Mikko Savola

rouva puhemies! Haluan kehua tuota edustaja Kaarisalon puheenvuoroa, missä selvästi näkyy kokemus sekä kuntapäättäjänä, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että maakuntavaltuuston puheenjohtajana Keski-Suomen liitosta, koska siellä näkee hyvin nämä prosessit läpi, kun ne menevät sieltä maakuntakaavasta sinne kunnan kaavoitukseen ja sitten sitä kautta varsinaisiksi päätöksiksi, että siellä päästään kenties jotain investointia tekemään. Kyllä tämä ongelmallista on monelta osin. Näitä kokemuksia on eri maakunnista, missä prosessit kestävät hyvin pitkään. Aivan kuten edustaja Bergbom kuvasi tätä prosessia, niin jos joku investori lähtee suunnittelemaan sitä omaa hanketta, jotta se on valmis, niin milloin se voi toteutua. Haluan muistuttaa nyt tämän lakiesityksen osalta siitä perusasiasta, siitä, minkä takia tätä tehdään. Tätä tehdään sen takia, jotta me voimme hyvän sään aikana varautua, jotta me voimme hyvän sään aikana varautua siihen, että voimme tuottaa omaa kriittistä materiaalia tässä maassa tilanteessa, missä meidän lähialueellamme käydään sotaa, missä meillä on arvaamaton naapuri, joka omalta osaltaan elää sotataloudessa, rakentaa omaa kapasiteettiaan, omaa tuotantokykyään, käy sotaa Ukrainassa ja on pitkäkestoinen uhka. Meidän pitää tehdä kaikki oman varautumisemme edistämiseksi, ja kaikki se, mitä pystymme, on se sitten kaavoitukseen liittyvää, on se investointien vauhdittamiseen liittyvää, on se meidän puolustuksen vahvistamiseen liittyvää, on meidän vaan tehtävä. On hyvä, että me teemme sitä muun muassa tämän lakiesityksen kautta.

Arvoisa rouva puhemies! Hybridivaikuttaminen voi tapahtua monin eri keinoin, ja nimenomaan puolustusvaliokunnankin kuulemisissa ja tässä käsittelyssä ja tässä lausunnossa, johon edustaja Bergbom viittasi, otettiin kantaa siihen, että halutaan estää se, että näitten kriittisten hankkeiden osalta, mitä tulee esimerkiksi meillä räjähdetuotantoon, tämä halutaan yksinkertaisesti estää, taklata pois tai ainakin pyrkiä ehkäisemään sitä. Mehän ei voida kaikkea hybridivaikuttamista varmasti saada pois. Sitä tapahtuu koko ajan, vaikkemme sitä huomaisikaan, ja meihin pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Tämänkaltaisten hankkeiden takia, joissa me halutaan vahvistaa meidän kotimaista huoltovarmuutta, meidän puolustusteollisuutta, halutaan vahvistaa sitä, että näin rauhan aikana voimme varautua paremmin, pystyä tuottamaan meille kriittisiä materiaaleja, mitä me tarvitsemme pystyäksemme puolustautumaan, tämä lainsäädäntö on nimenomaan tehty. Ja on sekin todettava ääneen, että aivan kaikista asioista kaikkien tavan ihmisten ei tarvitse kaikkia yksityiskohtia tietää. Senkin vuoksi on hyvä, että tietyt hankkeet pystytään hieman pienemmällä metelillä viemään tässä yhteiskunnassa läpi ja siltä osin varmistamaan sitä meidän omaa kansallista turvallisuuttamme, niin kuin nyt tämä yksi hanke ja yksi lakiesitys räjähdeaineitten tuotannosta ja nimenomaan tästä kaavoituksesta tältä osin pyrkii tekemään. Kuten sanoin tuossa aikaisemmin, tämä on tärkeä esitys. Meillä on tässä yhteiskunnassa paljon muutakin, missä pitäisi pyrkiä jouduttamaan lupaprosesseja ja saamaan sitä byrokratiaa pois, mutta ennen kaikkea tämän hankkeen ja meidän oman kriittisten kansallisen turvallisuuden hankkeitten osalta tämä on erityisen perusteltua. Sen takia toivon, että tämä menee mahdollisimman kivuttomasti, nopeasti läpi ja me päästään tässä maassa toteuttamaan niitä keskeisiä hankkeita, joita varten tämäkin lakiesitys on nyt tehty ja tuotu tähän taloon.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kannatan tätä lakiesitystä, joka on tehty. Olin itse sitä käsittelemässä nimenomaan puolustusvaliokunnan kautta, ja siellä, niin kuin edustaja Kaarisalo tuossa kuvasi, käytiin hyvin perinpohjaisesti läpi tämän tarkoitus ja merkitys ja syyt, minkä vuoksi tätä lainsäädäntöä pitää meillä muuttaa ja parantaa. Mehän eletään aika poikkeuksellisia aikoja. Poikkeuksesta on valitettavasti tullut vähän niin kuin normaalitila. Maailmalla tapahtuu niin valtavan paljon. Meillä on arvaamaton naapuri, meidän pitää itse pystyä varautumaan, meidän pitää pystyä nostamaan meidän puolustusteollisuuden kapasiteettia, meidän omaa tuotantokykyä, ja yksi osa sitä on se, että me pystytään myöskin meidän räjähdeteollisuuden mahdollisuuksia parantamaan ja erityisesti nopeuttamaan. Tämä lakiesitys on siitä tärkeä, että se nimenomaan nopeuttaa näitä prosesseja. On minun mielestäni hyvä, että ympäristövaliokunta on pystynyt vielä nopeuttamaan tiettyjä tekijöitä näissä pykälissä, ja ne täsmennykset, mitä siellä on tehty, ovat perusteltuja. Valitukset meillä tällä hetkellä hidastavat hyvin monia projekteja ihan normaalioloissa. Siviilioloissa olevia tavallisia hyviä hankkeita meillä makaa tuolla hallinto-oikeudessa sen takia, että niissä on valitukset päällä — kestää tolkuttoman paljon aikaa siellä, ja niitä ei ole saatu tämän vuoksi liikkeelle. Sitten kun me tullaan tähän puolustusteollisuuden kovan turvallisuuden puolelle tämmöisissä kysymyksissä, niin niissä ei ole oikeastaan aikaa hukattavaksi, vaan kun me näemme tarpeen toteutettavaksi puolustusteollisuuteen räjähteitten tuotantokykyyn liittyen, niin se pitää pystyä nopeasti toteuttamaan. Nopeus on näissä oloissa kuitenkin monta kertaa tällaisella hankkeella vuosia, vaikka ei valituksia tulisikaan, ja jos siihen vielä ne otetaan päälle, niin voi ottaa hyvinkin paljon aikaa. Rouva puhemies! Pitää muistaa se, että jos tulee poikkeusaika, niin poikkeusaikana on myös hyvin poikkeuksellista se, että pystyttäisiin nopeasti saamaan omaa tuotantokykyä ylös. Kyllä se pitää näin rauhan aikana tehdä. Varautuminen pitää tehdä hyvän sään aikana, ja tässä lainsäädännössä pyritään nimenomaan siihen. Kriittisiä hankkeita ei saa byrokratialla viivyttää, ja sen takia seison tämän lakiesityksen takana kyllä hyvin vankasti. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tasapainoahan tällä esityksellä varmastikin haetaan. Pitää muistaa, että metsäala huomioi jo nyt tällä hetkellä näitä kysymyksiä, mitä tulee lintujen pesintään, ja metsäyhtiöt tehdessään hankintoja katsovat näitä: hakkuita vältetään niissä kohteissa, semmoisissa maastoissa, joissa tätä lintujen pesintää tapahtuu. Jos kiellettäisiin kaikki, sillä olisi valtava merkitys Suomen kansantalouteen. Se, mitä edustaja Pitko tuolta taisi esittää, että siirretään vain sitten hakkuut toiseen ajankohtaan, ei kyllä tasaisesti tuota silloin puuta Suomen metsäteollisuudelle, ja tämä tuo taas omanlaisensa ongelmat. Suomi elää niin vaikeassa tilanteessa tällä hetkellä, että jollemme me saa tuloja kansantalouteen, niin myöskin nämä luonnonsuojelutoimenpiteet ja kaikki muut hyvät toimenpiteet, mitä tässä maassa on, jäävät tekemättä. Kysynkin ministeriltä: tuoko tämä laki nyt semmoiset selkeät linjaukset, jotka kuitenkin mahdollistavat metsätalouden käytön myös tulevaisuudessa? [Tuomas Kettunen: Edustaja Savolahan oli asiantuntija!]

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, ymmärrättekö te, että kaikki teidän keskittämänne asiat osuvat — kuten edustaja Kurvinen sanoi — samoille paikkakunnille? Jos samalta paikkakunnalta viedään Maanmittauslaitos, sieltä viedään poliisi, sieltä viedään Traficomin toimipisteet, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja eläintarhatkin!] niin ne ovat kaikki samojen alueitten työpaikoista pois, [Juho Eerola: Pandatkin vietiin!] ja tällä on suuret kerrannaisvaikutukset. Meinasin kysyä, eivätkö teidän ministerinne halua ohjata alaisiaan virastoja, mutta he eivät selvästikään tee sitä. Etelä-Pohjanmaan liitosta tänään kysyimme Traficomin perään ja kirjelmöimme, miksi ajokorttipalvelut pitää keskittää. Välitön vastaus tuli: pitkä litania syitä, minkä takia ajokorttipalvelut keskitetään. Jakelussa oli myös teidän ministerinne. Miksi teidän ministerinne eivät ohjaa alaisiaan virastoja siihen, että palvelut myös maaseudulla säilyisivät?

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvallat ja Israel aloittivat viikonloppuna sotatoimet Irania vastaan. Uhka ulottuu nyt laajalle Iranin ampuessa ohjuksia ja drooneja pitkin Lähi-itää ja jopa Eurooppaa. Sotatoimilla voi pitkittyessään olla arvaamattomia seurauksia, enkä tarkoita vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lähi-itä on jo yksin öljyn vuoksi maailmantalouden keskuksia. Siksi vaikutukset tuntuvat myös ihmisten arjessa ja täällä Suomen taloudessa. Voi olla, että bensan hinta kallistuu ja arki muutenkin tulee ihmisille kalliimmaksi. Tällä voi olla vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen ja talouteen. Valitettavasti me olemme jo nyt Euroopan hännänhuippu, mitä tulee työttömyyteen. Kun maailmalla soditaan eikä talouteen tule vetoapua, niin oma tekeminen korostuu. Arvoisa pääministeri, kehysriiheen on vielä aikaa, mutta toimia voi ja pitääkin tehdä nyt. Kysynkin teiltä: kuinka hallituksenne arvioi Lähi-idän tapahtumien seurauksia Suomen taloudelle ja työllisyydelle [Puhemies koputtaa] sekä ennen kaikkea ihmisten arkeen?

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa, että asun 500 metrin päässä turvenevasta. Katson, kuinka joka päivä turverekka lähtee viemään kuormaa. Seuraan, kuinka sieltä haetaan vesinäytteitä toistakymmentä vuodessa. Se on urbaani legenda, että turvetuotanto saastuttaisi nykypäivänä vesistöjä. Tässä on ollut erinomaisia puheenvuoroja. Niitä on tullut hallituspuolue perussuomalaisista, mutta tiedättekö, että se yksi ainut ongelma on se, että teillä on valta tällä hetkellä tuoda meille päätettäväksi ne esitykset turveveron alentamisesta, siitä, että esimerkiksi tätä kattilatehoa ei pienennetä. Se oli teidän päätös, joka vei monta lämpölaitosta tuohon päästökaupan piiriin, eikä ole myöskään tullut sitä esitystä, että siitä päästökaupan piiristä lähdettäisiin EU-tasolla neuvottelemaan. Hyvänen aika sentään, tämä on mielenkiintoinen keskustelu, koska te lupasitte todella ponnekkaasti ennen vaaleja turveyrittäjille ja kansalaisille hoitavanne tämän asian kuntoon, ja se teko on nolla, mitä te olette pystyneet tekemään. Mutta kiitän edustaja Mäenpäätä siitä [Puhemies koputtaa] — se on myös teko — että on saatu keskustelualoite tänne meidän keskusteltavaksemme ja voimme puhua tästä asiasta. [Puhemies koputtaa] Mutta hoitakaa nyt, hyvät ihmiset, tämä asia kuntoon. [Sheikki Laakso: Kyllä ministeri tietää, miten nämä asiat menee!]

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, palaute ja kokemukset tuolta kentältä eivät ole aivan yhtä aurinkoiset kuin te annoitte omassa puheenvuorossanne ymmärtää. Siellä on tehty paljon säästöjä perusterveydenhuollosta, säästetty terveysasemista — laitettu niitä kiinni — sosiaalitoimesta, koulupsykologeista ja niin edelleen. Jopa ensihoidosta siellä on säästetty. Nämä ovat äärimmäisen valitettavia asioita, ja pelkään tässä erityisen paljon vain sitä, että nämä kostaantuvat muutaman vuoden kuluttua erittäin korkeina erikoissairaanhoidon menoina. Tämän uudistuksen tarkoitushan oli nimenomaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja nyt oikeastaan kaikki säästöt tehdään erikoissairaanhoidon ehdoilla. On muutamia asioita, mitä tarvitaan. Hyvinvointialueet ovat tarvinneet aikaa siihen, että näitä alijäämiä pystyy sopeuttamaan, ja tarvitsevat myös rahaa. Tämä rahoituslain nopea muutos tuo aidon parantamisen, ja minä tässä kyllä kannustan teitä, tästä tulee aito parannus. Parempaa tarvitaan, ja kiitos siitä, että parlamentaarinen työryhmä nyt aloittaa, koska sillä on aidosti edellytyksiä sitten toimia ja tuoda niitä ratkaisuesityksiä [Puhemies koputtaa] koko eduskunnan tahtotilan mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu tästä luonnonvarojen monipuolisesta käytöstä ja myöskin energiapolitiikasta, ilmastosta ja sitten tästä uusiutuvuudesta ja vahvasta sähköistämisestä: Tässä kokonaisuudessa haluan muistuttaa vain siitä, että kun puhutaan ilmastopolitiikasta, puhutaan siitä, miten sähköistämisellä voitaisiin ilmastopäästöjä vähentää, ja kova innovointi ja tahtotila on siirtää vaikkapa liikennettä siihen sähköistykseen, latausverkkoa rakennetaan, niin nämä ovat siviiliyhteiskunnalle ja rauhanaikana olevalle liikenteelle varmasti ihan relevantteja asioita. Mutta sitten kun mennään niihin vakavampiin kysymyksiin, mennään poikkeusoloihin ja mietitään niitä, kun pitäisi pystyä liikkumaan myös siinä tilanteessa, kun sähkön saanti on epävarmaa, latausverkkoa ei ole tai junaradoilla, jotka on sähköistetty, eivät pystykään sähköllä kulkevat veturit tavaroita tai ihmisiä kuljettamaan, niin myös näihin tilanteisiin meidän pitää varautua. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä pidetään klusterissa myös sellaiset ajoneuvot, junat ynnä muut, jotka toimivat perinteisillä energiamuodoilla, dieselillä ja muilla polttoaineilla. Eli toisin sanoen haluan tarkoittaa sitä, että meillä pitää muistaa pitää se peruskäyttö myös tämäntyyppisillä ajoneuvoilla tässä maassa tulevaisuudessakin. Jos paha päivä koittaa, meillä pitää olla varmuusvarastoja siltä osin ja meillä pitää olla edellytyksiä kuljettaa ihmisiä, tavaroita, sotilastarvikkeita tässä maassa itä-, länsi-, pohjois- ja eteläsuunnassa aina sen mukaan kuin tarvitaan. Tuolta Ukrainasta on nyt paljon oppia, ja itsekin kun siellä olen käynyt ja täällä olevan edustaja Ronkaisen kanssa muun muassa siellä käytiin, niin kyllä se dieselveturi on, joka kuljettaa Puolan puolelta sinne Kiovaan, ja siellä ei paljon sähköistettyjä rataosuuksia näy. Tai sitten se, millä ihmiset kulkevat siellä: Kyllä ne näitä polttomoottorihenkilöautoja ovat. Paljon sähköautoja ei siinä tilanteessa näy. Eli pitää muistaa kaiken tämän, sinänsä tärkeän ilmastokeskustelun keskellä, että myös mietimme sitä pahaa päivää ja huolehdimme siitä, että meillä on valmius toimia myös semmoisissa tilanteissa, kun ajat eivät ole vakaat.

Arvoisa rouva puhemies! On ilo kuulla, että haetaan ratkaisuja ja yhdessä sellaisia ja nähdään metsät ja Suomen luonnonvarat mahdollisuutena. Suomen ei tarvitse yhtään kyllä ilmastopolitiikan näkökulmasta hävetä sitä, mitä meillä on vuosien saatossa tehty ja minkälaista osaamista meillä tähän puoleen on. Kun puhutaan metsänhoidosta, niin meillä on pitkä perinne ja itse asiassa metsälakikin, joka on meidät velvoittanut siihen, että metsiä uudistettaessa, pääteleimikoita tehdessä niiden jälkeen istutetaan uudet taimet ja sitä kautta saadaan sitä kasvua, joka tässä nykysanastossa sitä hiiltä sitoo ja ilmastonmuutosta ehkäisee. Eli tältäkin osin meillä ovat ne perinteet kunnossa, ja sitä myöskin pitää jatkaa. Tuo metsien energiakäyttö ja metsien monipuolinen käyttö, se, että jalostusastetta nostetaan — koko tässä keskustelussa pitää muistaa, että meidän luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen lähtee siitä, että metsäpuuston, hakatun puuston, eri ainesosat käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Tässä ollaan myös hyvällä historialla Suomen näkökulmasta. Haastetta on nyt toki aiheuttanut tämä energiapolitiikan murros, koska turve on joutunut valitettavasti niin pieneen osuuteen tuosta energiankäytöstä, ja se on sitten lisännyt meillä myöskin ainespuun käyttöä lämmitykseen. Tässä tarvitaan ratkaisuja. Jos me halutaan, niin tämän salin pitää tehdä isompia ratkaisuja sen suhteen, että turve vahvemman osuuden saisi, mutta kyllähän se vain nyt niin on, että nuo energialaitokset eri puolilla Suomea ovat niitä omia investointipäätöksiään tehneet ja muuttaneet sitten joko poltettavan energian puuksi tai sitten muihin energiantuotannon muotoihin. Haluan tästä energiapolitiikasta, arvoisa rouva puhemies, vain sen verran sanoa, että turvallisuusnäkökulmastakin meidän pitää se monipuolisuus pitää yllä. [Arto Satonen: Kyllä!] On hyvä, että meillä on uusiutuvaa energiaa, niin kuin tuulivoimaa, kehitetty. On hyvä, että meillä on ydinvoimaa. On hyvä, että meillä on aurinkovoimaa. On hyvä, että meillä on metsähaketta, mitä käyttää. On hyvä, että meillä on se turve siellä paletissa. Tässä kokonaisuudessa pitää muistaa se, että kun ei tuule, pitää olla säätövoimaa, pitää olla energiaa tuottaa suomalaisille, tai kun kriisiaika on, niin meillä pitää olla myöskin niissä tapauksissa lämpöä ja sähköä tuottaa. Sitten haluan vielä, arvoisa rouva puhemies, sanoa maatalouspolitiikasta sen verran, että se on myös ratkaisu ilmastokysymyksiin. Suomalainen lehmä on perinteisesti ratkaisu siihen. Se tuottaa ruokaa monipuolisesti. Ilmastonäkökulmasta lehmä syö nurmea, jota viljeltäessä nurmi sitoo hiiltä, ja tältäkin osin pystytään meillä hyödyntämään suomalaisia luonnonvaroja, peltoja, myös tältä osin ilmastonäkökulmasta. Eli kyllä meillä Suomessa ratkaisun avaimet ovat käsissä, kun niitä osaamme hyödyntää. [Arto Satonen: Oikein hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varmastikin tarpeen ja vähentää niitä hyvinvointialueen kuormituksia ja järkevöittää tätä koko prosessia tässä asiassa. Tämä tiedonkulkukysymys on sellainen, että sen haluan ministerille esittää. Jo nykyisissä rakenteissa ongelma on valtava siinä, että koulumaailman ja hyvinvointialueitten, kuntien ja hyvinvointialueitten viranomaisten välillä tieto kulkee niistä asianomaisista henkilöistä, joista tieto pitää saada. Te myöskin mainitsitte siitä, että nämä välttämättömät tiedot on Oikeuspalveluvirastolle toimitettava. Kysyn nyt: Kuinka tämä tullaan varmistamaan? Onko tämä lainsäädäntö nyt sellainen, että se vastaa siihen, että ei tule tietokatkoksia, tietopimentoja, niitten henkilöitten osalta, jotka muun muassa tätä sovittelua tarvitsevat, ja myöskin koulumaailmassa ne tiedot velvoitetaan antamaan myös niin päin, että kouluilla on riittävät tiedot tällaisissa kysymyksissä? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuustekijä varmasti, mutta itse näen nyt tämän esityksen enemmänkin kustannussäästönä ja varmasti myös byrokratian keventämisenä. Oikeastaan kysymys arvoisalle ministerille tästä olisikin: kun näitä vaikutuksia arvioitte, että prosessi tulee nopeutumaan, tuhannet selvät sakkotuomiot pystytään antamaan ja tällä tavalla kuormitusta pienentämään, niin mikä tämän kustannusvaikutus tulisi olemaan? Onko tässä samalla nyt sitten huolehdittu myös, että poliisilla on riittävät resurssit? Onko tämä sisäasiainministeriön kanssa käyty läpi siltä osin, että poliisilla on riittävät resurssit tehdä ne päätökset niin, että ne pystytään toteuttamaan niin kuin lainsäädäntö edellyttää? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä haluan viennistä ja tuonnista sanoa, niiden merkityksestä. Puolustusalan vienti on meille aivan keskeistä. Kun me pystymme viemään meidän puolustusteollisuuden tuotteita — niin kuin Patria nyt on esimerkiksi hyvin merkittävällä tavalla pystynyt kasvattamaan omaa vientiä ja nyt nämä miljardikaupat, mitkä Saksaan tulivat — se vahvistaa meidän omaa puolustustamme, se vahvistaa meidän omaa huoltovarmuuttamme ja sitä kautta meidän kykyämme entistä vahvemmin rakentaa meidän omille puolustusvoimille kapasiteettia. Tämän viennin osalta on tärkeää, että me pyrimme avaamaan uusia markkinoita ennakkoluulottomasti. Ulkoasiainvaliokunta vieraili muutama viikko sitten Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja yksi keskeinen puheenaihe oli myös tämä puolustusvälineyhteistyö. Esimerkiksi Kanadalla on valtava tarve investoida lisää. Meillä on arktista kykyä, mitä esimerkiksi vaikka Patria pystyy rakentamaan ja tekemään. Täällä on valtavan isoja mahdollisuuksia puolustusyhteistyössä ja puolustusvälineyhteistyössä. Ja vaikkapa nyt Patrian osalta tuon Pohjois-Amerikan lisäksi on vahvaa osaamista ja näyttöä Japanin kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja sitten ovat tietysti nämä Euroopan maat. Sitten tämä toinen puoli, tuonti. Ei voida olettaa, että kaikki puolustustarvikkeet olisi tehty täällä Suomessa itse, vaan me tarvitsemme myös tuontia. Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Autto tuossa hyvin toi esille sen, meillä on noin kolmasosa sitä, mitä me pystymme itse tuottamaan. Tämä kuuluisa Israel, joka on mainittu täälläkin keskustelussa, on vain neljä prosenttia, mutta heillä on semmoista suorituskykyä, mitä me nimenomaan tarvitsemme, kriittistä suorituskykyä. Sen takia näitä hankintoja on tehty viime kaudella, tällä kaudella, jotta me voimme vahvistaa meidän omaa puolustustamme myös tältä osin. Tässä on nyt sitten se iso kysymys, joka koskettaa oikeastaan sekä vientiä että tuontia. Meillä pitäisi nämä kriteerit olla kyllä hyvin tarkkaan samat, varsinkin tässä Euroopan ja liittolaisten kesken. Suomi tuppaa olemaan maa, joka laittaa esimerkiksi vientiin sellaisia rajoitteita, jotka haittaavat meidän omaa puolustusvälineteollisuuttamme, tai tuonnin osalta ainakin käydään keskustelua rajoitteista, että voimmeko tuoda joistain maista, joista meidän liittolaismaamme tuovat aseita. Tämä meidän pitäisi pystyä käymään paremmin sekä täällä omassa parlamentissa, hallituksessa että sitten myös liittolaismaiden kesken, että nämä pelisäännöt olisivat puolustusteollisuudelle samat viennissä ja tuonnissa.

Arvoisa rouva puhemies! Se on hieno asia, että maanpuolustus yhdistää meitä. Isoista linjoista on löydetty konsensus parlamentaarisesti hallituksen ja opposition välillä, ja tästä on perinne jo pidemmältä aikaväliltä. Tämä parlamentaarisuus on jatkunut tällä vaalikaudella — on tehty nämä selonteot niin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin puolustuksesta — ja tämä parlamentaarisuus nyt jatkuu. Meillä on tämä puolustuksen parlamentaarinen seurantaryhmä, joka hakee linjauksia siihen, kuinka nämä isot hankinnat, mitä meillä edessä on, tullaan rahoittamaan ja mitkä ne tarpeet meillä tässä maassa ovat. Rouva puhemies! Suomi on Natossa. Nato ei ole poistanut meiltä niitä peruskysymyksiä, millä me tätä maata puolustamme. Yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan koulutettuun reserviin pohjautuu Suomen puolustus, että voimme koko Suomea puolustaa maalla, merellä ja ilmassa. Tänä vuonna ja ensi vuonna meidän prosenttimäärämme tuosta Naton tavoitteesta on kaksi ja puoli prosenttia, ja meillä on selkeä tie siihen, että ensi vaalikaudella tavoitamme kolmen prosentin tavoitteen. Siis seuraava hallitus tulee tekemään niitä päätöksiä, että tulemme tuon kolmen prosentin tavoitteen toteuttamaan, ja sen takia tämä parlamentaarisuus onkin hyvä, koska edustajat vaihtuvat, hallitusten värit vaihtuvat ja kaikkien pitää olla sitoutuneita näihin kysymyksiin. Reservin kertausharjoitukset ovat aivan keskiössä. Sen takia meillä tässä keskustan vaihtoehdossa ja keskustan esityksessä onkin kertausharjoituspäivien lisääminen, niin että saisimme koulutettua 30 000 reserviläistä tässä maassa. On ilmiselvää, että tarpeet ovat suuremmat kuin tällä hetkellä koulutetaan, ja sen takia tähän tulee lisää resurssia satsata. Sama koskee myöskin vapaaehtoista maanpuolustusta. MPK:n rahat tuntuvat olevan tiukalla joka vuosi, vaikka puhutaan ykkösmiljoonista. Koulutustarpeet ovat kasvaneet. Vapaaehtoinen maanpuolustus on nostanut entisestään omaa painoarvoaan, ja tämä tarvitsee myöskin resurssit, ja resurssit tulee osoittaa tähän. On kestämätön tilanne, että roikkuu loppuvuoteen saakka se, onko riittävät resurssit vai eikö ole. Koulutusta tulee suunnitella, ja sen takia tämä tulee paremmin huolehtia. Henkilöstön osalta on sanottava se, että henkilöstön painotukset tulevat menemään oikeastaan tuon suunnitelmakauden loppupuolelle. Siinä tulisi aikaistaa henkilöstön lisäämistä. Se tarve on myöskin valtava, niin Nato-tehtävissä kuin meillä kotimaassa ja vaikkapa noihin kertausharjoituksiin liittyen. Niihin tarvitaan henkilöstöä, ja sen takia henkilöstösatsauksia pitäisi kohdentaa myöskin aikaisemmin. Tähän meillä on myöskin tässä omassa esityksessämme määräraha varattuna. Arvoisa rouva puhemies! Räjähdetuotanto ja ampumatarviketuotanto ovat sellainen osa-alue, mitä on Suomessa määrätietoisesti kehitetty. Puolustusvoimat on kumppaneittensa kanssa investoinut tähän tuotantoon ja ottanut tehokkaasti haltuunsa räjähteitten elinkaaren hallinnan. Jo huoltovarmuuden näkökulmasta Puolustusvoimien omaa tuotantoa on pidetty perustellusti tärkeänä osana. Eduskunta linjasi viime kesänä omassa puolustusselonteon vastineessaan, että omalla tuotannolla on tuo vahva merkitys. Tästä huolimatta on jälleen kerran käynnistetty selvitys. Tuo selvitys räjähdealan toiminnasta Suomessa ei ole ensimmäinen. Niitä on tehty useampia viimeisen 20 vuoden aikana, ja niiden johtopäätös on ollut aina sama: räjähteiden elinkaaren hallinta on syytä pitää Puolustusvoimien käsissä. Tämä selvitys luonnollisesti aiheuttaa vakavaa huolta eri paikkakunnilla: niillä paikkakunnilla, joita tämä koskettaa, erityisesti Ähtärissä. Siellä sijaitsevan Räjähdekeskuksen esikunnan, tuotannon tulevaisuuden sekä jopa 40—50 työpaikan säilyminen ovat isoja asioita. Onkin siksi vähän ihmeteltävä, miksi tämä selvitys on jälleen käynnistetty, vaikka oman tuotannon toimivuus on osoitettu tehokkaaksi ja vaikutuksista ei, jälleen kerran, ole epäselvyyttä, mitkä ne olisivat, jos tämä toiminta ulkoistettaisiin pienin osin. Rouva puhemies! Haluan loppuun sanoa vielä sen, että paljon on niitä asioita, jotka meidän puolustuskykyämme vahvistavat ja joita meidän pitää yhdessä pitää esillä: Ampumaradat — me tarvitsemme sen tuhat ampumarataa. Puolustusteollisuus — meillä on loistavia esimerkkejä esimerkiksi Patrian osalta, kuinka se on tuplannut liikevaihtonsa ja vie vahvasti, tekee vahvaa kansainvälistä politiikkaa. Ja ennen kaikkea haluan sanoa loppuun: Ukrainan tuki. Ukrainaa on tuettava niin kauan kuin tarpeen on. Ukrainan tuki on pidettävä vahvana, ja rauha on Ukrainaan saatava. — Kiitos, ja hyvää joulua.

Arvoisa herra puhemies! Perusteet puolustuksemme pohjaksi ovat vahvat, ja ne ovat ne, mitkä ovat meillä olleet vuosikymmenet: yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi, koko Suomen puolustaminen, nyt osana liittokuntaa. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Mielikuva on se, että rahaa on. Se on mielikuva, mikä tuolla nyt liikkuu. Sanoisin mieluummin, että tarpeita on, ja niin kuin tämä budjetti osoittaa ja niin kuin ministerin puheenvuorokin osoitti, ne tarpeet ovat erityisesti silloin — me nyt ollaan annettu näitä valtuuksia — kun tilaukset tulevat vuosina 29—36. Eli tarpeita on jatkossa paljon. Kysynkin teiltä nyt, ministeri, tulisiko kenties näitä tiettyjä tarpeita aikaistaa, koska esimerkiksi henkilöstölle on valtava tarve. Nyt se henkilöstön lisäys painottuu tänne loppukauteen. Kertausharjoituksien lisäämiselle on valtava paine. Materiaalihankinnoille on valtava paine. Vapaaehtoinen maanpuolustus kamppailee joka kerta ykkösmiljoonista, siitä, miten se ensi vuoden koulutussuunnitelma toteutetaan. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Jos sen verran sallitte, niin haluan kiittää meidän hyvää valiokuntaamme, erityisesti valiokunnan puheenjohtaja Heikki Auttoa, Jari Ronkaista ja Mika Karia tästä hyvästä työstä, ja kaikkia muitakin valiokunnan jäseniä — korsuhenki on pysynyt vahvana — sekä myös teille, arvoisa ministeri, kiitokset yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. [Mika Kari: Kiitos samoin!]

Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri! Räjähdetuotantoa ja ampumatarvikkeita on Suomessa viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Puolustusvoimat on kumppaneiden kanssa investoinut tuotantoon ja ottanut tehokkaasti haltuun koko räjähteiden elinkaaren hallinnan. Huoltovarmuuden näkökulmasta Puolustusvoimien omaa tuotantoa on pidetty perustellusti tärkeänä, ja eduskunta linjasi viime kesänä puolustusselonteossa oman tuotannon merkityksen. Tästä huolimatta te olette käynnistänyt jälleen uuden selvityksen räjähdealan toiminnasta Suomessa. Näitä vastaavia selvityksiä on tehty useita viimeisen 20 vuoden aikana, ja niiden johtopäätös on ollut aina sama: räjähteiden elinkaaren hallinta on syytä pitää Puolustusvoimien käsissä. Tämä selvitys herättää vakavaa huolta eri paikkakunnilla erityisesti Ähtärissä sijaitsevan Räjähdekeskuksen esikunnan tuotannon tulevaisuuden sekä jopa 40—50 työpaikan säilymisestä. Kysynkin: miksi selvitys on käynnistetty uudelleen, vaikka oman tuotannon toimivuus on osoitettu, ja voitteko ministerinä vakuuttaa, ettei selvityksellä ole vaikutuksia Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan toimintaan tai alueen työpaikkoihin?

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tämä on yksi surkeimmista esityksistä, mitä hallitus on tällä vaalikaudella eduskuntaan tuonut. Tällä on nimittäin valtavan iso merkitys tuonne alueelle, ihan suomalaisiin opiskelijoihin. Sen lisäksi nämä ovat juuri niitä nuoria, jotka jo etukäteisesti ovat motivoituneita opiskelemaan kielen, tulemaan maahan ja työllistymään maassa ja alueella. Esimerkkinä on Järviseudun ammatti-instituutti Etelä-Pohjanmaalla: 70 prosenttia on näitä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, ja yli 70 prosenttia jää suoraan alueelle töihin — turkistarhoihin, maatiloille, puutarhatalouteen, metallityöntekijöiksi ja niin edelleen — eli he ovat juuri sitä, mitä yritykset sinne kaipaavat. Tämä riskeeraa todella vakavalla tavalla sekä tuon koulun olemassaolon, koska suomalaisia syntyy vähemmän ja sinne tarvitaan oppilaitos, jotta suomalaiset voivat käydä lähellä koulua, että myöskin työvoiman saannin, koska näitä ulkomaalaisia opiskelijoita ei jatkossa tule.

Herra puhemies! Arvoisa ministeri, annan nyt vain esimerkiksi omalta kotiseudultani entisen aluesairaalan, Ähtärin sairaalan. Hyvinvointialue ei näe sille käyttötarkoitusta. Ainoastaan pieni osa tuosta kiinteistöstä olisi sotepisteenä. Samaan aikaan hyvinvointialueen johdosta sanotaan, että tätä voitaisiin tarvita kenties kriisiajan valmiuteen liittyen. Kiinteistöyhtiötä ylläpitää kunta. Millä ihmeellä kunta rahoittaa tuommoisen kiinteistön sitä kriisiaikaa varten, jos ei sille osoiteta ihan selkeää käyttöä? Ja kun hyvinvointialueille ei osoiteta riittäviä resursseja, niin se tarkoittaa sitä, että siellä supistetaan näitä toimipisteitä entisestään eikä osoiteta sitä käyttöä näin rauhanaikana. Tämä on ongelma. Te sanoitte, että sitten voidaan osoittaa henkilöstöä näihin kiinteistöihin. Eivät ne kiinteistöt siellä pysy itsestään, jos ne eivät ole koko ajan järkevässä käytössä, ja tämä on se ongelma. Vai lupaatteko te, rouva ministeri, että valtionhallinnolta tulee rahaa, että voidaan ylläpitää näitä kiinteistöjä, vaikka siellä ei käyttöä olisikaan?

Arvoisa herra puhemies! Tämä poikkeusoloihin varautuminen kaikin eri tavoin on äärimmäisen keskeistä. Ja kun puhutaan terveydenhuollosta, niin Ukrainan esimerkit osoittavat, että meillä on täysin piittaamaton rajanaapuri, joka on Ukrainassa pommittanut terveydenhuoltojärjestelmiä, siviilejä, kriittistä infrastruktuuria, sairaaloita ja niin edelleen, ja se tarkoittaa siis sitä, että meilläkin pitää varautua kaikin eri tavoin pahimpaan siinä tilanteessa, jos konfliktiin jouduttaisiin. No, tämä lakiesitys häiriötilanteisiin valmistautumisesta sisältää sekä sotilaallisen konfliktin, terrori-iskut, luonnonkatastrofit että suuronnettomuudet siltä kantilta, että tarvittaisiin täydentämään meidän henkilökuntaa, meidän terveydenhuollon osaajia tähän maahan kriisiaikana joidenkin näiden edellä mainittujen asioitten sisällä. Mutta ongelmahan meillä on nyt tällä hetkellä se, että meillä terveydenhuoltojärjestelmää, meidän sairaalaverkostoa, keskitetään hyvin raa’alla tavalla tuolla maakunnissa. Ja samaan aikaan meidän pitäisi varautua, meidän pitäisi katsoa niitä esimerkkejä Ukrainasta, meidän pitäisi huolehtia siitä, että meillä olisi hajautettu terveydenhuoltojärjestelmä, niitä toimipaikkoja ympäri Suomea niin että me pystytään huolehtimaan koko ketjusta siinä tapauksessa, että kriisi tässä maassa olisi. Katson kyllä äärettömän huolestuneena sitä, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tilanne on nimittäin se, että meillä on aluesairaaloita, joita on joko laitettu kiinni tai niitä menee nyt kiinni, ja jollei näillä tiloilla, kiinteistöillä ole käyttöä tuolla maakunnissa, jollei niillä ole käyttöä tänä rauhanaikana ja tässä meidän perusterveydenhuollon järjestelmässä, niin niitä ruvetaan purkamaan. Niitä eivät yksinkertaisesti pysty kunnat ylläpitämään siellä, vaan tähän tarvitaan nimenomaan sitä ohjausta, mitä pystytään täältä antamaan, etteivät hyvinvointialueet niitä kiinni laittaisi. Se tarvitsee tietysti resursseja, mutta se vaatii ennen kaikkea käyttöä. Jos tämä kehitys jatkuu, niin meillä tulee olemaan hyvin supistettu terveydenhuoltoverkko ja meidän sairaalaverkosto seuraavan 5—10 vuoden sisällä, ja se ei muuten ole kriisinkestävyyden kannalta paras mahdollinen asia. Sen takia kyllä vetoan kovasti ministeriin, että näitten henkilöstöjärjestelyjen lisäksi — tämä on hyvä esitys — kannettaisiin vastuu myös siitä, että kriisiaikana terveydenhuoltoverkko meillä tässä maassa on paremmassa kunnossa ja hajautettu niin että pystymme kaikista ihmisistä myös siinä tilanteessa huolehtimaan ympäri Suomen, ettei me olla haavoittuvaisia niille vihollisen aikomille teoille.

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta haluaa, että tehdystä työstä jää enemmän rahaa käteen. Tavallisen duunarin, luokanopettajan, poliisin, insinöörin jopa tuhat euroa enemmän vuodessa ovat tämän työntekijän omia rahoja, jotka hän käyttää kulutukseen ja kasvuun, ja luo uskoa tähän maahan. Me tarvitaan yrityksille uskoa. Erityisesti pienet yritykset ovat ongelmissa siinä, että te leikkasitte kotitalousvähennystä. Keskusta palauttaisi kotitalousvähennyksen. Me myös vauhdittaisimme rakennusalaa, niin että tähän maahan tulisi euroja, kasvua, työtä ja investointeja ympäri Suomen maakuntia tätä kautta. Työtä, taloutta ja uskoa parempaan tulevaisuuteen — se on nimenomaan keskustan vaihtoehto, joka tulee siitä, että keskiluokka voi tässä maassa paremmin. [Jenna Simula: Entäs teidän mamulinja?]