä tärkeästä keskustelualoitteesta. — Itsekin olen yrittäjäperheestä sieltä Savosta, niin että aihe on erittäin tuttu. On tärkeää, että yritysten rahoituksesta puhutaan ja myös yrittäjyyden ja yrittäjien jatkuvuudesta. Nuorten into ostaa yrityksiä ja aloittaa yrittäjyys on korkealla. Se todettiin Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön tekemässä tutkimuksessa. Suomen Yrittäjät on arvioinut, että Suomessa on noin 40 000 myyntiä odottavaa yritystä, ja myynnissä olevat yritykset ja yrittämisestä innostuneet pitäisikin saada kohtaamaan, eli meillä on paljon työtä Suomessa tehtävänä. Toki rahoitusta puuttuu, eli rahoituskuvio on laitettava kuntoon, mutta kaivataan myös kuntarahoitteista neuvontaa, yritysvälittäjäpalveluja ja sitä, että asiasta, kuten esimerkiksi yritysten myynnistä, puhuttaisiin enemmän. Toivotaan myös, että kouluissa opetettaisiin enemmän näitä asioita, toki siellä opetetaan jo yrittämisen perusteita, mutta opetettaisiin myös sitä, että yrityksen voi myös ostaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan resursseja tie- ja väylähankkeisiin. Ne ovat perussuomalaisille erittäin tärkeitä. Arvoisa puhemies! Toimin jo 90-luvulla hoitotyössä muun muassa tuossa Laakson sairaalassa, ja silloin meillä oli omalääkärit ja meillä oli omahoitajat, ja se oli malli, joka oli äärettömän hyvä. Nyt tämä 40 miljoonan euron kohdennus omalääkärimalliin on paluuta juuri niiden perusasioiden pariin, joita me Suomessa kaipaamme. Edellinen hallitus epäonnistui soteuudistuksessa: lääkärit katosivat, ja ihmiset eivät päässeetkään hoitoon. On siis tärkeää, että omalääkärimallia kehitetään. Toimin itse Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa, ja meillä on juurikin tämä ammatinharjoittajamalli käytössä. Se aloitti vuonna 24, ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Olemme tyytyväisiä, ja teemme edelleen kaikkemme, että ihmiset pääsevät hoitoon. Lääkärille pääsy on tärkeää, ja tämä omalääkärimalli edistää suomalaisten yhdenvertaista lääkärille pääsyä.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä esitetään lisävalvontatehtävää Valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka on eduskunnan alainen riippumaton viranomainen. Se valvoo valtion taloudenhoitoa ja budjetin käyttöä, ja tarkastusvaliokunta, jossa itse täällä eduskunnassa toimin, valvoo taas VTV:n työtä ja käsittelee sen raportteja, muun muassa vuosikertomuksia, ja valvoo valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Me käsittelemme tarkastusvaliokunnassa muun muassa juurikin vaalirahoituksen valvontaa. Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan Euroopan unionin asetuksen noudattamisen valvonnan järjestämisestä. Esitys ehdottaa pääasialliseksi valvontaviranomaiseksi Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Valtiontalouden tarkastusvirastolle ehdotetaan tarvittavat toimivaltuudet, kuten tiedonsaantioikeus sekä oikeus tehdä tarkastuksia, asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakko ja määrätä seuraamusmaksuja erikseen säädetyissä asetuksen rikkomistilanteissa. Nämä asetukseen liittyvät viranomaistehtävät ovat uusia, ja jotta Valtiontalouden tarkastusvirasto voi toimia ja siellä resurssit riittävät, se tarkoittaa heille lisäresurssin turvaamista. Tähän hallituksen esitykseen toki sisältyy lisämäärärahoja. Kun laki astuu voimaan vuoden 26 alussa, niin tähän tulevan vuoden talousarvioesitykseen on lisätty resursseja juurikin tähän toimintaan, että Valtiontalouden tarkastusvirasto voi toimia. Arvostan suuresti Valtiontalouden tarkastusviraston toimintaa. He valvovat sitä, että kansalaisten verorahoja käytetään oikein, ja se valvontavastuu ulottuu myös eduskunnan tarkastusvaliokuntaan, jonka tehtävänä on juurikin katsoa, että verorahoja käytetään oikein. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on palauttaa Tullille sillä aikaisemmin ollut toimivalta puuttua yksityishenkilöiden maahan tuomiin biosidivalmisteisiin tai käsiteltyihin esineisiin. Ympäristövaliokunta on antanut tästä mietintönsä, ja valiokunta pitää tärkeänä, että Tullilla on mahdollisuus entiseen tapaan pysäyttää myös yksityishenkilön verkkokaupan kautta tilaamat tai muutoin maahan tuomat laittomat biosidivalmisteet, joiden käytöstä voi aiheutua muun muassa terveysriskiä ihmiselle itselleen tai muille ihmisille tai ympäristölle tai luonnolle ja eläimille. Tässä esityksessä puhutaan biosidivalmisteista. Mitä ne sitten ovat? Ne ovat valmisteita, joilla torjutaan tai tuhotaan tai tehdään haitallisia eliöitä vaarattomiksi. Niitä ovat hyönteismyrkyt ja desinfiointiaineet. Suomessa on sallittua käyttää vain biosidiasetuksen mukaisia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymiä biosidivalmisteita, joihin on merkitty Tukesin lupanumero. Torjunta-aineita ovat muun muassa rotanmyrkyt. Vuonna 2018 lopetettiin rotanmyrkkyjen myyminen kuluttajille, ja vain ammattilaiset voivat niitä käyttää valvotusti. Tämä on yksi myrkkylaji, josta varmastikin voisi kuvitella, että sitä voidaan Suomeen yrittää tuoda tai ostaa, koska nämä myrkytykset, joita ammattilaisetkin tekevät, ovat kuitenkin arvokkaita ja tulevat yksityisihmisille kalliiksi. Olisikin tärkeää, että hinnat näissä tilanteissa pysyisivät kohtuullisina, ja ainakaan siinä ei tulisi houkutusta yrittää tilata joko verkosta tai tuoda jostakin tällaisia biosidivalmisteita omaan käyttöön Suomeen. — Kiitos.